Joensuun lentoasema
Joensuun lentoasema (IATA: JOE, ICAO: EFJO) on Liperin ja Kontiolahden rajalla, noin 11 kilometriä Joensuun keskustasta luoteeseen sijaitseva lentoasema. Vuonna 2019 lentoaseman kautta kulki yhteensä 126 613 matkustajaa, joista 112 564 oli kotimaan lentojen matkustajia ja 14 049 kansainvälisten lentojen matkustajia.[3] Matkustajamäärä kasvoi 4,2 % vuoteen 2018 verrattuna; kotimaan liikenteessä 1,3 % ja kansainvälisessä liikenteessä 35 %.
| Joensuun lentoasema | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Joensuun lentoaseman terminaali ja lennonjohtotorni |
|||||||||
| IATA-koodi | JOE | ||||||||
| ICAO-koodi | EFJO | ||||||||
| Sijainti | Liperi | ||||||||
| Koordinaatit | |||||||||
| Tyyppi | julkinen | ||||||||
| Ylläpitäjä | Finavia | ||||||||
| Valmistumisvuosi | 1937 | ||||||||
| Korkeus | 121 m | ||||||||
| Liikenneyhteydet | |||||||||
| Tärkein keskus ja etäisyys | Joensuu – 11 km | ||||||||
| Kiitotie | |||||||||
|
|||||||||
| Matkustajamäärä (2019) | 126 613 | ||||||||
| Huomioita | |||||||||
| Lähteet |
AIP[1] Tilastot[2] |
||||||||
| www.finavia.fi/fi/joensuu/ | |||||||||
Joensuun lentoasemalla toimii myös Pohjois-Karjalan rajavartioston ylläpitämä kansainvälinen rajanylityspaikka.
Lentoasemaa kutsutaan toisinaan Onttolan lentoasemaksi, sillä sen mielletään sijaitsevan Kontiolahteen kuuluvassa Onttolan kylässä; osa lentoaseman alueesta on Kontiolahden kunnan puolella.
Lentoaseman kiitotie 10/28 on 2 500 metriä pitkä ja 52 metriä leveä. Kiitotie 28 on varustettu ILS-mittarilähestymisjärjestelmällä. Aiemmin lentoasemalla oli myös toinen, 1 200 metriä pitkä kiitotie 17/35, joka kuitenkin poistettiin käytöstä 25. elokuuta 2008 alkaen.[4] Joensuun lentoasemalla otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön pystysuuntaopastuksen mahdollistavat APV SBAS (LPV) GPS -lähestymiset 12. joulukuuta 2013. Ne korvaavat tulevaisuudessa osittain ILS-mittarilaskeutumisjärjestelmät. Vastaavia menetelmiä on käytetty Yhdysvalloissa jo 2000-luvun alusta lähtien mittarilentovarustelluissa yleisilmailukoneissa.[5]
Historia
muokkaaLentoasema on perustettu vuonna 1937. Toisen maailmansodan aikana lentokenttä oli sotilaskoneiden käytössä.[6] Esimerkiksi jatkosodan aikana (14. helmikuuta 1944 tilanteen mukaan) oli Onttolan eli Joensuun lentokenttä Lentorykmentti 4:n pommituslentolaivue 44:n ja 48:n käytössä. Edellisellä oli lentokoneinaan Junkers Ju 88 ja jälkimmäisellä sekä Bristol Blenheim että Petljakov Pe-2.
Helsingin ja Joensuun väliset lennot alkoivat vuonna 1950.[6]
Lentoasemalla sijaitsevalla Ilmatieteen laitoksen sääasemalla mitattiin 29. heinäkuuta 2010 Suomen lämpöennätys 37,2 astetta.[7]
Lentoyhtiöt
muokkaa| Lentoyhtiölähde? | Kohteetlähde? |
|---|---|
| Finnair | Helsinki-Vantaa |
| Enter Air | Tilauslento: Ródos, Chaniá, Lárnaka, Varsova |
| Pegasus Airlines | Tilauslento: Antalya |
Kulkuyhteydet
muokkaaLentoasemalta on bussiyhteydet Joensuun keskustaan ja takaisin. Joensuun paikallisliikenteen bussilinja 6 liikennöi jokaiselle kotimaan lennolle.[8]
Lentoaseman lähistöltä, noin kolmen kilometrin päästä, on bussiyhteyksiä Joensuuhun, muualle Pohjois-Karjalaan sekä muualle Suomeen, muun muassa Kuopioon, Jyväskylään, Varkauteen, Mikkeliin, Lahteen sekä Helsinkiin.
Matkustajatilastot
muokkaa| Vuosi | Kotimaa | Ulkomaat | Yhteensä | Muutos |
|---|---|---|---|---|
| 2005 | 144 917 | 8 972 | 153 889 | −6,1 % |
| 2006 | 139 299 | 7 340 | 146 639 | −4,7 % |
| 2007 | 132 436 | 10 836 | 143 272 | −2,3 % |
| 2008 | 124 835 | 9 439 | 134 274 | −6,3 % |
| 2009 | 113 895 | 8 846 | 122 741 | −8,6 % |
| 2010 | 108 618 | 10 143 | 118 761 | −3,2 % |
| 2011 | 108 704 | 9 027 | 117 731 | −0,9 % |
| 2012 | 130 006 | 16 191 | 146 197 | +24,2 % |
| 2013 | 118 084 | 13 207 | 131 291 | −10,2 % |
| 2014 | 125 082 | 13 137 | 138 219 | +5,3 % |
| 2015 | 121 281 | 12 445 | 133 726 | −3,3 % |
| 2016 | 112 454 | 10 089 | 122 543 | −8,4 % |
| 2017 | 110 666 | 9 048 | 119 714 | −2,3 % |
| 2018 | 111 144 | 10 410 | 121 554 | +1,5 % |
| 2019 | 112 564 | 14 049 | 126 613 | +4,2 % |
| 2020 | 21 038 | 916 | 21 954 | −82,7 % |
| 2021 | 8 823 | 167 | 9 090 | −58,6 % |
| 2022 | 15 685 | 3 070 | 18 755 | +106,3 % |
| 2023 | 36 192 | 2 522 | 38 741 | +106,4 % |
Lähteet
muokkaa- ↑ EFJO Joensuu (PDF) (osa EFJO AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 6.5.2010. Vantaa: Finavia. Arkistoitu 27.3.2017. Viitattu 18.7.2011.
- ↑ Lentoliikenteen tilastot | Finavia www.finavia.fi. Viitattu 18.2.2020.
- ↑ Aerodrome Chart – ICAO. Joensuu (PDF) (s. EFJO AD 2.4-1 (ADC)) AIP Suomi / Finland. 25.8.2008. Vantaa: Finavia. Viitattu 11.8.2008.[vanhentunut linkki]
- ↑ Instrument Approach Chart – ICAO. RNAV (GNSS) RWY 28. Joensuu Aerodrome. Joensuu, Finland (PDF) (s. EFJO AD 2.13-9. Huomaa LPV OCA(H)) AIP Suomi / Finland. 12.12.2013. Vantaa: Finavia. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 19.7.2014.
- ↑ a b Martikