Turku

Turku (ruots. Åbo, lat. Aboa) on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus. Se sijaitsee Aurajoen suulla Saaristomeren rannikolla. Turun kaupungissa asuu noin 205 000 henkilöä ja laajemmin koko seudulla asuu noin 350 000 henkilöä. Vastaavasti Turun kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminta-alueella asuu noin 314 000 henkilöä. Turku on asukasluvultaan Suomen 6:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen kolmanneksi suurin kaupunkialue.

Turku Åbo
vaakuna	sijainti
Ylärivi: Näkymä Turun tuomiokirkon tornista kohti keskustaa 2. rivi: Turun linna, lippu ja Tall Ships’ Races Turussa 3. rivi: Joulurauhan julistus, tuomiokirkko ja keskiaikamarkkinat Alarivi: Aurajokirantaa keskustassa ja Yliopistonkadun kävelykatu
Sijainti	60°27′05″N, 022°16′00″E
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Turun seutukunta
Kuntanumero	853
Hallinnollinen keskus	Turun keskustaajama
Perustettu	1200-luvun lopulla
Kuntaliitokset	Turun kuntaliitokset Maaria (1967) Kakskerta (1968) Paattinen (1973)
Pinta-ala ilman merialueita	249,10 km² 248:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	306,36 km² 259:nneksi suurin 2022
– maa	245,63 km²
– sisävesi	3,47 km²
– meri	57,26 km²
Väkiluku	204 618 6:nneksi suurin 31.8.2024
– väestötiheys	833,0 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	12,6 %
– 15–64-v.	66,5 %
– yli 64-v.	20,9 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	79,3 %
– ruotsinkielisiä	5,4 %
– muut	15,3 %
Kunnallisvero	6,90 % 292:nneksi suurin 2024
Pormestari	Minna Arve
Turun kaupunginvaltuusto	67 paikkaa
– puheenjohtaja	Mika Maaskola
2021–2025  • Kok.  • SDP  • Vas.  • Vihr.  • PS  • Kesk.  • RKP  • Liik.  • KD	16 13 11 10 9 3 3 1 1
www.turku.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Turku syntyi Aurajoen suulle jo ennen 1200-lukua ja se on Suomen vanhin kaupunki. Kaupungin perustamisvuotena pidetään vuotta 1229, jolloin paavi Gregorius IX mainitsee bullassaan ensimmäistä kertaa kaupungin nimeltä Aboa (Turun latinankielinen nimi). Jo sitä aikaisemmin arabialainen maantieteilijä Al Idrisi viittaa Abuan kaupunkiin kaukana pohjoisessa. Turku oli pitkään Suomen merkittävin asutuskeskus, maan epävirallinen pääkaupunki vuosina 1809–1812 ja 1840-luvulle saakka Suomen suurin kaupunki. Turku on yhä alueensa paikallishallinnollinen, taloudellinen ja kulttuurinen keskus. Kaupunki on Lounais-Suomen aluehallintoviraston päätoimipaikka ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.

Ruotsin vallan aikana Turku oli valtakunnan itäosan hallintokeskus. Venäjän vallan alussa Helsinki valittiin Suomen pääkaupungiksi itäisemmän sijaintinsa vuoksi ja useimmat virastot siirrettiin sinne. Arkkipiispanistuin jäi Turkuun ja lähes 800-vuotias Turun tuomiokirkko on edelleen maan kansallispyhättö. Vuonna 1640 perustettu Turun Akatemia eli maan vanhin yliopisto siirrettiin vuoden 1827 Turun palon jälkeen Helsinkiin ja tunnetaan nykyään Helsingin yliopistona.

Turkua on perinteisesti pidetty Suomen porttina länteen. Aurajoen suulle syntynyt kaupunki on aina ollut merkittävä kaupallinen satamakaupunki. Turun satamasta on tiheä matkustajalauttaliikenne Maarianhaminaan ja Tukholmaan. Turun lentoasema on Suomen neljänneksi vilkkain ja rahtimääriltään toiseksi suurin lentoasema. Vuonna 2011 Turku oli Euroopan kulttuuripääkaupunkina yhdessä Viron pääkaupungin Tallinnan kanssa.

Lounais-Suomi on yksi Suomen tärkeimmistä valmistavan teollisuuden tuotantokeskittymistä ja meriteollisuuden ydinalue. Tuotanto on voimakkaassa kasvussa ja kasvunäkymät ulottuvat yli 2020-luvun puolivälin. Lääketeollisuus on toinen Turun merkittävä teollisuuden ala. Sekä meri- että lääketeollisuuden voimakkaat kasvunäkymät ovat luoneet korkeasuhdannetta myös muille toimialoille, erityisesti rakentamiseen.

Kaupunki on virallisesti kaksikielinen. Vuoden 2018 lopussa sen asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia 5,4 prosenttia eli noin 10 300 henkeä.

Turun naapurikuntia ovat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Parainen, Pöytyä, Raisio ja Rusko. Näistä Naantalin ja Paraisten kanssa Turulla on vain merirajaa ja Pöytyän, Mynämäen, Maskun ja Nousiaisten kanssa rajaa vain yhdessä pisteessä Kuhankuonon rajakivellä. 1900-luvulla Turkuun on liitetty Maarian, Paattisten ja Kakskerran kunnat sekä alueita muiden muassa Kaarinasta ja Raisiosta.

Nimen alkuperä

Suomenkielisen nimityksen kaupungille uskotaan periytyvän muinaisitäslaavilaisesta kauppapaikkaa tarkoittavasta sanasta tǔrgǔ. Nykyinen käsitys on se, että sanan toivat Fennoskandian alueelle novgorodilaiset kauppiaat.

Turkua käytetään edelleen tietyissä murteissa samaisesta sanasta aikoinaan periytyneen torin merkityksessä, vaikkakin Turku nykyään ymmärretään useammin kaupungin nimeksi kuin toria tarkoittavaksi sanaksi. Tämä merkitys näkyy myös sanonnoissa ”turuilla ja toreilla” ja ”Suomen Turku”, joka myös viittaa asemaan historiallisen Suomen maakunnan eli Varsinais-Suomen kaupunkina. Viroksi kaupungin nimi on Turu, joka on omistusmuoto toria tarkoittavasta sanasta ”turg”.

Turun ruotsinkielinen nimi Åbo, alun perin Aboa, tulee mahdollisesti jokea tarkoittavasta alusta å ja loppuosasta asukas eli bo(a).

Historia

Pääartikkeli: Turun historia

Keskiajan Turku

Pääartikkeli: Turku 1200-luvulla, Turku 1300-luvulla, Turku 1400-luvulla

Koroisten raunioille on pystytetty muistomerkiksi valkea risti.

Turun historia aloitetaan usein kirjeestä, jonka paavi Gregorius IX päiväsi 23. tammikuuta 1229. Kirjeessä annettiin lupa siirtää Suomen piispanistuin soveliaampaan paikkaan. Ilmeisesti tämä tarkoitti siirtoa Nousiaisista Koroisiin. Aurajokilaakso oli ollut vaurasta ja suhteellisen tiheästi asuttua aluetta jo rautakaudella, joten ei ole yllättävää, että hiippakunnan keskus siirrettiin sinne.

Varsinainen Turun kaupunki muodostui 1200-luvun lopulla hieman Koroistenniemeä alemmas Aurajoen varteen Unikankareen kummun läheisyyteen. Arkeologi Markus Hiekkanen on arvellut, että kaupunki perustettiin kuninkaan, piispan ja vuonna 1249 perustetun dominikaanikonventin yhteisestä aloitteesta. Kaupunkia ei kuitenkaan perustettu asumattomalle maalle, vaan paikalla oli peltoja ja luultavasti myös talonpoikaiskylä. Kaupungin tarkkaa perustamisvuotta ei tiedetä, koska mitään aiheeseen liittyvää asiakirjaa ei ole säilynyt. Unikankareelle rakennettu tuomiokirkko vihittiin käyttöön vuonna 1300.

Piispanistuimen ja dominikaaniluostarin sijaintipaikkana Turku oli keskiaikaisen Suomen kirkollinen ja opillinen keskus. Keskiaikainen Turku oli myös vilkas kaupan ja merenkulun keskus. Se oli Suomen suurin ja samalla koko Ruotsin valtakunnan suurimpia ja tärkeimpiä keskiaikaisia kaupunkeja. Kaupungin lähellä sijainnut Turun linna oli tärkeimpiä maallisen vallan tukikohtia Suomen alueella. Linnan antamasta suojasta huolimatta kaupunki joutui keskiajalla useita kertoja sotanäyttämöksi. Novgorodilaiset ryöstivät kaupunkia vuonna 1318 ja tanskalaiset 1509 ja 1522.

Turku 1500-luvulta Ruotsin vallan loppuun

Pääartikkeli: Turku 1500-luvulla, Turku 1600-luvulla, Turku 1700-luvulla

Turun akatemian vihkiäiset vuonna 1640, osa Albert Edelfeltin maalausta.

Turun keskusta vuonna 1811 pian Ruotsin vallan ajan päättymisen jälkeen.

Keskiajan jälkeenkin Turku säilytti asemansa Suomen suurimpana kaupunkina. Juhana-herttuan pitäessä hoviaan Turun linnassa vuosina 1556–1563 turkulaiset saivat nähdä välähdyksiä keskieurooppalaisesta loistosta. Turun linnaa piiritettiin 1500-luvulla yhteensä kuusi kertaa Ruotsin valtataistelujen yhteydessä, mutta 1600-luvulla kaupungin olot olivat paljon rauhallisemmat. Turun asema laajan alueen keskuksena korostui 1600-luvun aikana, kun sinne perustettiin lukuisia koulu- ja hallintolaitoksia. Esimerkiksi lääninhallitus perustettiin Turkuun vuonna 1617 ja Suomen ensimmäinen hovioikeus, Turun hovioikeus vuonna 1623. Kuningatar Kristiina antoi käskyn perustaa Turkuun Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun akatemia, vuonna 1640. Turussa asui 1600-luvulla noin 3 000 asukasta, jotka olivat paitsi pappeja, kauppiaita, käsityöläisiä ja palvelijoita, nyt myös virkamiehiä, opiskelijoita ja yliopiston henkilökuntaa. Kreivi Pietari Brahe toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1637–1640 ja 1648–1654 tehtävänään alueen hallinnon hoitaminen. Tätä tehtävää varten Turun linnassa oli kenraalikuvernöörin virasto.

1600-luvun suotuisa kasvu tyrehtyi vuosina 1700–1721 suuren Pohjan sotaan ja sitä seuranneeseen isoonvihaan eli venäläiseen miehitykseen. Turku oli isonvihan aikana venäläisen miehityshallinnon keskus. Vuosina 1742–1743, hattujen sodan aikana, kaupunki miehitettiin jälleen pikkuvihan myötä. Pikkuviha päättyi Turun rauhana tunnettuun rauhansopimukseen. 1700-luvun jälkipuolisko oli rauhaisampaa, ja sitä leimasi Turussa teollisuuden kasvu. Turussa toimi 1700-luvulla kaksi valtakunnan suurimpiin kuulunutta tupakkatehdasta. Laivojen rakentaminen alkoi Turussa vuonna 1732 perustetulla Åbo Gamla Skeppswarf -telakalla, ja telakkateollisuudesta kehittyi aikaa myöten kaupungin merkittävin teollisuudenhaara. Kaupungin asukasluku nousi ja oli vuosisadan vaihtuessa jo noin 11 000. 1700-luvun lopulla kulttuuri ja tiede kukoistivat kaupungissa. Tästä esimerkkeinä olivat esimerkiksi ensimmäisen kasvitieteellisen puutarhan ja laboratorioiden perustaminen ja Suomen vanhimman sanomalehden Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo ilmestyminen vuonna 1771. Vuonna 1790 Turussa perustettiin Suomen vanhin yhä toimiva yhdistys, Musikaliska Sällskapet i Åbo eli Turun Soitannollinen Seura.

Venäjän vallan aika

Pääartikkeli: Turku 1800-luvulla

Turun palo vuonna 1827 oli katastrofi kaupungin kehitykselle.

Vuonna 1876 avattu rautatieasema yhdisti Turun entistä kiinteämmin muuhun Suomeen.

Turussa ei ryhdytty minkäänlaiseen vastarintaan venäläisten marssiessa kaupunkiin lokakuussa 1809 Suomen sodan yhteydessä. Elämä Turussa jatkui miehityksestä huolimatta rauhallisena. Turun hovioikeus jatkoi venäläisten saapuessa istuntoaan ja myöhemmin keväällä Turun piispa Jacob Tengström ja Turun akatemian opettajakunta vannoivat uskollisuudenvalan keisarille.

Turusta tuli 1809 Suomen suuriruhtinaskunnan keskushallinnon sijoituspaikka eli autonomisen Suomen pääkaupunki. Turussa oli historiallisen asemansa vuoksi entuudestaan tärkeitä virastoja. Turun tuomiokapituli ja piispa olivat maan johtava kirkollinen auktoriteetti. Turussa sijaitsi yliopisto, ja kaupunki oli Suomen kaupan ja merenkulun keskus. Pääkaupunki siirrettiin kuitenkin Helsinkiin vuonna 1812, koska keisari Aleksanteri I:n mielestä Turku oli ruotsalaismielinen ja liian lähellä entistä emämaata. Myöhemmin Carl Erik Mannerheim, jota pidetään Suomen ensimmäisenä pääministerinä, kommentoi muistelmissaan, että pääkaupungin siirtäminen Turusta Helsinkiin oli hänen mielestään virhe, johon olivat vaikuttaneet suomalaiset ”onnenonkijat ja projektimaakarit”.

Arkkipiispanistuinta lukuun ottamatta viimeisetkin keskushallinnon elimet ja Turun akatemia siirrettiin uuteen pääkaupunkiin vuoden 1827 Turun suuren palon jälkeen. Pohjoismaiden historian tuhoisimman kaupunkipalon jälkeen uuden asemakaavan Turkuun laati Carl Ludvig Engel. Jälleenrakennuksen jälkeen kaupunki oli arkkitehtuuriltaan Euroopan yhtenäisimpiä kokonaisuuksia. Turku pysyi Suomen suurimpana kaupunkina 1840-luvulle asti. 1800-lukua leimasi kaupungin uuden nousun lisäksi kansallinen herätys, fennomania. Perusta liikkeelle oli niin sanotussa Turun romantiikassa.

Suomen itsenäistymisen jälkeen

Pääartikkeli: Turku 1900-luvulla

Aurakatu Turun keskustassa 1910-luvulla.

Turun linna kesällä 1941 Neuvostoliiton pommitusten jälkeen.

Heti Suomen itsenäistymisen jälkeen alkaneessa Suomen sisällissodassa Turku oli muiden suurten kaupunkien tapaan punaisten hallinnon alla. Sota oli kuitenkin lyhyt, ja kevään 1918 aikana Turussa olleet punaiset vetäytyivät. Talvi- ja jatkosodan aikana Turku kärsi Neuvostoliiton pommituksista. Muun muassa Turun linna kärsi tuhoa, ja sen lähialue sekä Martin kaupunginosa pommitettiin lähes täysin maan tasalle. Neuvostoliitto pudotti talvisodan aikana kaupunkiin 4 000 pommia, jotka tuhosivat tai vaurioittivat yli 600 rakennusta. Pommituksissa kuoli 52 ja haavoittui 151 henkeä. Turku olikin Viipurin jälkeen talvisodan pommitetuin kaupunki. Presidentti, marsalkka Mannerheim oli sodan jälkeen sitä mieltä, että pääkaupunki pitäisi siirtää Helsingistä Turkuun, sillä Suomi joutui Moskovan välirauhassa vuonna 1944 luovuttamaan aivan Helsingin vierestä Porkkalan Neuvostoliitolle tukikohdaksi.

Sodan jälkeen Turun väkiluku kasvoi voimakkaasti suurten ikäluokkien synnyn ja maaltamuuton myötä. Turkuun on liitetty kokonaan kolmen naapurikuntaa ja osia kahdesta naapurikunnasta ajanjaksolla 1930-luvulta 1970-luvulle. Noina 40 vuotena Turku kymmenkertaisti pinta-alansa. Vielä 1930-luvulla Turkuun kuului lähes yksinomaan kantakaupungin ruutukaava-alue. Sitä ympäröineet Aurajoen pohjois- tai länsipuoliset alueet kuuluivat Maariaan, etelä- tai itäpuoliset Kaarinaan. Vuonna 1939 Turkuun liitettiin osa Kaarinan ja vuonna 1944 osa Maarian kunnasta. Näissä liitoksissa molempien kuntien kirkonkylätkin liitettiin Turkuun, samoin kuin Nummenmäen, Vähä-Heikkilän ja Raunistulan taajaväkiset yhdyskunnat, joista Raunistula oli kuulunut Maariaan, muut Kaarinaan. Vuonna 1967 Turkuun liitettiin loputkin Maarian kunnasta, vuotta myöhemmin Kakskerran saaristokunta ja vuonna 1973 Paattisten kunta. Raisiosta Turkuun on liitetty Mälikkälän, Pahaniemen, Artukaisten, Pansion ja Pernon kaupunginosat. Viimeisimpänä näistä liitettiin Perno alueelle rakennettavan Wärtsilän telakan vuoksi. Tämän jälkeen kaupungin laajentuminen maa-alueilla on pysähtynyt naapurikuntien, etenkin Raision ja Kaarinan haluttomuuteen tehdä kuntarakenneselvityksiä Turun kanssa ja luovuttaa uusia maa-alueita Turulle. Vuonna 2006 valtioneuvosto määräsi kuitenkin Turun lähialueen kunnat yhteiseen selvitystyöhön kuntarakenteen uudistamisesta. Asia nousi uudestaan pinnalle 2010-luvulla ja vuonna 2015 Turun lähikunnat Raisio, Kaarina, Rusko ja Lieto päättivät hylätä kuntien yhdistymisen Suur-Turuksi. 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alkupuolella Turku on kehittynyt vilkkaaksi kauppa- ja matkailukaupungiksi.

2000-luku

Vuonna 2017 Turussa tapahtui Suomen ensimmäinen jihadistisessa tarkoituksessa toteutettu terrori-isku, jossa kuoli kaksi ihmistä ja loukkaantui kymmenen.

Maantiede ja ilmasto

360 asteen panoraamakuva Turusta Turun tuomiokirkon tornista katsottuna.

Ympäristö

Näkymä Ruissalosta Pikisaareen syksyllä 2009.

Turun pinta-ala oli 2022-01-01 1. tammikuuta 2022 maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 306,36 km², josta 245,63 km² on maata, 3,47 km² sisävesialueita ja loput 57,26 km² merivesialueita. Turun rajanaapurikuntia ovat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Pöytyä, Raisio ja Rusko. Mäet ovat etelästä pohjoiseen Kakolanmäki, Puolalanmäki, Samppalinnanmäki, Aninkaistenmäki, Yliopistonmäki, Vartiovuorenmäki ja Kerttulinmäki. Kaupungin korkein kohta on Karhunsauna (89 metriä) joka sijaitsee Tortinmäessä. Turku tunnetaankin seitsemän kukkulan kaupunkina. Kukkulat ovat Carl Ludvig Engelin nimeämiä.

Turun pohjoisimmasta kolkasta eteläisimpään on matkaa yhteensä 45 kilometriä. Sen pohjoisin osa, kaupunkiin 1973 liitetty entisen Paattisten kunnan alue, ulottuu pitkän ja kapean kiilan muotoisena Kuhankuonon kahdeksan kunnan rajapyykille, joka on Turun pohjoisin kohta. Turun alueen suurin leveys sen sijaan on vain 15 kilometriä. Turun lounaisosa koostuu saarista, joista suurimmat ovat Ruissalo, Hirvensalo, Satava ja Kakskerta. Saarten metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia, mutta niissä on myös reheviä lehtoja.

Ruissalon saari Turun edustalla on sekä luonnoltaan että kulttuurihistorialtaan arvokas ja monipuolinen alue koko Suomessa ja Turun tärkeimpiä luonnonsuojelullisia kohteita. Sen lehdot kuuluvat kansalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, ja lähes koko saari liitettiin Natura 2000 -verkostoon vuonna 2000. Jo ennen Natura-verkkoon liittämistä saarelle oli perustettu Ruissalon ja Marjaniemen luonnonsuojelualueet, joiden yhteispinta-ala on noin 85 hehtaaria. Ruissalo mukaan lukien Turun kaupungin alueella sijaitsee 12 luonnonsuojelualuetta. Pähkinäisten saaresta Naantalissa Turku omistaa itäisen puoliskon. Luonnonsuojelualueiden yhteenlaskettu kokonaispinta-ala on 603 hehtaaria. Aivan Turun pohjoisimmassa kärjessä sijaitsee osa Kurjenrahkan kansallispuistosta.

Vesistöt, merialue ja saaret

Aurajokea Turun keskustassa.

Turku sijaitsee Saaristomeren rannalla Aurajoen suulla. Kaupungin keskustan halki virtaava Aurajoki on Suomen merkittävimpiä ja Varsinais-Suomen suurimpia jokia. Aurajokilaakson ikivanha kulttuurimaisema on kansallismaisema. Joki on vaikuttanut Turun historiaan merkittävästi. Kaupunki syntyi joen itäpuolelle (eli eteläpuolelle), ja siellä sijaitsevat tai ovat sijainneet muun muassa Turun tuomiokirkko, Turun akatemia, Vanha Suurtori, Raatihuone ja ensimmäiset koulut. Paikalliset kutsuvat sen vuoksi Aurajoen itäpuolta nimellä ”täl pual jokke” ja nykyisen ydinkeskustan ja Kauppatorin puolta nimellä ”tois pual jokke”. Joen eri puolia kutsutaan myös Åboksi (”täl pual”) ja Turuksi (”tois pual”) kaupungin yliopistojen (Turun yliopisto ja Åbo Akademi) vanhojen sijaintipaikkojen mukaan. Nimiä käytetään erityisesti, kun kerrotaan förin vievän ihmisiä risteilylle reitillä Turku–Åbo–Turku.

Aurajoki virtaa Turussa hieman alle yhdeksän kilometrin matkan itä–länsi-suunnassa. Se on keskimäärin noin 50 metriä leveä. Turun keskustan kohdalla joen syvyys on 2,5–5 metriä, mutta tuomiokirkolta ylöspäin veneilykelpoinen uoma kapenee ja madaltuu huomattavasti. Joen ylittää Turun alueella yhdeksän siltaa ja lisäksi lautta, Föri. Paikoin rautatiesillan jälkeen Nummessa olisi mahdollista ylittää joki juuri ja juuri kävellen. Veneilyä Tuomiokirkkosillasta yläjuoksulle päin haittaavat karit. Aurajoki soveltuu kuitenkin hyvin melontaharrastukseen.

Aurajoen lisäksi kaupungissa on useita pienempiä jokia ja ojia. Vähäjoki saa alkunsa Paattisilta Paattistenjoen nimellä, josta se virtaa Maarian läpi ja yhtyy Aurajokeen Koroisissa. Raisionjoki laskee mereen Ruissaloa vastapäätä Artukaisissa. Järvijoki kulkee Tortinmäen poikki ja laskee Aurassa Aurajokeen. Suurimmat järvet ovat Kakskerran saaressa sijaitseva Kakskerranjärvi, Hirvensalon saaressa sijaitseva Illoistenjärvi ja tekojärvi Maarian allas.

Nunnanoja ja Haaraoja yhtyvät Ikkalassa Paattistenjoeksi. Jaaninoja laskee Lausteelta Laukkavuoren ja Kuralan poikki Aurajokeen. Topinojan reitti kulkee Metsämäestä Halisten ja Räntämäen kautta Vähäjokeen. Vähäjokeen laskee myös Piipanoja, joka saa alkunsa Saramäestä ja yhtyy Vähäjokeen Orikedolla. Kuninkoja saa alkunsa Raisiosta, mutta virtaa Turussa muun muassa Länsikeskuksen ja Pläkkikaupungin ohitse ja sen jälkeen tunnelia pitkin sataman alitse Pohjoissalmeen. Sikaoja on entinen Aurajoen sivuhaara, joka juoksi Kupittaalta Vähäheikkilän läpi Aurajokeen, mutta se on nyttemmin suljettu viemäriputkeen.

Aurajoki virtaa savisten viljelymaiden halki, joten sen vesi on sameaa ja sisältää ravinteita ja kiintoaineita. Sen ekologinen tila on välttävä. Joessa on ajoittain sinileväkukintoja ja hygieenisiä ongelmia. Merialueen tilaan vaikuttavat jokien tuomat ravinteet ja asutuksen jätevedet, teollisuuden kuormitus on vähäistä.

Saari ja kesämökki Turun saaristossa.

Turun merialue ulottuu lännessä Airiston selälle. Sen ja keskustan välissä ovat Turun suurimmat saaret Hirvensalo ja Ruissalo sekä Hirvensalon eteläpuolella Satava ja Kakskerta. Turun satama sijaitsee pääosin Aurajoen suun ja Ruissalon sillan välisellä alueella, ja sinne johtava laivaväylä kulkee Hirvensalon ja Ruissalon välistä Pukinsalmea pitkin. Pohjoispuolisesta manneralueesta Ruissalon erottaa pitkä ja paikoitellen kapea Pohjoissalmi, jonka manteren puoleisella rannalla on myös osa Turun rahtilaivasatamaa.

Ilmasto

Halisten alue talvella.

Turun ilmasto on suhteellisen merellinen ja leuto. Vuoden keskilämpötila on noin 6 °C, ja sademäärä on tyypillisesti 700 mm vuodessa. Pysyvä lumipeite saadaan yleensä vasta vuodenvaihteen tienoilla, ja valkea joulu tulee vain 6–8 kertaa kymmenestä. Toisinaan Aurajoki jäätyy niin, että sen jään päällä voi kävellä, hiihtää tai luistella, mikä on varsin suosittua. Aurajoen jäiden lähtemistä on tilastoitu vuodesta 1800: jäät lähtevät joesta yleensä maalis–huhtikuun vaihteessa. Vaihtelua kuitenkin esiintyy: vuonna 1875 jäät lähtivät vasta toukokuussa ja 1990 jo helmikuussa. Vuosi 2008 oli hyvin poikkeuksellinen, sillä ensimmäistä kertaa koko seuranta-aikana Aurajoki ei varsinaisesti jäätynyt lainkaan.

Turussa on mitattu myös yksi Suomen kaikkien aikojen korkeimmista lämpötiloista: 35,9 °C 9. heinäkuuta 1914. Lämpötila oli koko maan suurin mitattu lämpötila heinäkuun 2010 loppuun saakka, jolloin tämä kyseinen ennätys rikottiin Liperissä Joensuun lentoasemalla 37,2 asteella.

Vuonna 2018 Turussa rikottiin Suomen lämpösummaennätys. Lämpösummaksi Turun Artukaisten havaintoasemalla saatiin 1974 astevuorokautta.

Turku on asettanut kaupunginvaltuuston hyväksymässä kestävän kehityksen ohjelmassa tavoitteekseen olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2029 mennessä.

Turun lentoaseman ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −1,1 −1,2 2,6 9,1 15,5 19,5 22,6 21,1 15,7 8,8 3,6 0,7 ka. 9,7 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −6,5 −7,1 −4,7 −0,2 4,6 9,3 12,5 11,6 7,4 2,8 −0,9 −4,1 ka. 2,1 Vrk:n keskilämpötila (°C) −3,8 −4,5 −1,3 4,1 10,0 14,4 17,5 16,2 11,3 5,7 1,5 −1,5 ka. 5,8 Sademäärä (mm) 58 42 39 32 35 55 74 73 59 73 71 73 Σ 684 Sadepäivät (d) 11 9 8 7 7 8 8 10 9 11 13 12 Σ 113 L ä m p ö t i l a −1,1 −6,5 −1,2 −7,1 2,6 −4,7 9,1 −0,2 15,5 4,6 19,5 9,3 22,6 12,5 21,1 11,6 15,7 7,4 8,8 2,8 3,6 −0,9 0,7 −4,1 S a d a n t a 58 42 39 32 35 55 74 73 59 73 71 73 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta 1991-2020

• 
  Ilman lämpötila Turussa vuonna 2016
• 
  Sademäärä Turussa vuonna 2016
• 
  Auringonpaistetuntien lukumäärä Turussa 2009–2016
• 
  Meriveden keskilämpötila Turussa 2000–2016

Kaupunginosat

Pääartikkeli: Turun kaupunginosat

Turussa on 87 kaupunginosaa. Kaupunginosajako on perinteinen aluejako. Toinen eli uudempi aluejako perustuu tilastoaluejakoon, jossa on kolme tasoa: suuralue, tilastoalue ja pienalue. Turun kaupunki on jaettu yhdeksään suuralueeseen, joihin kuuluu 45 tilastoaluetta. Kussakin tilastoalueessa on yksi tai useampi pienalue, joita Turussa on yhteensä 134.

Erityisesti 1960-luvulla ja osittain myös 1950-luvulla Turkuun rakennettiin suuria lähiöitä edellä mainittujen pientaloalueiden ulkopuolelle. Turkulaisia lähiöitä ovat Patterinhaka, Iso-Heikkilä, Uittamo, Ilpoinen, Harittu, Luolavuori, Lauste, Varissuo, Pääskyvuori, Kurala, Kohmo, Halinen, Runosmäki, Hepokulta, Teräsrautela, Nättinummi, Länsinummi, Suikkila, Härkämäki, Jyrkkälä, Pansio, Perno ja Jäkärlä. Näistä Iso-Heikkilän kaupunginosassa sijaitseva Patterinhaka on Turun vanhin kerrostalolähiö. Jäkärlä sijaitsee muusta kaupunkirakenteesta erillään pohjoisessa Liedon rajan lähellä. 1990-luvulta alkaen Turussa on rakennettu pientaloja varsinkin Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran saarille sekä pohjoiseen Moision ja Yli-Maarian kaupunginosiin. Toisaalta jo rakennettuja alueita on pyritty tiivistämään täydennysrakentamisella.

Turun keskusta-alue muodostuu ruutukaava-alueesta, jonka C. L. Engel suunnitteli Turun palon jälkeen vuonna 1827. Tämä alue jakautuu yhdeksään numeroituun kaupunginosaan. Katuverkon suunnan perustaksi tuli Linnankatu, jonka mukaan muut kadut rakennettiin joko sen kanssa yhdensuuntaisiksi tai sitä vastaan kohtisuoriksi. Kaavoitettu kaupunkialue rajautui lounaassa mereen, kaakossa Itäiseen Linjakatuun eli nykyiseen Kupittaankatuun ja luoteessa Läntiseen Linjakatuun eli nykyiseen Ratapihankatuun, joka tuolloisen suunnitelman mukaan olisi ulottunut merenrantaan saakka. Engelin kaavan mukainen rakentaminen kesti vuosikymmeniä, ja jotkin kaupunginosat kuten Port Arthur rakennettiin pääosin vasta 1900-luvun alussa. 1900-luvun aikana kaupunki laajentui tasaisesti pohjoiseen, itään ja etelään. Turun saarille kaupunki alkoi laajentua enemmän vasta 1980- ja 1990-luvuilla, ja etenkin Hirvensalossa on edelleen paljon keskeneräisiä kaavoitettuja alueita.

Turun keskustan suuralueella asuu noin 55 000 ihmistä. Muiden suurten suomalaisten kaupunkien tapaan Turun keskusta on tiheästi ja suhteellisen korkeasti rakennettua. Korkein rakennus Turun keskustassa on Turun tuomiokirkko, jonka torni nousee 86 metriin. Korkeimmat asuinrakennukset ovat Puutarhakatu 11–13:ssa sijaitsevat vuonna 1956 rakennetut 44 ja 47 metriä korkeat kaksoistornit. Keskusta-alueelta poistuttaessa korkein asuinrakennus on Majakkarantaan 2001 valmistunut Airiston tähti, joka on 58 metriä korkea. Korkein rakennelma Turussa on Pääskyvuoren linkkitorni 122 metriä ja keskusta-alueella Turku Energian savupiippu 101 metriä. Virkistysalueita on säilynyt keskustassa etenkin kukkuloilla ja joen rannassa. Ruutukaava-alue vastaa monissa paikoin myös Turun vanhaa kuntarajaa.

Keskustaa ympäröi pientalovaltaisten kaupunginosien kehä. Alueet olivat alun perin köyhän työväestön asuinalueita (muun muassa Nummi, Raunistula ja Vähäheikkilä), mutta nykyisin ne ovat etenkin lapsiperheiden suosimia. Pientaloalueena on pysynyt myös VIII kaupunginosa eli Port Arthur. Alue on pysynyt matalana puutaloalueena, koska Turun asukkaat ovat kiivaasti vastustaneet alueen puutalojen purkua. Alue on hyvin arvostettu, ja Suomen Kotiseutuliitto valitsi sen vuoden kaupunginosaksi vuonna 2001. Toisen kerran voitto tuli Turkuun vuonna 2013 Kakskerran valinnan myötä.

Arkkitehtuuri

Pääartikkeli: Turun arkkitehtuuri

• 
  Alvar Aallon suunnittelema Turun Sanomien toimitalo Kauppiaskadulla.
• 
  Turun keskustaa kuvattuna Tuomiokirkon tornista 1800-luvun lopussa.
• 
  Sama näkymä kuin edellisessä kuvassa vuodelta 2008.
• 
  Keskustaa vuonna 2020.

Turun kaupunkimaiseman vanhimmat rakennukset ovat keskiaikaiset Turun tuomiokirkko ja Turun linna. Turun kaupungin vanhin asemakartta on 1630-luvulta. Keskiaikaista kaupunkialuetta laajennettiin ruutukorttelimalliin perustuvalla asemakaavalla, jonka laati maanmittari Hans Hansson vuonna 1652 Pietari Brahen käskystä. C. L. Engel uusi ruutukaavan vuonna 1828 heti Turun suuren palon jälkeen. Kaupungin alueella on myös alkuperäisiä Turun palosta selvinneitä rakennuksia, joista tunnetuin kokonaisuus lienee Turun Luostarinmäen käsityöläismuseon puutaloalue. Uuden asemakaavan mukaiset pääkadut olivat 45 kyynärää ja sivukadut 30 kyynärää levät. Asemakaavan mukaan pää- ja jokikatujen samoin kuin torien ja aukioiden reunoille tuli rakentaa vain kivitaloja.

Engel on asemakaavan lisäksi suunnitellut kaupunkiin myös tunnettuja yksittäisiä rakennuksia, kuten Vartiovuoren tähtitornin ja Ortodoksisen kirkon. Palon jälkeen uudelleen rakennettu Tuomiokirkonpuisto ja Vanhan Suurtorin ympäristö puistoineen on laajin uusklassisen arkkitehtuurin kokonaisuus kaupungin alueella. Siellä sijaitsevat esimerkiksi Trappin talo (Åbo Akademin päärakennus) Katedraalikoulu, vanha raatihuone ja Hjeltintalo sekä Brinkkala, jonka julkisivut muutettiin 1880-luvulla uusrenessanssityyliseksi. Uusklassismia kaupungissa edustaa myös Suomen vanhin teatteri, kauppatorin laidalla sijaitseva Turun ruotsalainen teatteri.

Suomen itsenäistymisen jälkeen Turun arkkitehtuurin merkittävimpiin kehittäjiin kuuluivat etenkin Alvar Aalto ja Erik Bryggman. Heidän suunnittelemiensa töiden ja Turun vuoden 1928 messujen näyttelyrakenteiden ansiosta Turkua pidetään funktionalistisen arkkitehtuurin läpimurtopaikkana. Funktionalismia Turussa edustavat muun muassa Aallon suunnittelemat Turun Sanomien lehtitalo Kauppiaskadulla ja Lounais-Suomen Maalaistentalo Humalistonkadulla sekä Bryggmanin suunnittelemat Hospits Betel Yliopistonkadulla ja Åbo Akademin kirjatorni. Turun hautausmaalla sijaitseva Ylösnousemuskappeli kuuluu Bryggmanin tuotannossa vaiheeseen, jolloin funktionalismin suorapiirteisyys väistyi pehmeään, romanttissävyiseen arkkitehtuuriin.

Nobelin taloa purettiin vuonna 1962 tien leventämiseksi Uudenmaankadulla.

Sotien jälkeen kaupungin arkkitehtuurin suunta ja painopiste muuttuivat, kun tarvittiin nopeasti paljon uusia asuntoja. Betonirakentaminen kehittyi ja kaupunkiin rakennettiin ensimmäiset lähiöt, esimerkiksi Iso-Heikkilä, Uittamo ja Pääskyvuori. Turusta purettiin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä useita vanhoja rakennuksia, joiden tilalle rakennettiin uusia ja entisiä korkeampia. Turun tauti on käsite, jolla tarkoitetaan vanhojen rakennuksien purkamista uusien ja aikalaisten rumina pitämien rakennusten tieltä sekä tähän liittyvää poliittista korruptiota. Suomen lehdistö alkoi käyttää käsitettä 1980-luvulla Turun kunnallispolitiikkaa ruotineissa kirjoituksissa. 1970-luvulla pyrittiin suojelemaan vanhoja puutaloja ja puutaloalueita kerrostalorakentamiselta.

1980-luvulla painopiste siirtyi takaisin kaupunkikuvan kehittämiseen ja arkkitehdit palasivat suunnittelemaan Turkuun rakennuksia. Arkkitehti Benito Casagrande on suunnitellut kaupunkiin useita rakennuksia 1970-luvulta lähtien. Tunnetuimpia kaupunkikuvassa lienevät kauppakeskus Hansakortteli ja esimerkiksi Turun Tiedepuiston alueen rakennukset Data-City ja Bio-City. Uusimpia arkkitehtonisia kokonaisuuksia kaupungissa ovat esimerkiksi uusi Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto, Turun yliopistollisen keskussairaalan T-sairaala, Turun korkein asuinrakennus Airiston Tähti ja opiskelijoiden tornitalo Ikituuri.

Turkuun on 2010-luvulla rakennettu useita vanhaa ja uutta rakentamista yhdistävistä kohteita. Tällaisia ovat muun muassa arkkitehtitoimisto LPR:n suunnittelema kokonaisuus Köysitehdas, Turun taideakatemia ja Sigyn-sali (useita palkintoja), arkkitehtitoimisto JKMM:n suunnittelema Turun pääkirjasto, arkkitehtitoimisto Siggen suunnittelema Arken ja Arkkitehtitoimisto Vapaavuoren suunnittelema Logomo.

Puistot

Pääartikkeli: Turun puistot

Puolalanmäki ja sitä ympäröivä Puolalanpuisto kuuluu valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon.

Turku tunnetaan lehtevien puistojen kaupunkina ja puistokulttuurin edelläkävijänä.

Kupittaanpuisto on paitsi Turun myös koko Suomen vanhin ja laajin kaupunkipuisto. Puistossa on mahdollista harrastaa erilaisia liikunnallisia aktiviteetteja, sinne suuntaavat palloilijat, skeittaajat, uimarit, rullaluistelijat, jumppaajat, joogaajat ja keilaajat. Talvisin Kupittaalla voi harrastaa jääkiekkoa ja luistella tekojääradalla vauhtimadolla. Kupittaalla sijaitsevat myös Seikkailupuisto ja lasten liikennekaupunki.

Myös Ruissalon kansanpuistolla on pitkä historia. Kun Ruissalo oli jaettu palstoihin 1800-luvulla, yksi palstoista oli päätetty jättää kaupunkilaisten yhteiseen käyttöön. Tämä sai nimen Allmänna promenaden, ja nykyisin alue tunnetaan nimellä Ruissalon kansanpuisto. Alue tunnetaan valtakunnallisesti Ruisrock-festivaalista.

Turun hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1807, ja sitä on laajennettu sen jälkeen useita kertoja. Alueen pinta-ala on 59,2 hehtaaria, ja sillä sijaitsee noin 45 000 hautaa. Hautausmaalle on haudattu useita merkkihenkilöitä, ja sen haudoilla on tunnettujen kuvanveistäjien suunnittelemia veistoksia ja muistomerkkejä. Alueella on viiden uskontokunnan hautausmaat.

Vuosisadan ensimmäisinä vuosikymmeninä puistoja elävöitettiin rakentamalla lapsille leikkikenttiä ja kahluualtaita sekä Kupittaanpuistoon lintulammikoita.

1970-luvulta lähtien kaupunkiin on rakennettu myös koirapuistoja, joista ensimmäiset sijaitsivat Raunistulassa ja Iso-Heikkilässä.

Erik Bryggmanin suunnittelema Villa Ekman Hirvensalossa.

Muita Turussa sijaitsevia puistoja ovat muun muassa Asemanpuisto, Barkerinpuisto, Fleminginpuisto, Linnanpuisto, Puolalanpuisto, Runeberginpuisto, Samppalinnanpuisto, Urheilupuisto ja Vanhan Suurtorin kolmen puiston kokonaisuus eli Tuomiokirkonpuisto, Mannerheiminpuisto, Brahenpuisto ja Porthaninpuisto.

Turun kansallinen kaupunkipuisto perustettiin 2013. Se on laaja ja yhtenäinen arvoalueiden kokonaisuus, johon kuuluvat mm. Ruissalo, Aurajokivarsi, keskustan historialliset puistot, kukkulapuistot, Kupittaanpuisto sekä Halisten ja Kuralan historialliset kylät.

• 
  Pansion Laivateollisuuden asuinaluetta
• 
  Ruissalo on kuuluisa lukuisista pitsihuviloistaan
• 
  Sähkövetureita Turun rautatieasemalla

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

Ilmakuva Turun linnan ympäristöstä.

Eri puolilla maata sijaitsevat kohteet kuvaavat rakentamisen kehitystä eri ajanjaksoina. Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä on koko Suomessa yli 1 200, Turussa yli 30. Kyseessä on Museoviraston laatima inventointi, joka on otettu käyttöön valtioneuvoston päätöksellä 2009.

• Aurajokisuun satama-, telakka- ja teollisuusalue
• Brinkhallin kartano
• Bryggmanin huvilat (Villa Staffans, Villa Erstan, Villa Solin, Solinin vierasmaja, Villa Ekman, Villa Warén)
• Halisten kylämäki
• Heikkilän kasarmialue
• Hospits Betel -hotelli ja Atriumin talo
• Kakolanmäki
• Kakskerran kirkko
• Koroistenniemi
• Kupittaan ruotsalaistaloalue
• Kuralan kylämäki
• Maarian kirkko ja pappila
• Martin kirkko
• Pansion Laivateollisuuden asuinalue
• Port Arthurin puutalokorttelit ja Mikaelinkirkko
• Puolalanmäki ja Turun taidemuseo
• Pyhän Katariinan kirkko ympäristöineen
• Ruissalon huvila-alue
• Sirkkalan kasarmit
• Turun hautausmaa siunauskappeleineen
• Turun linja-autoasema ympäristöineen
• Turun linna
• Turun läntinen ylioppilaskylä
• Turun Piispankatu
• Turun rautatieympäristöt
• Turun Sanomien toimitalo
• Maalaistentalo ja Standardivuokratalo
• Turun tuomiokirkko ja historiallinen ydinalue
• Turun yliopisto
• Turun yliopistollinen keskussairaala
• Varkaantie
• Vartiovuorenpuisto, Turun Akatemian observatorio ja Luostarinmäen käsityöläiskorttelit

Päätöksenteko

Turun kaupungintalo Aurajoen rannassa.

Turun kaupunginjohtajana on toiminut vuoden 2017 lopusta Minna Arve (kok.). Turun hallinto muodostuu kaupunginjohtaja Arveen johtamasta konsernihallinnosta sekä neljästä toimialasta (hyvinvointi-, kaupunkiympäristö-, sivistys- ja vapaa-aikatoimiala). Kaupunginjohtajan varahenkilönä toimii apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen (sd.). Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on kaupunginvaltuutettu Sini Ruohonen (kok.), 1. varapuheenjohtaja Jukka Vornanen (vihr.) ja 2. varapuheenjohtajana Mika Maaskola (sd.). Turun 67 edustajan kaupunginvaltuusto johtaa kunnan hallintoa hyväksymiensä Turku-strategian ja strategisten ohjelmien mukaan. Valtuutetut varajäsenineen valitaan joka neljäs vuosi kunnallisvaaleissa. Kaupunginhallitus koostuu 14 valtuuston valitsemasta jäsenestä. Hallituksen tehtävänä on vastata kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta ja panna täytäntöön valtuuston tekemät päätökset.

Kaupunginvaltuuston puolueet ovat vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen suuruusjärjestyksessä: Kansallinen Kokoomus 16 paikkaa, Suomen Sosialidemokraattinen puolue 13 paikkaa, Vasemmistoliitto 11 paikkaa, Vihreät 10 paikkaa, Perussuomalaiset yhdeksän paikkaa, Keskusta kolme paikkaa, Ruotsalainen kansanpuolue kolme paikkaa, Liike Nyt yksi paikka, ja Kristillisdemokraatit yksi paikka.

• 
  Europarlamenttivaalien äänestystulos Turussa vuosina 1999–2019.
• 
  Kuntavaalien äänestystulos Turussa vuosina 1996–2021.
• 
  Aluevaalien äänestystulos Turussa vuonna 2022.
• 
  Eduskuntavaalien äänestystulos Turussa vuosina 1999–2023.

Korruptio ja väärinkäytökset

Rakentamiseen ja kaavoitukseen liittyviä rakenteellisen korruption esimerkkejä Turussa ovat muun muassa Hyvä veli -verkostot. Keskeinen tapahtumasarja tunnetaan nimellä Turun tauti, joka liittyi rakennusliikkeiden ja poliitikkojen väliseen pienen piirin tekemään yhteistyöhön vanhojen rakennusten purkamisessa, kaavoituksessa ja rakentamisessa.

Vuonna 1983 käräjäoikeus tuomitsi Turun asemakaava-arkkitehdin lahjonnan vastaanottammisesta ja määräsi viralta pantavaksi. Myös entinen kaupunginvaltuutettu sai sakkoja.

Vuonna 1995 Turun kaupunginjohtaja ja verojohtaja tuomittiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen velallisen epärehellisyydestä liittyen ns. Matintalo-kauppaan.

Kuntaliitokset

Pääartikkeli: Turun kuntaliitokset

Turun kuntaan liitetyt osat 1930-luvulta lähtien: 1930 alueliitos Raisiosta; 1939 Kaarinasta; 1944 Maariasta; 1949 Raisiosta; 1957 Ruskosta ja Maariasta; 1966 Kakskerrasta; 1967 kuntaliitos Maaria; 1968 alueliitos Raisiosta, kuntaliitos Kakskerta; 1973 kuntaliitos Paattinen; 1977 alueliitos Raisiosta; 1988 Kaarinasta ja Liedosta.

Vuonna 1930 Turun maa-alueen pinta-ala oli 2 333 hehtaaria, alle kymmenesosa nykyisestä. Kaupunki käsitti tuolloin vain nykyisen keskikaupungin ruutukaava-alueen ja jonkin verran niin sanottuja takamaita sen välittömässä läheisyydessä. Sitä ympäröivät alueet Aurajoen eteläpuolella kuuluivat Kaarinaan, pohjoispuolella Maariaan, mutta niiden alueelle oli jo muodostunut laajaa esikaupunkiasutusta.

Vuonna 1939 Turkuun liitettiin laaja osa Kaarinan ja vuonna 1944 Maarian kunnasta, muun muassa näiden kuntien kirkonkylät sekä Raunistulan, Nummenmäen ja Vähäheikkilän taajaväkiset yhdyskunnat. Myös eräitä Raisioon kuuluneita alueita on vuosina 1931, 1949 ja 1957 liitetty Turkuun. Vuonna 1967 siihen liitettiin loputkin Maarian kunnasta sekä vuonna 1968 Kakskerta ja vuonna 1973 Paattinen. Pienempiä alueita Turkuun on liitetty myös Ruskosta ja Liedosta.

Varsinais-Suomen liitto on 2000-luvun alusta lähtien hahmotellut Turun kaupunkiseudusta nauhamaista suurkaupunkia. Vuonna 2015 valmistui erityinen kuntajakoselvitys Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kuntien sekä Kaarinan, Naantalin, Paimion, Raision ja Turun kaupunkien välillä. Turun kaupunginvaltuusto puolsi, mutta muut kunnat vastustivat yhdistymisesitystä.

Väestö

Pääartikkeli: Turun väestö

Vapun viettoa Turun ydinkeskustassa keväällä 2010.

Turun asukasluku on 204 618 (31.8.2024). Turku on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin kaupunki, ja Turun seutu on kolmanneksi suurin kaupunkiseutu. Turun väkiluku ylitti 200 000 elokuussa 2023.

Aurajokilaakso on ollut vaurasta ja suhteellisen tiheästi asuttua aluetta jo rautakaudella. Turku oli Suomen suurin kaupunki 1840-luvulle saakka, jolloin Helsinki kasvoi sen ohi. 1900-luvulla väkiluku kasvoi voimakkaasti kaupungistumisen ja kuntaliitosten myötä. Kaupungin väkiluku kasvoi jatkuvasti 1970-luvun puoleen väliin asti, minkä jälkeen se alkoi laskea hitaasti. Väkiluvun kasvu on taas jatkunut 1990-luvun alusta.

Muuttotilastoissa näkyy erittäin selvästi, että korkeakoulut tuovat Turkuun runsaasti 18–30-vuotiaita uusia asukkaita. Turun ongelmana on ollut nuorten opiskelijoiden poismuutto kaupungista valmistumisen jälkeen. Eniten Turusta muutti asukkaita vuonna 2016 Helsinkiin, Kaarinaan ja Raisioon. Eniten muuttovoittoa Turku sai Salosta, Raumalta, Porista ja Oulusta. Turku on sijoittunut kolmesti peräkkäin kärkikolmikkoon Taloustutkimuksen muuttohalukkuutta mittaavissa tutkimuksissa. Vuoden 2018 tutkimuksessa Turku sijoittui toiseksi Tampereen jälkeen. Turun suuralueiden väkiluvut olivat vuonna 2016: Keskusta 54 490, Hirvensalo-Kakskerta 10 920, Skanssi-Uittamo 23 242, Varissuo-Lauste 17 950, Nummi-Halinen 21 431, Runosmäki-Raunistula 14 755, Länsikeskus 22 553, Pansio-Jyrkkälä 9 288 ja Maaria-Paattinen 9 462.

Turun seutukuntaan kuuluvat Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku. Seutukunnassa on runsaat 345 000 asukasta.

Turku ja naapurikunnat ovat kilpailleet asukkaista, mikä on ajoittain haitannut yhteistyötä. Kilpailun ja osaoptimoinnin vähentämistä on käytetty perusteluna kuntien yhdistymiselle, joka voisi parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja asukkaiden arjen sujuvuutta ja ympäristön kestävää kehitystä.

Vuonna 2016 kaupungin asukkaista 39,7 % oli Turussa syntyneitä, 18,1 % muuttanut muualta Varsinais-Suomesta, 32,4 % muualta Suomesta ja 9,8 % ulkomailta. Turun väestöstä hieman yli viisi prosenttia on ruotsinkielisiä.

Turun väestönkehitys 1880–2020
Vuosi			Asukkaita
1810			8 804
1820			11 115
1830			10 786
1840			12 016
1850			13 063
1860			16 870
1870			19 617
1880			22 701
1890			30 096
1900			38 235
1910			47 777
1920			51 901
1930			65 568
1940			74 788
1950			101 824
1960			124 359
1970			152 210
1980			163 933
1990			159 180
2000			172 561
2010			177 326
2020			194 391
Lähteet: Vuodet 1810–1850, 1860–1870, 1880–1970 ja 1980–2020

Ulkomaalaistaustaiset

Vuonna 2022 Turussa asui 27 992 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä vastasi 14,1 prosenttia kaupungin väestöstä. Näistä varsinaisia ulkomaan kansalaisia oli 16 156 asukasta. Muita kieliä kuin suomea, ruotsia tai saamea puhui 27 307 asukasta. Puhutuimmat vieraat kielet olivat venäjä, arabia, kurdi ja albania. International House Turku on ohjaus- ja neuvontapiste, joka palvelee Turun kaupungin ja sen lähikuntien maahanmuuttajia. Neuvontapalveluita saa asumiseen, työnhakuun, työsuojeluun, verotukseen, opiskeluun, perheasioihin, vapaa-aikaan sekä viranomaisten kanssa toimimiseen. Neuvontapalveluita saa suomen lisäksi 14 eri kielellä.

Turun väestö, syntyperä (2022)

Syntyperä	Asukasluku	Prosenttia
Suomi	169 908	85,9
Neuvostoliitto	3 431	1,7
Irak	3 121	1,6
Jugoslavia	2 092	1,1
Viro	1 767	0,9
Somalia	1 694	0,9
Iran	1 654	0,8
Vietnam	824	0,4
Afganistan	723	0,3
Syyria	652	0,3
Romania	638	0,3
Kiina	613	0,3
Puola	547	0,3
Intia	538	0,2
Turkki	447	0,2
Thaimaa	380	0,2

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Turussa oli 189 669 asukasta, joista 184 456 asui taajamissa, 1 759 haja-asutusalueilla ja 3 454:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Turun taajama-aste on 99,1 %. Turun taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Turun keskustaajama*	180 097
2	Jäkärlä*	3 376
3	Paattinen*	983

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Turun keskustaajama ulottuu Turun lisäksi usean naapurikunnan alueelle. Yhteensä Turun keskustaajamassa on 272 230 asukasta ja sen pinta-ala on 280,82 neliökilometriä. Jäkärlän ja Paattisten taajamat ulottuvat pieniltä osin myös Liedon kunnan alueelle.

Koulutus

Pääartikkeli: Koulutus Turussa

Turku on Suomen vanhin koulukaupunki. Turun katedraalikoulun perustamisvuotena pidetään vuotta 1276. Vuonna 1630 Turkuun perustettiin Collegium aboense eli Turun kymnaasi, josta vuonna 1640 muodostui Turun akatemia. Vuoden 1827 Turun palon jälkeen akatemia siirrettiin Helsinkiin, ja omat yliopistonsa Turku sai, kun ruotsinkielinen Åbo Akademi syntyi vuonna 1918 ja suomenkielinen Turun yliopisto 1920.

Turussa järjestetään perusopetusta ja lukiokoulutusta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kunnallisten koulujen lisäksi kaupungissa toimivat muun muassa Turun yliopiston alaisuudessa toimiva Turun normaalikoulu ja steinerpedagogisiin arvoihin pohjautuva Turun Steiner-koulu.

Ammatillista koulutusta varten on Turun ammatti-instituutti ja useita muita oppilaitoksia, kuten Paasikivi-Opisto ja Turun konservatorio. Vuoden 2018 alussa syntyi uusi ammatillinen erityisoppilaitos, Ammattiopisto Spesia. Spesian opiskelijat ovat nuoria ja aikuisia, jotka tarvitsevat erityistä tukea opintoihinsa.

Turussa toimii kaksi yliopistoa ja neljä ammattikorkeakoulua. Eniten opiskelijoita, noin 22 300, on Turun yliopistossa (vuonna 2022). Yliopistoja ovat Turun yliopisto ja Åbo Akademi, ammattikorkeakouluja Turun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia. Turun ammattikorkeakoulussa on noin 12 000 opiskelijaa (2022). Yhteensä kaupungissa on yli 40 000 korkeakouluopiskelijaa. Turun yliopisto on mukana kolmessa Suomen Akatemian kansallisessa huippuyksikössä kaudella 2018–2025: pelikulttuurien tutkimuksen-, kestävän avaruustieteen ja -tekniikan- sekä kvanttiteknologian huippuyksiköissä.

Terveydenhuolto

Tyksin A-sairaala.

Turussa toimii kuusi terveysasemaa, kaksi lähipalvelupistettä ja ruotsinkielinen vastaanotto. Pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus ensivaiheen terveyspalveluihin ulkomaalaistoimistossa.

Turku kuuluu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin (VSSHP), jonka keskussairaalana ja yliopistosairaalana toimii Turun yliopistollinen keskussairaala eli TYKS. Turussa TYKSiin kuuluu myös Turun kaupunginsairaalan yhteydessä Mäntymäellä toimiva TYKS Kirurginen sairaala. TYKSin Kantasairaalan alueella Kiinanmyllynmäen ympäristössä sijaitsevat A-, U- ja T-sairaala sekä muita rakennuksia, joissa on potilaiden vastaanotto- ja hoitotiloja. Sairaanhoitopiiriin kuuluu myös Kaskenkadun varrella sijaitseva Turunmaan sairaala, joka palvelee pääosin Paraisten ja Kemiönsaaren potilaita.

Turussa toimii Kunnallissairaalantiellä Turun kaupunginsairaala, joka tarjoaa perustason erikoissairaanhoitoa.

Kunnallisen terveydenhuollon lisäksi Turussa on useita yksityisiä lääkäriasemia.

Talous

Maailman suurimpiin risteilyaluksiin kuuluva M/S Allure of the Seas rakenteilla Turussa. Laivanrakennus on Turun perinteisiä ja vahvoja teollisuusaloja.

Ruissalon kylpylä on Turun Ruissalon saaressa saaressa sijaitseva kylpylähotelli. Varsinais-Suomen maakunta on perinteistä Suomen kylpyläseutua.

Turku on taloudellisessakin mielessä Turun seutukunnan keskus. Alueella on monipuolinen elinkeinorakenne, mitä tukee laaja-alainen koulutustarjonta. Turun seutukunnan bruttokansantuote vuonna 2015 oli 37 780 euroa asukasta kohti. (koko maan keskiarvo 41 921 euroa asukasta kohti). Talouden kasvu Varsinais-Suomessa on ollut 2010-luvun puolivälistä lähtien hyvässä nosteessa. Meri- ja lääketeollisuuden vahvat näkymät heijastavat korkeasuhdannetta myös useille muille toimialoille, erityisesti rakentamiseen. Positiivinen rakennemuutos kaipaa panostamista koulutukseen. Ammattitaitoista väestöä onkin pyritty lisäämään kasvattamalla tekniikan alan paikkoja ja järjestemällä muuntokoulutuksia. Turun ongelmana on ollut aivovuoto, jolla tarkoitetaan korkeakoulusta valmistuneiden virtaamista pääkaupunkiseudulle. Lounais-Suomessa on meneillään Töihin tänne -kampanja, jolla yritetään lisätä alueen vetovoimaa, kun nykyinen työvoimareservi ja koulutuskapasiteetti eivät yksin kykene tyydyttämään osaajatarvetta.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden pääkonttoreista Turun seudulla sijaitsevat muun muassa Raision, Telesten ja HKScanin pääkonttorit. Liikevaihdoltaan suurimpia yrityksiä Turun seudulla ovat vuonna 2018 muun muassa HKScan, Meyer Turku, Veritas Eläkevakuutus, Turun Osuuskauppa, Bayer Schering Pharma, Raisio, Nordkalk, TS-Yhtymä, Turku Energia, Teleste, Apetit, PerkinElmer, Fläkt Woods, Finnsementti, Finnfeeds Finland, Burger-In ja Felix Abba.

Henkilökuntamääriltään suurimpia työllistäjätoimialoja ovat (2015) teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa, hallinto- ja tukipalvelutoiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä kuljetus ja varastointi. Tärkeimmät vientituotteet ovat laivat, koneet ja laitteet, elintarvikkeet, juomat ja lääketeollisuuden tuotteet, diagnostiikka- ja tietoliikennetuotteet. Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Bayer Schering Pharma, Suomen Laatuasunnot Oy ja PerkinElmerOy.

Wärtsilän päätös sulkea Turun dieseltehdas vuonna 2004 ja siirtää tuotanto Italian Triesteen oli kova pala kaupungille, mutta monet työntekijät ovat sittemmin saaneet työtä Turun telakalta, jolta ovat valmistuneet muun muassa vuonna 2009 silloin maailman suurimmat matkustaja- ja risteilyalukset Oasis of the Seas ja sen sisaralus Allure of the Seas. Niitä edelsivät kolme valmistumisaikanaan maailman suurinta risteilijää, Freedom-sarjan Freedom of the Seas, Liberty of the Seas ja Independence of the Seas, joka valmistui vuonna 2008. Vuoden 2017 lopussa Turun telakan tilauskannassa oli kahdeksan laivaa, joista viimeisin luovutetaan 2024. Varsinais-Suomessa panostetaan teknisen alan koulutukseen ja aloituspaikkoja on lisätty useissa oppilaitoksissa, jotta kasvavalle alalle riittäisi työntekijöitä.

Meriteollisuuden lisäksi Turussa panostetaan vahvasti myös lääketeollisuuteen, terveysteknologiaan, kiertotalouteen ja matkailuun. Tieto- ja viestintäteknologian ala (ICT) ei ole perinteisesti ollut yhtä vahva kuin monissa muissa suurissa kaupungeissa. Tämän takia 1990-luvun taloudellinen buumi pääosin sivuutti sen, vastaavasti 2000-luvun alun IT-kupla pääasiassa kiersi kaupungin. Nykyään kaupunki panostaa ICT-alaan muun muassa koulutuksella. Bio- ja ICT-aloja on kehittänyt myös Turku Science Park Oy, joka on rakennuttanut yrityksille suuren määrän toimitiloja Helsingintien ja Kupittaan rautatieaseman lähistölle. Yksi Turun kaupungin kärkihankkeista (2018) on Turun Tiedepuisto, jonka tarkoituksena on luoda kansainvälinen korkean teknologian osaamiskeskittymä juuri tuolle yliopiston, Helsingintien ja Kupittaan rautatieaseman liepeille.

Metalliteollisuus, erityisesti laivanrakennus, on ollut perinteisesti vahva ala. Kaupungin elinkeinopolitiikkaa on 2006 valmistuneen osaamis- ja elinkeinostrategian mukaisesti suunnattu uudelleen tukemaan meriklusterin menestysedellytyksiä. Meriklusterin kehittämisestä vastaa Koneteknologiakeskus Turku Oy, joka veti myös valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman meriklusteriosiota vuoteen 2013 asti.

Turun työttömyysaste kohosi Suomen 1990-luvun alun laman aikana korkealle ja saavutti huippunsa vuonna 1994, jolloin se oli 22,1 prosenttia. Tämän jälkeen työttömyysaste laski ja oli matalimmillaan 9 prosenttia vuonna 2008. Tämän jälkeen maailmanlaajuinen taantuma vaikutti Turun ja koko Suomen työttömyyden kasvuun. Työttömyyden kasvu jatkui muutaman vuoden tasaisesti, mutta on jo kääntynyt laskuun. Turussa oli 2018 huhtikuussa 11 137 työtöntä, jossa oli laskua 1 774 edellisen vuoden huhtikuuhun verrattuna. Työttömyysaste oli 11,9 %, jossa oli laskua vastaavasti 2,0 %-yksikköä. Suurimpien kaupunkien vertailussa Turun työttömyysaste on neljänneksi korkein.

Kärkihankkeet

Turun kaupungilla on viisi kaupunkistrategiasta ja pormestariohjelmasta johdettua kärkihanketta: keskustan kehittäminen, Turun Tiedepuisto, kulttuurin kärkihanke, osaamisen kärkihanke sekä yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja asuinalueiden tasapainoisen kehityksen kärkihanke, lyhyemmin yhteisöllinen Turku.

Keskustan kehittämisen tavoitteena on vahvistaa Turun keskustan kilpailukykyä ja vetovoimaa asumisen, matkailun, liiketoiminnan ja viihtymisen näkökulmista. Kehittämistä ohjaavat kolme eri painopistealuetta: saavutettava ja helposti kuljettava keskusta, kaupallisesti houkutteleva keskusta sekä viihtyisä ja elävä kohtaamisten keskusta. Nämä tarkoittavat esimerkiksi asukas- ja työpaikkamäärien lisäämistä, kulttuurielämän ja tapahtumatoiminnan ylläpitämistä sekä sujuvan liikkumisen varmistamista kaikilla kulkuvälineillä.

Turun Tiedepuisto on kaupunkiseudun merkittävin osaamisen ja korkean teknologian työpaikkojen kasvukeskus. Kärkihanketta ja keskuksen kehittämistä ohjaavat seuraavat periaatteet: rohkean kokeileva, logistisesti vetovoimainen, 24/7/365 elävä ja kestävästi kasvava Tiedepuisto. Tavoitteena on luoda vetovoimainen ja kilpailukykyinen osaamisen ja kasvun keskus, joka olisi myös kansainvälisesti kiinnostava.

Kulttuurin kärkihanke perustuu muun muassa kulttuurihyvinvoinnin, osallisuuden sekä alueellisen yhteistyön vaalimiseen ja lisäämiseen. Sen tavoitteena on kehittää ja edistää taiteen ja kulttuurin toimintaedellytyksiä Turussa. Kärkihankkeen toiminnalla tuetaan myös kaupunkilaisten hyvinvointia sekä alueen elinvoimaa. Viisi kärkiteemaa ovat onnelliset turkulaiset, taide ja kulttuuri työnä, rajattomat rakenteet, uudistuvat ja luovat kohtaamisen tilat sekä kutsuva ja kutkutteleva kulttuuritarjonta.

Osaamisen kärkihankkeen tavoitteena on vahvistaa Turun alueen osaamista sekä kaupungin reagointikykyä työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Tavoitteet on jaettu kolmeen isompaan kokonaisuuteen: 1. Uusien innovaatio- ja osaamiskokonaisuuksien vahvistaminen. 2. Turun elinvoiman vahvistaminen sekä työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen. 3. Jatkuvan oppimisen kokonaisuuden kehittäminen ja osaamispotentiaalin vahvistaminen.

Yhteisöllinen Turku -kärkihankkeella tuetaan turkulaisten mahdollisuuksia lisätä hyvinvointiaan ja panostetaan asuinalueiden tasapainoiseen kehittämiseen. Suunnittelua ja toimenpiteitä tehdään yhteistyössä järjestökentän, asukkaiden ja yritysten kanssa. Tavoitteita on useita: vähentää yksinäisyyttä, vahvistaa kuntalaisten voimavaroja ja mielenterveyttä suojaavia tekijöitä, kehittää liikuntapalvelujen verkostoa sekä kehittää Turun eri alueita yhteistyössä asukkaiden ja muiden kumppanien kanssa.

Liikenne

• 
  Viking Linen M/S Viking Grace Turun saaristossa.
• 
  Turun historiasta raitiotiekaupunkina muistuttaa jäätelökioskiksi muutettu raitiovaunu kauppatorilla.
• 
  Turun lentoasema palvelee vuosittain yli 400 000 matkustajaa.
• 
  Keltavalkoiset Föli-bussit ovat liikennöineet Turussa ja viidessä naapurikunnassa heinäkuusta 2014 lähtien.
• 
  jokilautta Föri Aurajoella

Turun seudulla sijaitsee kaksi merkittävää satamaa: Turun satama ja Naantalin satama. Yhdessä ne muodostavat Suomen johtavan kappaletavaran satamakokonaisuuden. Turun satama on sijaintinsa johdosta tärkeässä asemassa ulkomaankaupan kannalta. Turku on sijaintinsa ja hallinnollisen asemansa vuoksi vanhastaan ollut Suomen portti länteen ja Euroopan sillanpää itään. Turun satama on erikoistunut suuryksikköliikenteeseen. Tiheimmin liikennöidään Tukholmaan, jonne on neljä lauttavuoroa vuorokaudessa. Helsingin sataman jälkeen Turun satama onkin matkustajaliikenteessä toiseksi suurin satama. Tavaraliikenteessä sen osuus on huomattavasti pienempi.

Laivaliikennettä Tallinnaan, Riikaan ja Visbyyn on ollut ajoittain, ja ympärivuotinen reittiliikenne Tallinnaan on ollut suunnitteilla vuodesta 2006.

Nopeasti kasvanut läheinen Naantalin satama on huomattava teollisuussatama. Se on jo pitkään tunnettu erityisesti neste- ja kuivabulkkisatamana, mutta viime aikoina Naantalin satamasta on kehittynyt myös keskeinen suuryksikköliikennesatama. Turun seudulla toimivia merkittävimpiä laivanvarustamoja ovat Alfons Håkans, Baltic Line, Birka Cruises, Finnlines, Mann Lines, Meriaura, Rederi Ab Engship, Bore, SeaWind Line, Tallink Silja, Team Lines, Viking Line ja RMS. Aurajoesta lähtee myös saaristolaivoja ja vesibusseja Turun saaristoon. Kesällä Turusta Naantaliin höyryää kahdesti päivässä Suomen rannikon viimeinen reittiliikenteessä oleva matkustajahöyrylaiva, S/S Ukkopekka.

Turkuun saatiin rautatie vuonna 1876 osana Hämeenlinna–Tampere–Turku-linjaa. Rautatien rakentaminen pääsi käyntiin vasta vuonna 1874 yli kymmenen vuotta kestäneiden linjauksia koskeneiden erimielisyyksien ja rahoitusongelmien takia. Rantarata Karjaalle valmistui vuonna 1899 ja Helsinkiin 1902. Uudenkaupungin rata valmistui vuonna 1924. Matkustajaliikenne Uudenkaupungin radalla loppui vuonna 1992, mutta radalla on edelleen vähäistä tavaraliikennettä. Suomen ensimmäiset Pendolinot alkoivat kulkea Turun ja Helsingin välillä vuonna 1995. Välillä kulkee vuosittain noin 1,2 miljoonaa matkustajaa. Turku–Toijala-radalla on matkustajia (2016) noin 460 000. Turku on Suomen ainoa kaupunki, jossa on kolme kaukoliikenteen rautatieasemaa (satama, päärautatieasema ja Kupittaa).

Turun lentoasema on sijainnut vuodesta 1956 kahdeksan kilometriä Turun keskustan pohjoispuolella. Vuonna 2016 aseman kautta kulki 324 077 matkustajaa ja 8 012 tonnia rahtia, joten se on matkustajamääriltään Suomen lentoasemista neljänneksi vilkkain ja rahtimääriltään toiseksi suurin. Lentoasemalta on kotimaanlentoja Helsinkiin, Maarianhaminaan ja Kittilään sekä ulkomaille esimerkiksi Tukholmaan, Riikaan ja Gdańskiin.

Tieliikenteen tärkeimmät väylät ovat keskustasta säteittäin erkanevat valtatiet 1, 8, 9 ja 10 sekä Turkua kiertävä ohikulkutie eli kantatie 40. Yksi Suomen ensimmäisistä moottoriteistä, valtatie 8 Turusta Raisioon, valmistui vuonna 1963. Nykyään valtatie 8 on Turusta Nousiaisiin asti moottoritietä. Myös valtatiellä 9 on Turusta alkava moottoritieosuus, joka päättyy Liedon asemanseudulle. Valtatie 10 on Turun kehätien eritasoliittymälle asti nelikaistainen. Turun ohikulkutie eli kantatie 40 on nelikaistainen Raision ja Piikkiössä sijaitsevan valtatien 1 eritasoliittymän välillä. Valtatie 1 on nelikaistainen koko matkallaan Turun ja Helsingin välillä. Eurooppatiet E8 ja E63 alkavat Turusta. E18 kulkee Turun ja Naantalin kautta.

Nykyisin kaupungin joukkoliikenteen selkärangan muodostaa linja-autoliikenne. Heinäkuun 2014 alussa Turussa ja lähiseuduilla toteutettiin merkittävä joukkoliikenneuudistus, kun kuuden kunnan (Turku, Raisio, Kaarina, Naantali, Lieto ja Rusko) yhdessä toteuttama Föli-liikenne aloitti toimintansa. Yhtenäisen joukkoliikennealueen tasataksa yhdessä muiden uudistusten kanssa on kasvattanut joukkoliikenteen matkustajamääriä. Vuosina 2014 ja 2016 Fölissä tehtiin ennen-jälkeen-tutkimus, jonka mukaan matkustajamäärät ovat uudistuksen myötä kasvaneet tutkituilla yhteysväleillä yli 20 % ja kasvu jatkuu yhä. Vuonna 2017 Föli-alueella tehtiin yli 27 miljoonaa matkaa. Turussa bussilippujen vaihto-oikeus kestää 2 tuntia (2018). Föli-liikenteeseen liittyi vuoden 2017 kesällä vesibussi keskustasta Ruissaloon. Pysäkkeinä ovat Martinsilta, Forum Marinum, Pikisaari, Ruissalon telakka ja Ruissalon kansanpuisto. Turun kaupunkipyörät eli Föli-fillarit otettiin käyttöön keväällä 2018.

Raitioliikenne

Pääartikkeli: Turun raitioliikenne

Turussa oli pitkään myös raitiotieverkosto, ensin hevosraitiotiet vuodesta 1890 vuoteen 1892 ja sittemmin sähköraitiotiet vuodesta 1908. Raitioteitä kehitettiin vaiheittain aina 1950-luvulle asti. Ennen raitiotieverkon alasajoa laajuus oli noin 18 km ja vuoroväli arkisin kello 6–22 yleensä kuusi minuuttia. Verkoston lakkautusta ehdotettiin ensimmäistä kertaa 1960-luvun alussa, kun kehittämissuunnitelmat oli hylätty. Lakkautuksen perusteena käytettiin muun muassa investointitarpeita infrastruktuuriin ja kalustoon, matkustajamäärien laskua sekä autoistumista ja sen edellyttämää katutilaa. Raitiotien ensimmäisen linjan lakkautuksesta tehtiin yksimielinen päätös kaupunginvaltuustossa 14. kesäkuuta 1965. Viimeisenä lopetettiin keskustan rengaslinja vuonna 1972. Turun raitiotien lakkautuksia valmisteltaessa 1960-luvun alussa yleinen mielipide oli raitiotievastainen ja kaupunkia haluttiin kehittää modernimpaan suuntaan. Raitiotien lakkautuksia alettiin vastustaa vasta 1970-luvun vaihteessa.

Turun seudulle on tehty suunnitelma Turun pikaraitiotiestä, joka kuljettaisi matkustajia keskustaan sekä Turun lähiöistä että naapurikunnista. Kilpailevana vaihtoehtona on superbussi, jonka oletetaan olevan raitiotiejärjestelmää halvempi. Linjausvaihtoehdot ovat molemmille samat. Kaikki lähtevät Varissuolta, mutta toiselle päälle on neljä vaihtoehtoa: Raisio, Länsikeskus, Runosmäki ja Matkakeskus. Aikaisimmillaan liikennöinti voisi alkaa noin vuonna 2025.

Vesi-, jäte- ja energiahuolto

Ennen vesijohtoverkoston saamista Turkuun, vettä otettiin hygienian tasoltaan useimmiten puutteellisista kaivoista ja lähteistä. Koko kaupungin laajuinen toimiva vesijohtojärjestelmä Turkuun saatiin muuhun Eurooppaan verrattuna varsin myöhään, vasta vuonna 1903. Tuolloin otettiin käyttöön Turun vesilaitoksen ensimmäinen vesitorni, Vartiovuoren vesisäiliö ja Kaarningon vesijohtolaitos. Vesijohtoverkoston saamisen vaikeuksina ovat olleet muun muassa Turun hidas päätöksenteko ja kuntalaisten kielteinen suhtautuminen Aurajoen puhdistetun veden käyttöön juomavetenä. Aurajoen veden laatu on ollut huono koko sen käytön ajan. Vesijohtoverkoston auettua aluksi käytettiin pohjavettä, mutta vuodesta 1923 lähtien enimmäkseen uuden Halisten vesilaitoksen Aurajoesta puhdistamaa vettä. Tuolloin kaupungin vähäinen vedenkulutus lähti nousuun, voimistuen entisestään 1940-luvulla ja saavuttaen huipun vuonna 1973, jonka jälkeen vedenkulutus on laskenut. Turussa on vähän raakavesilähteitä, joten raakavesivarantojen puutteen vuoksi on kaupungissa ollut koko sen historian ajan ajoittaista puutetta vedestä. Tämän seurauksena Aurajokeen laskeva Savojärvi padottiin vuonna 1952 ja raakavettä hankittiin myös muista paikoista. 1970-luvulta lähtien etsittiin vaihtoehtoisia raakavesilähteitä Aurajoen tilalle ja lopulta Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjaveden tuotanto Virttaankankaalla käynnistyi vuonna 2011, josta Turku ja sen naapurikunnat ovat saaneet vuodesta 2013 lähtien kaiken vetensä. Turussa on neljä vesitornia: Yliopistonmäellä, Juhannuskukkulalla, Parolanpuistossa ja Luolavuoressa. Vesitorneilla on verkostossa kaksi tärkeää tehtävää: veden varastointi kulutushuippuja varten ja sopivan paineen ylläpito.

Kaupungissa ei ollut viemäreitä, jolloin jätteet heitettiin avo-ojiin jotka edelleen saastuttivat juomaveden. Turun keskellä sijaitseva Aurajoki kärsi vakavista saasteongelmista ja hajuhaitoista, jotka johtuivat sinne lasketuista jätevesistä. Joen alajuoksu alkoi jo muistuttaa avoviemäriä ja lopulta kaupungin ensimmäinen jätevesipuhdistamo, Turun jätevedenpuhdistamo Iso-Heikkilässä, otettiin käyttöön vuonna 1968. Se puhdisti Turun länsipuolen jätevedet ja vuonna 1972 Aurajoen alittavan viemäritunnelin valmistuttua myös itäpuolen jätevedet. Tällöin lähes kaikki Turun jätevedet käsiteltiin ja viemäriverkosto kattoi suurimman osan Turusta. 1970-luvulla alkoi vesistöjen selvä puhdistuminen ja niiden virkistyskäyttö lisääntyi, etenkin Aurajoen. Turun seudun 300 000 asukkaan jätevedet on puhdistanut vuodesta 2009 alkaen Kakolan jätevedenpuhdistamo. Jäteveden puhdistaminen alusta loppuun kestää korkeintaan kaksi päivää. Puhdistettu vesi valuu satama-altaaseen. Puhdistamon käyttöönoton jälkeen Turun merialueen fosforikuormitus on vähentynyt 72 prosenttia.

Turku Energia on kaupungin omistama energiayhtiö. Sen toimintaan kuuluu lämmön- ja sähköntuotanto, jakelu ja myynti sekä niihin liittyvät palvelut. Yrityksen tuotteita ovat sähkö, lämpö, höyry ja jäähdytys.

Turun jätteenpolttolaitos lopetti toimintansa 2014. Orikedolla toiminut jätteenpolttolaitos oli käytössä 40 vuotta, ja sen piippu oli osa turkulaismaisemaa. Topinojan kaatopaikalla on yli 30 eri lajitteluvaihtoehtoa.

Ystävyyskaupungit

Turun ja Göteborgin ystävyyspatsas Kun ystävyyssuhteet solmitaan. Alkuperäinen patsas lahjoitettiin Göteborgin kaupungille.

Turun pohjoismaisia ystävyyskaupunkeja Bergeniä, Göteborgia ja Aarhusia sekä Venäjän Pietaria yhdistää se, että ne ovat kaikki maidensa ”kakkoskaupunkeja”. Kaikki kaupungit sijaitsevat lisäksi rannikolla, ja niillä on pitkä historia ja tärkeä kulttuurillinen, taloudellinen ja hallinnollinen asema omassa maassaan. Näiden ominaisuuksien vuoksi Turussa koetaan yhteenkuuluvuutta mainittuihin kaupunkeihin. Suikkilan kaupunginosassa on ystävyyskaupunkien mukaan nimettyjä katuja. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen pätkä Leningradinkadusta muutettiin Pietarinkaduksi.

Turun ystävyyskaupungeista etenkin Pietari on noussut viime vuosina tärkeäksi, ja yhteistyömahdollisuudet ovat kasvaneet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Pietarissa on järjestetty Turku-päivät ja vastavuoroisesti Turussa on järjestetty Pietari-päivät. Kaupungit tekevät yhteistyötä myös talouden, kulttuurin, koulutuksen, terveydenhuollon ja matkailun saralla. Helmikuun lopussa 2022 Turku keskeytti toistaiseksi ystävyyskaupunkiyhteistyön Pietarin kanssa vastauksena Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan. Meneillään olevat ja tulevat tapahtumat peruttiin, ja Pietarissa sijaitseva Turku-keskus suljettiin.

Turun Puolalanpuistossa on Leningradin ja Turun ystävyyden patsas. Teos pystytettiin vuonna 1969 15 vuotta kestäneen ystävyyskaupunkitoiminnan kunniaksi. Patsaassa kuvataan neljää toisiaan halaavaa ja tervehtivää ihmishahmoa.

Göteborgin kanssa Turku on tehnyt yhteistyötä jo ennen ystävyyskaupunkisuhteiden solmimista. Virallisesti Göteborgista tuli Turun ystävyyskaupunki vuonna 1946, mutta Turun kummikaupunkina se oli ollut jo 1940-luvun alusta asti. Vuonna 1945 lähes kaikki turkulaiset saivat joulupaketin Göteborgista. Turku kiitti Göteborgin kaupunkia anteliaisuudesta sodan jälkeen tilaamalla Wäinö Aaltoselta kookkaan veistoksen. Kun ystävyyssuhteet solmitaan paljastettiin Göteborgissa toukokuun alussa 1955, ja kauppaneuvos Leo Weinstein lahjoitti veistoksen kaksoiskappaleen Turun kaupungille. Kaksoiskappale paljastettiin Turussa muutama viikko Göteborgin jälkeen.

Turun ystävyyskaupungit:

• 1946 Bergen (Norja), Göteborg (Ruotsi), Aarhus (Tanska)
• 1953 Pietari (Venäjä) – yhteistyö toistaiseksi keskeytetty Ukrainan sodan vuoksi
• 1958 Gdańsk (Puola), Constanța (Romania)
• 1959 Rostock (Saksa)
• 1963 Varna (Bulgaria)
• 1967 Köln (Saksa)
• 1971 Szeged (Unkari)
• 1976 Bratislava (Slovakia)
• 1992 Firenze (Italia)
• 2008 Tartto (Viro)

Näiden ystävyyskaupunkien lisäksi Turulla on voimassa oleva yhteistyösopimus Tianjinin (Kiinan kansantasavalta) kaupungin kanssa.

Kulttuuri

Pääartikkeli: Turun kulttuuri

Imago ja turkulaisuus

Kyltti Förissä antaa näytteen Turun murteesta.

Vanha ja historiallinen kuvaavat ihmisten mielikuvia Turusta. Vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkivuosi vahvisti Turun julkisuuskuvaa ja kohensi imagoa maailmalla. Leikkimielisen turkulaisen sanonnan mukaan turkulaiseksi ei voi tulla, vaan ainoastaan syntyä – ja turkulaiseksi voi syntyä ainoastaan Heidekenin synnytyssairaalassa, joka kylläkin lakkautettiin vuonna 1995. Stereotypioista huolimatta Turulla on ollut varsin kansainvälinen ja monikulttuurinen väestöpohja kautta historiansa. Kaupungin asukkaista 39,7 % oli syntyperäisiä turkulaisia vuonna 2016. Ulkomailla syntyneitä oli 9,8 %.

Turkulaisuuden kanssa törmäyskurssilla ovat kansanperinteen mukaan tamperelaiset. Tampereen teknillisessä yliopistossa on jopa Ei-Turkulainen osakunta (ETO ry), jonka tavoitteena on yhdistää kaikki Tampereen tiedekorkeakoulujen ei-turkulaiset opiskelijat.

Turkuseura-Åbosamfundet ry on vuonna 1957 perustettu 2 200-jäseninen kaksikielinen, poliittisesti sitoutumaton kotiseutuyhdistys, joka vaalii turkulaisuutta ja Turun murretta, tallettaa perinteitä ja turkulaista paikallishistoriaa. Seuran tavoitteena on vaikuttaa Turun myönteisen imagon ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Seura järjestää Turkuun liittyviä retkiä, esitelmätilaisuuksia, näyttelyitä ja kilpailuja sekä julkaisee kotiseutulehteä Suomen Turku – Åbo, vår stad, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Turkuseura harjoittaa myös kustannustoimintaa ja julkaisee Turku-aiheista kirjallisuutta. Seuralla on oma kauppa, Föripuoti, jossa myydään omien julkaisujen lisäksi myös muiden kustantamaa Turku-aiheista kirjallisuutta sekä postikortteja ja lahjatavaroita.

• 
  Uuttukyyhky on Turun nimikkoeläin.
• 
  Tammi on Turun nimikkokasvi.
• 
  Kultarousku on Turun nimikkosieni.
• 
  Turun 750-vuotissyntymäpäivää juhlistava postimerkki vuodelta 1979.
• 
  Suomen Joutsen siirrettiin vuonna 2002 Forum Marinum -museon yhteyteen.

Nähtävyydet

Pääartikkeli: Turun nähtävyydet

Aboa Vetus Ars Nova -museon sisäänkäynti vuonna 2016.

Vuonna 2016 Turun kaupungin alueella sijaitsevista museoista ja nähtävyyskohteista suosituimmat olivat:

Sija		Kohde	Kävijämäärä	Sija		Kohde	Kävijämäärä
1.		Logomo	368 800	7.		Turun taidemuseo	54 672
2.		Aboa Vetus Ars Nova	224 063	8.		Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha	40 960
3.		Forum Marinum	145 564	9.		Luostarinmäen käsityöläismuseo	36 786
4.		Turun linna	145 493	10.		Wäinö Aaltosen museo	27 444
5.		Tuomiokirkko	116 759	11.		Biologinen museo	15 671
6.		Kuralan kylämäki	80 548	12.		Sibelius-museo	9 747

Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto on myös suosittu käyntikohde, vaikkei sitä sinänsä olekaan laskettu tähän nähtävyyksien listaan. Vuonna 2017 pääkirjastossa oli kävijöitä noin 1,3 miljoonaa.

Tunnettuja muusikoita, kirjailijoita ja kuvataiteilijoita

Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista turkulaisista

Michael Monroe keikalla vuonna 2011.

Musiikin puolella useita vuosikymmeniä kansansuosiota ovat nauttineet Matti ja Teppo, veljeään Seppoa unohtamatta. Vee Pee Lehdon kynästä ovat hitit Et voi tulla rajan taa, Mä joka päivä töitä teen ja Näitä polkuja tallaan. Tuula Amberla löi aikoinaan läpi Lulu-hitillään. Muita kuuluisia turkulaisia artisteja ovat muiden muassa Kauko Röyhkä, Anna Hanski, Tamara Lund ja Karita Mattila. Elektronisen musiikin puolella turkulaisia tai Turussa vaikuttaneita nimiä ovat Jori Hulkkonen, Darude, Jaakko Salovaara, Jori Sjöroos ja Bomfunk MC’s -yhtyeen Dj Gismo.

Ressu Redford ja Tommi Läntinen ovat keikkaillet yksinkin, mutta heidät muistetaan 80-luvun bändeistä Bogart Co. ja Boycott. Pääkköset räppäsi Eläinrääkkäyksestä ja Ritarikunta kyseli Kuka sua kuskaa. 90-luvulla vaikuttaneita yhtyeitä olivat Xysma ja Disgrace. 2000-luvulla kansainvälisestikin pärjäsi Teemu Brunilan The Crash. 2010-luvulla ovat keikkailleet mm. Robin, Tippa-T ja Sammal. Hanoi Rocksin Michael Monroe on asunut 1990-luvun lopulta Turussa.

Turkulaisia kirjailijoita tai runoilijoita ovat muiden muassa Jarkko Laine, Markku Into, Jukka Parkkinen, ja Reijo Mäki. Murrerunoilija Heli Laaksonen on kotoisin Turusta vaikka asuukin nykyään muualla. Turkulainen sanoittaja Sinikka Svärd on tehnyt tekstit useisiin suomalaisiin huippuiskelmiin. Näitä ovat muun muassa Katri Helenan Vie Minut, Finlandersin Oikeesti ja Anna Erikssonin Kun katsoit minuun ja Kaikista kasvoista. Sarjakuvataiteilija Jussi ”Juba” Tuomola on saavuttanut suursuosion Viivi ja Wagner -sarjakuvallaan. Myös Nanna-sarjakuvan luoja Tuuli Hypén on turkulainen.

Turkulaisista taiteilijoista Wäinö Aaltonen on Suomen tunnetuimpia kuvanveistäjiä. Myös Simo Heleniuksen teoksia on ympäri Turun katuja ja pihoja. Saara Ekstömin säänkestävästä corten-teräksestä valmistettu Kertosäe-taideteos on Vähätorin laidalla. Tunnettuja taidemaalareita ovat esimerkiksi Helge Stén, Nina Alhstedt, Sulho Sipilä, Matti Karjula, Edwin Lydén, Heikki Marila ja Elsa Salminiitty.

Tapahtumat

Turun keskiaikamarkkinoita vietetään joka kesä Vanhalla suurtorilla.

Joulurauha on julistettu tiettävästi ensimmäistä kertaa Turun Vanhalla Suurtorilla jo vuonna 1320.

Turussa järjestetään monipuolisesti tapahtumia ympäri vuoden. Joka neljäs vuosi Turun Soitannollinen Seura järjestää helmikuussa valtakunnallisen Turun sellokilpailun, joka on lajissaan Suomen ainoa. Alkuvuodesta maaliskuussa järjestetään vuosittain myös Turku Jazz -tapahtuma, jota on järjestetty vuodesta 1969 eri tapahtumapaikoissa ympäri kaupunkia kuitenkin keskittyen viime vuosina Logomoon. Kevään perinteisiin kuuluu myös Turun kalamarkkinayhdistyksen järjestämät Saaristolaismarkkinat. Tapahtuma kerää huhtikuussa Aurajokirantaan kalastajia ja käsityöläisiä erityisesti Turun saaristosta. Turun messu- ja kongressikeskuksessa järjestetään keväällä useita messuja, muun muassa Turun taide- ja antiikkimessut. Urheilun osalta perinteinen kevään tapahtuma on huhtikuinen Turun Sanomien kortteliajot -pyöräkilpailu, jonka Turun Urheiluliitto on järjestänyt vuodesta 1957 alkaen. Uudempia kevään tapahtumia ovat muun muassa Suomalaisen elokuvan festivaali ja toukokuussa järjestettävä Turku Biennaali -nykytaiteen näyttely.

Turun kesän festivaalitarjonnan aloittaa kesäkuun alussa Kuusistossa pidettävä Saaristo Open -musiikkitapahtuma. Sitä seuraa Neitsytperunafestivaali, jolloin Panimoravintola Koulun pihalla odotetaan kesän ja varhaisperunan saapumista. Kesäkuun puolivälissä järjestetään lasten kaksipäiväinen taide- ja musiikkijuhla Seikkisrock Kupittaan Seikkailupuistossa. Samoihin aikoihin, kaupungin tunnetuimman urheilijan Paavo Nurmen syntymäpäivän tienoilla, järjestetään paljon urheilutapahtumia, joihin lukeutuu Paavo Nurmi Games -yleisurheilutapahtuma. Kesäkuun lopettaa vuosittain valtavasti kävijöitä keräävä Turun keskiaikaiset markkinat, joka on järjestetty vuodesta 1996 Vanhalla Suurtorilla. Heinäkuun alussa Ruissalon saarella Kansanpuistossa järjestetään Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti jatkunut rockfestivaali Ruisrock. Samaan aikaan Brinkhallin kartanolla on kamariorkesteri Refugium musicumin järjestämä Brinkhall soi -festivaali, jonka tarkoituksena on elävöittää kulttuurihistoriallisesti merkittävän kartanon miljöötä. Heinäkuun puolivälin tienoilla Turun keskustassa on elektronisen ja tanssimusiikin kaupunkifestivaali Turku Modern, joka jatkaa Turun kaupungissa järjestettävien tanssimusiikin festivaalien perinnettä. Heinäkuun lopettaa kaupunkifestivaali Down By The Laituri (DBTL), joka kerää väkeä Turun kaupunkikeskustaan. The Tall Ships Races -tapahtuma tuo suuret purjelaivat Itämerelle neljän vuoden välein. Turku on toiminut järjestäjänä useamman kerran viime vuosikymmeninä.

Kesän loppupuolella elokuussa järjestetään kaksi viikkoa kestävä Turun musiikkijuhlat, jonka laaja ohjelmatarjonta keskittyy suuriin, erityisesti Turun filharmonisen orkesterin konsertteihin sekä oopperaan, kamarimusiikkiin, resitaaleihin, jazziin, ulkoilmatapahtumiin ja lasten konsertteihin. Elokuun alussa järjestetään Kupittaanpuistossa Aura Fest, joka kuuluu Suomen suurimpien hiphop-festivaalien joukkoon. Kun musiikkijuhlat päättyvät, järjestetään kaupungissa Turun Taiteiden yö. Urheilussa kesän viimeisiä tapahtumia ovat Turun urheiluliiton järjestämä Turku Touring -pyöräily, Paavo Nurmi Marathon ja Challenge Turku -triathlonkisa. Elokuun lopussa Luostarinmäen käsityöläismuseossa järjestettävä Käsityötaidon päivät on museon vuoden kohokohta.

Syksyllä vietetään Turun omaa kotiseutupäivää eli Turun päivää, jota juhlitaan vuosittain syyskuun kolmantena sunnuntaina. Turun päivänä kaupunkilaisille tarjotaan monia mahdollisuuksia tutustua omaan kotikaupunkiinsa, Kauppatorilla on suuret perinteikkäät Heikinmarkkinat, paitsi ei vuonna 2018 toriremontin vuoksi, ja samoihin aikoihin järjestetään messukeskuksessa myös Turun messut. Turun päivänä valitaan myös tulevaksi vuodeksi Turun Flikka ja Poika ja päivä päätetään suureen ilotulitukseen Aurajokirannassa. Syksyllä on kaupungissa vielä kaksi perinteikästä urheilutapahtumaa: vuodesta 1927 lähtien järjestetty Aurasoutu -soutukilpailu sekä Ruissalojuoksut, joka on järjestetty Ruissalossa vuodesta 1972 lähtien. Lokakuun alussa Turun Messukeskuksessa järjestetään Turun kansainväliset kirjamessut ja ruokamessut Lokakuussa on myös kevään tapaan kalamarkkinat eli Turun silakkamarkkinat Aurajokirannassa.

Marraskuun alusta Nuutinpäivään kaupungissa järjestetään erilaisia jouluun liittyviä tapahtumia. Keskeisimpänä tapahtumana ovat Vanhan Suurtorin joulumarkkinat. Marraskuussa Turussa järjestetään Pohjoismaiden suurin nuorisolle tarkoitettu kristillinen musiikkitapahtuma, Maata näkyvissä -festarit. Turku on Suomen virallinen joulukaupunki, jossa on jo 1300-luvulta lähtien luettu joulurauhanjulistus.

Media ja viestintä

Turun kauppatorin laidalla sijaitsevassa KOP-kolmiossa toimi Ylen Turun seudun toimitus, kunnes se vuonna 2015 muutti kulttuurikeskus Logomoon.

Turun seudun merkittävin mediakonserni on Ketosen suvun omistama TS-Yhtymä. TS-yhtymän omistama Turun Sanomat, joka on vuonna 1904 perustettu sitoutumaton sanomalehti, on Turun alueen tärkein viestintäkanava. Turun sanomilla on päivittäin 171 000, viikoittain 241 000 lukijaa (vuonna 2018).

TS-yhtymä omistaa myös Aamuset-ilmaislehden. Turussa toimii paikallisesti tärkeiden lehtien lisäksi myös useita valtakunnallisten medioiden toimituksia. Kaupungissa on muun muassa Helsingin Sanomien, Kansan Uutisten ja Suomen Tietotoimiston alueelliset toimitukset.

Turussa ilmestyi myös ilmaislehti Turkulainen, jota julkaisi Etelä-Suomen Media Oy, joka kuuluu Keskisuomalainen-konserniin. Lehti on ollut julkaisutauolla vuodesta 2020 lähtien. Lehteä jaettiin keskiviikkoisin 139 000 kappaletta ja viikonloppuisin 103 000. Turun lisäksi lehti jaettiinn Raisioon, Kaarinaan, Naantaliin, Lietoon, Paraisille, Maskuun, Ruskolle ja Nousiaisiin. Lehti on ollut koko ilmestymisensä ajan riippumaton ja sanoo olevansa puolueeton turkulaisuuden äänenkannattaja. Lehti on valittu kolme kertaa Suomen parhaaksi kaupunkilehdeksi vuosina 1998, 2003 ja 2006.

Turun seudun tärkein ruotsinkielinen viestintäkanava on Suomen vanhin yhä ilmestyvä sanomalehti Åbo Underrättelser, jonka ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1824. Lehden kohdealueita ovat Turku, Kaarina, Parainen ja Kemiönsaari. Lehteä julkaisee muun muassa Åbo Akademin säätiön omistama Förlags Ab Sydvästkusten. Lehden levikki oli vuonna 2017 6 394 kappaletta. Lehti ilmestyy viisi kertaa viikossa tiistaista lauantaihin.

Auran Aallot on Bauer Media Oy:n omistama paikallisradiokanava. Auran Aallot aloitti vuonna 1985 toimintansa yhtenä Suomen ensimmäisistä kaupallisista radiokanavista. Kanavalla on alueellisesti kuuntelijoita 52 000 viikossa. Yle Turku on yksi Yle Radio Suomen maakuntaradioista. Kanava välittää ajankohtaisesti maakuntaa koskevia tapahtumia ja uutisia sekä tasatunnein Radiouutiset. Turussa taajuus on 94,3 MHz.

Yleisradion Turun toimitus muutti kesällä 2015 Kauppatorin laidan KOP-kolmiosta kulttuurikeskus Logomoon. Logomon mentyä kesällä 2020 remonttiin Ylen toimitus siirtyi väliaikaistiloihin Rauhankadulle, ja seuraavana vuonna se muutti Kauppatorin pohjoisreunalle.

Turussa on ollut läpi 2000-luvun vireä kustannusyhteisö. Kaupungissa toimii keskisuureksi luokiteltu kirjankustantamo Sammakko sekä useita pienkustantamoita, kuten Kita ja Faros-kustannus.

Uskonto

Pääartikkeli: Turun uskonnolliset yhteisöt

Turun helluntaiseurakunta Puistokadulla elokuussa 2016.

Luterilaiset seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Turussa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Maarian seurakunta
• Paattisten seurakunta
• Turun Henrikinseurakunta
• Turun Katariinanseurakunta
• Turun Martinseurakunta
• Turun Mikaelinseurakunta
• Turun tuomiokirkkoseurakunta
• Åbo svenska församling

Nämä seurakunnat kuuluvat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään (ruots. Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet). Åbo svenska församling toimii myös Kaarinan kaupungin alueella.

Turun piispa on myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä toimii Turussa muun muassa Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys, Herättäjä-Yhdistys, lestadiolaisuus ja Kansan Raamattuseura.

Muut kristilliset seurakunnat

Muihin kristillisiin kirkkoihin lukeutuvat muun muassa katolinen Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin seurakunta, Suomen ortodoksisen kirkon Turun ortodoksinen seurakunta ja Lähetyshiippakuntaan kuuluvat Pyhän Paavalin luterilainen seurakunta ja Sankt Gabriels församling.

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Turussa toimivat Kristillinen seurakunta Uusipesula ja Turun Helluntaiseurakunta. Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Turussa toimii Turun Kotikirkko.

Muut uskonnot

Muita merkittäviä uskontokuntia Turussa edustavat Turun juutalainen seurakunta, jolla on oma synagoga, Suomen vietnamilaisten buddhalaisten yhdyskunta, jolla on temppeli Moisiossa, ja Turun Islamilainen Yhdyskunta.

Turussa toimii useita kymmeniä uskonnollisia yhteisöjä. Turussa on järjestetty vuodesta 2016 lähtien kesän alussa uskontojen yhteinen rauhankävely, jonka tarkoituksena on osoittaa, että erilaiset uskonnolliset yhteisöt voivat elää sovinnossa keskenään.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Turun kaupungin nykyisellä alueella.

• Kakskerran seurakunta (liitetty Turun Martinseurakuntaan 1959)

Urheilu

Pääartikkeli: Turun urheilu

Kalevan kisat järjestettiin Turussa vuonna 2011 Paavo Nurmen stadionilla.

Paavo Nurmi Marathon juostiin vuonna 2007 16. kerran.

Joukkuelajeista Turussa merkittävimmät ovat jalkapallo ja jääkiekko. Menestynein turkulainen palloiluseura on vuonna 1922 perustettu Turun Palloseura (TPS). Turun yliopiston sosiologian professori Hannu Ruonavaara on tutkinut turkulaista jääkiekkoyleisöä ja todennut, että TPS kytkeytyy vahvasti turkulaisuuteen. Ruonavaaran mukaan seura liitetään turkulaisuuteen niin Turussa kuin muuallakin Suomessa. Jalkapallossa TPS on voittanut Suomen mestaruuden kahdeksan kertaa ja Suomen Cupin kolmesti. Toinen jalkapallon liigatasolla pelaava turkulaisseura on vuonna 1990 perustettu FC Inter Turku, joka on voittanut jalkapallon Suomen mestaruuden 2008 ja Suomen Cupin vuonna 2009 ja 2018..

Jääkiekossa TPS on voittanut Suomen mestaruuden yksitoista kertaa. TPS on voittanut SM-liigan mestaruuden kahdesti kolmena perättäisenä vuonna: 1989–1991 ja 1999–2001. Muita jääkiekon korkeimmalla tasolla pelanneita turkulaisseuroja ovat olleet TuTo, TuPK, ÅIFK, Turun Riento, Kiekko-67 ja Turun Pyrkivä. TuTo on pelannut jääkiekon SM-sarjassa kymmenen ja -liigassa kahden kauden ajan.

Muita merkittäviä turkulaisia seuroja palloilulajeissa ovat olleet pesäpallossa Turku-Pesis, koripallossa Turun NMKY, salibandyssa FBC Turku ja futsalissa Turun Pallokerho. Turussa on myös Suomen mittakaavassa menestyksekäs lacrosseseura, Turku Titans.

Yleisurheilussa kaupunkia edustaa näkyvimmin Turun Urheiluliitto, joka on 12 kertaa ollut Kalevan kisojen paras seura, viimeksi 2005. Seuran menestynein urheilija on kestävyysjuoksija Paavo Nurmi, jonka mukaan on nimetty Urheilupuistossa sijaitseva yleisurheilustadion. Stadionilla on järjestetty useaan kertaan Kalevan kisat ja vuodesta 1957 lähes katkeamattomasti vuosittain Paavo Nurmi Games. Erityinen tuki kaupungin urheiluelämälle on ollut Aurajoen urheilulukio, jonka tunnetuimpia opiskelijoita ovat olleet muun muassa jääkiekkoilija Saku Koivu ja tennispelaaja Jarkko Nieminen. Turun Urheilutoimittajien Kerho listasi tunnetuimmat turkulaiset urheilijat. Edellä mainittujen lisäksi listalle pääsivät ratamoottoripyöräilijä Jarno Saarinen, yleisurheilijat Harri Larva, Veikko Karvonen ja Voitto Hellsten, painija Kaarlo Mäkinen, Jääkiekkoilija Timo Nummelin ja jalkapalloilija Kalevi Lehtovirta.

Turussa on runsaasti tiloja ja alueita eri urheilulajien harrastamiseen. Kupittaan alue, keskustan tuntumassa sijaitseva Turun Urheilupuisto ja Impivaara ovat kaupungin monipuolisimmat liikunta- ja urheilualueet. Kupittaalla on useiden jalka- ja pesäpallokenttien lisäksi muun muassa liikunta- ja keilailuhalli, Veritas Stadion -jalkapallostadion, velodromi, rullalautailualue ja BMX-rata. Vuonna 2006 Kupittaalle valmistui uusi Kupittaan jäähalli ja vuonna 2017 Kupittaan palloiluhalli. Urheilupuistossa sijaitsee Paavo Nurmen stadion, jossa käydään pääosin yleisurheilukilpailuja. Lisäksi puistossa on kentät pesäpalloa, jalkapalloa, koripalloa, lentopalloa ja useita muita lajeja varten. Urheilupuiston kupeessa sijaitsee Samppalinnan maauimala. Urheilupuistossa on rikottu useita Suomen- ja maailmanennätyksiä.

Kolmas tärkeä urheiluareena on kaupungin jäähalleista suurin, vuonna 1990 valmistunut 11 820-paikkainen Turkuhalli eli Gatorade Center, jonka aiempia markkinointinimiä ovat olleet Typhoon, Elysée Arena ja HK Areena. Areenalla järjestetään urheilun lisäksi muitakin tapahtumia. Kupittaan ja Turkuhallin lisäksi Turussa on useita pienempiä jäähalleja mm. Varissuolla ja Impivaarassa, jossa sijaitsee myös jalkapallo-, uima- ja tennishalli. Yhteensä Turun kaupunki ylläpitää reilua 200 erilaista liikuntapaikkaa (2016 tilanne).

Turussa järjestetään vuosittain useita urheilutapahtumia, joista kansainvälisesti suurimpia ovat yleisurheilun puolella Paavo Nurmi Games ja triathlonissa Challenge Turku.

Turun kauppahallissa on useita ruokaan liittyviä erikoisliikkeitä. Kuvassa Lihaliike Reino Jokinen.

Ruokakulttuuri

Pääartikkeli: Turun ruokakulttuuri

Turkulainen perinneruoka on samalla varsinaissuomalaista perinneruokaa. Rusinamakkara, kala eri muodoissaan (erityisesti silakka), hapanleipä ja saaristolaisleipä ovat alueelle tyypillisiä perinneruokia.

Turkua on jo välillä tituleerattu Suomen ruokapääkaupungiksi. Ruokamatkailu on ollut hyvässä nosteessa ja Turkuun on noussut tasokkaita ravintoloita. Michelin-oppaaseen maininnan on saanut Kaskis, jolle myös Suomen Gastronominen Seura antoi Vuoden ravintola 2018 -tunnustuksen. Pikaruokaketju Hesburger on alkujaan turkulainen perheyritys, kuten myös Dennis Rafkinin perustama Pizzeria Dennis. Turun kauppahallissa on muutaman ravintolan keskittymä ja se onkin lounasaikaan suosittu ruokapaikka. Kauppahallissa on yhä myös useita ruokaan liittyviä erikoiskauppoja.

Lähiruoka on muun maan tavoin ollut hyvin esillä 2010-luvulla. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 ruokakulttuurihankkeilla haluttiin tuoda esille lähiruokaa ja paikallisen ruuan ja ravintolakulttuurin erityispiirteitä.

Turussa järjestetään vuoden aikana useita ruokatapahtumia. Turku Craft Beer -festivaali järjestetään maaliskuussa. Maalis-huhtikuussa pidetään Saaristolaismarkkinat jokivarressa ja kesäkuussa vietetään Neitsytperunafestivaaleja. Elokuussa on aika maistella vegaaniruokia, suuren suosion saanut Vegånia järjestetään vuonna 2018 toistamiseen Vanhalla Suurtorilla. Samassa yhteydessä pidetään Turun Panimofestivaali. Syksyllä ajankohtaisia ovat Ruokamessut ja Food and Fun -festivaali. Perinteiset Turun silakkamarkkinat pidetään jokivarressa lokakuun lopulla.

Katso myös

• Luettelo Turun julkisista taideteoksista
• Varsinais-Suomen historiallinen maakunta
• Varsinaissuomalaiset
• Lounaismurteet

Lähteet

• Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot. Turku: Sammakko, 2013 (5. painos, 1. uud. p.). ISBN 978-952-483-266-3
• Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. Turku: Turun kaupungin konsernihallitus/Talous- ja stragetiaryhmä/Stragetia ja kehittäminen, 2016. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 21.1.2017).

Kirjallisuutta

• Flykt, Maritta: Kaksi joutsenta Aurajoessa. Turku: Turkuseura, 2008. ISBN 978-952-99619-5-5
• Heikkilä, Markku: Uutissi Turust: ei virallissi, mut torellissi. Turku: Radio Sata, 2005. ISBN 951-97572-9-5 (Turun murre)
• Heikkilä, Markku: Turku: ikikaunis. Määritä julkaisija! ISBN 978-951-607-694-5
• Junnila, Hilkka & Paasikivi, Iina & Perälä, Tauno & Hummelstedt, Christer & Raunio, Timo: Turun nimistö. Turku: Turun maakuntamuseo, 2001. ISBN 951-595-069-4
• Järventausta, Kari; Laine, Unto; Sahlberg, Raimo ja Turun eläin- ja kasvitieteellinen seura: Turun puisto-opas: Turun kaupungin tärkeimpien puistojen puut ja pensaat. Turku: Turun kaupunki, 1991. ISBN 951-9262-46-6
• Kalpa, Harri: Muuttuva kaupunki: Turku eilen ja tänään. Turku: Turun Sanomat, 1980. ISBN 951-99124-8-7
• Kallioniemi, Jouni: Piänt firinä Suamen Turus: sattumia, tapahtumia ja ajankuvia entisajan Turussa. Kirjatorni Oy, 2000. ISBN 951-96472-3-6
• Kupila, Sanna: Sisua, siloa ja sinappia: merkkituotteita Turusta. Turku: Turun maakuntamuseo, 2004. ISBN 951-595-090-2
• Kurbatov, Juri: Turku : historiaa ja arkkitehtoninen kuva. Turku: Turun Pietari-seura, 2007. ISBN 978-952-92-2373-2
• Laaksonen, Hannu ja Lahtinen, Rauno: Kävely puutalojen Turussa. Turku: Turkuseura, 2004. ISBN 951-96910-7-3
• Lahtinen, Rauno: Kävely jugendtalojen Turussa. Turku: Turkuseura, 2006. ISBN 952-99619-2-8
• Lahtinen, Rauno ja Laaksonen, Hannu: Kävely puistojen Turussa. Turku: Turkuseura, 2008. ISBN 978-952-99619-6-2
• Lahtinen, Rauno ja Otronen, Merja: Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa. Turku: Turkuseura, 2012. ISBN 978-952-67404-7-8
• Latvakangas, Eva: Turku : muuttuva kaupunki. Turku: Turun Sanomat, 2011. ISBN 978-951-9129-84-6
• Latvakangas, Eva: Turku : muuttuva kaupunki, osa II. Turku: Turun Sanomat, 2012. ISBN 978-951-9129-88-4
• Narjus, Raimo: Turku nousi tuhkasta jälleen : sodan tuhot ja kaupungin jälleenrakentaminen. TS-Yhtymä Oy, 1998. ISBN 951-9129-30-8
• Niitemaa, Vilho & Nikula, Oscar & Sormunen, Tapio: Turun kulttuurihistoriaa. Turku: Turun historiallinen yhdistys, 1979. ISBN 951-95100-7-9
• Niskala, Meiju: Olet tässä (Turku). Helsinki: Avain, 2006. ISBN 952-5524-26-4
• Penttilä, Eino: Turku talvi- ja jatkosodassa 1939–1944. Määritä julkaisija! ISBN 951-99926-6-9
• Salmi, Jarmo: Suomen Turku. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18464-4

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turku Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Turku Wikimatkoissa
• Sitaatteja aiheesta Turku Wikisitaateissa
•   Wikisanakirjassa: turku – sanan synonyymit, käännökset ja sanakirjamääritelmä
• Turun kaupungin kotisivut
• Turun seudun karttapalvelu
• Turun kaupungin viralliset matkailusivut
• Lonely Planet – Turku
• Finna-palvelussa olevia kuvia

Turku

Turun suuralueet ja kaupunginosat

Suuralueet	Kaupunginosat
1. Keskusta	I kaupunginosa – II kaupunginosa – III kaupunginosa – IV Martti – V Itäranta – VI kaupunginosa – VII kaupunginosa – VIII Port Arthur – IX Länsiranta – Iso-Heikkilä – Korppolaismäki – Kupittaa – Kurjenmäki – Kähäri 1) – Mäntymäki – Pihlajaniemi 2) – Pitkämäki 3) – Pohjola – Raunistula 4) – Turun satama – Vähäheikkilä – Vätti 1)
2. Hirvensalo-Kakskerta	Friskala – Haarla – Illoinen – Jänessaari – Kaistarniemi – Kakskerta – Kukola – Lauttaranta – Maanpää – Moikoinen – Oriniemi – Papinsaari – Pikisaari – Satava – Särkilahti – Toijainen
3. Skanssi-Uittamo	Harittu – Ilpoinen – Ispoinen – Katariina – Koivula – Luolavuori – Peltola – Pihlajaniemi 2) – Puistomäki – Skanssi – Uittamo – Vasaramäki
4. Varissuo-Lauste	Huhkola – Itäharju – Kohmo – Kurala – Lauste – Nummi – Pääskyvuori – Vaala – Varissuo
5. Nummi-Halinen	Koroinen – Halinen – Nummi – Oriketo – Räntämäki
6. Runosmäki-Raunistula	Kaerla – Kastu – Kärsämäki – Raunistula 4) – Runosmäki
7. Länsikeskus	Kähäri – Mälikkälä – Pitkämäki 3) – Runosmäki – Ruohonpää – Teräsrautela – Vätti
8. Naantalintie	Artukainen – Pahaniemi – Pansio – Perno – Pitkämäki 3) – Ruissalo
9. Maaria-Paattinen	Jäkärlä – Metsämäki – Moisio – Paattinen – Saramäki – Lentokenttä – Urusvuori – Yli-Maaria (ks. myös Maaria)
Huomautukset	1): Kähäri ja Vätti kuuluvat osittain keskustaan ja osittain Länsikeskukseen. 2): Pihlajaniemi kuuluu osittain keskustaan ja osittain Skanssi-Uittamoon. 3): Pitkämäki kuuluu osittain sekä keskustaan, Kuninkojaan että osittain Naantalintiehen. 4): Raunistula kuuluu osittain keskustaan ja osittain Runosmäki-Raunistulaan.

Turun historia

Turun museot

Turun uskonnolliset rakennukset

Betel-kirkko • Henrikin kirkko • Hirvensalon kirkko • Maarian kirkko • Martinkirkko • Mikaelinkirkko • Pallivahan kirkko • Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin kirkko • Pyhän Hengen kappeli • Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli • Pyhän Katariinan kirkko • Turun moskeija • Turun ortodoksinen kirkko • Turun synagoga • Turun tuomiokirkko • Varissuon kirkko • Ylösnousemuskappeli • Turun tuomiokirkko • Turun linnan kirkko

Turun saaristo

Hirvensalo	Pikku-Vihtilä • Iso-Vihtilä • Kupparkari • Nepo • Montti • Urhatti • Pikku-Urhatti • Mäntysaari • Kuivakari • Haurletto • Pissilinna • Ryttykari • Kauppakari • Leppäkari • Pitkäkari • Ämmäkari • Kommo • Laurinkari • Rautakari
Kakskerta	Haapaluoto • Harva • Hinttinen • Hylkeenkari • Iholuoto • Isosaari • Jukoluoto • Kirkkoherra • Kissasaari • Kraakunkari • Kruunukari • Kutukari • Kuusi • Kuusiluoto• Latosaari • Leppäkari • Niittusaari • Ollilansaari • Paljaskari • Peevalinkarit • Pikkusaari • Pitkä • Putki
Satava	Järvistensaari • Kulho • Kutuluoto • Liisankari • Porokari • Rajakari • Ristikari • Vepsä • Vähä-Tervi
Ruissalo	Isokaskinen • Iso-Pukki • Kaletto • Kukkarokivi • Loistokari • Pikku-Pukki • Pöllönkari • Viittakari • Vähäkaskinen • Äijäkari

Turun luonnonsuojelualueet

Turun vesi- ja suoalueet

Turun oppilaitokset

Turun urheilu

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. elokuuta 2024)

1. Helsinki	681 802	7. Jyväskylä	148 622	13. Lappeenranta	73 084	19. Porvoo	51 621	25. Lohja	45 706
2. Espoo	318 507	8. Kuopio	124 825	14. Vaasa	69 542	20. Salo	50 912	26. Nurmijärvi	44 917
3. Tampere	258 770	9. Lahti	121 202	15. Hämeenlinna	68 296	21. Kotka	50 422	27. Tuusula	42 000
4. Vantaa	250 073	10. Pori	83 334	16. Seinäjoki	66 474	22. Kokkola	48 297	28. Kirkkonummi	41 498
5. Oulu	215 530	11. Kouvola	78 587	17. Rovaniemi	65 321	23. Hyvinkää	47 035	29. Rauma	38 874
6. Turku	204 618	12. Joensuu	78 204	18. Mikkeli	51 965	24. Järvenpää	46 804	30. Kerava	38 355

Suomen keskiaikaiset kaupungit

• Turku
• Viipuri
• Ulvila
• Porvoo
• Rauma
• Naantali

Euroopan kulttuuripääkaupunki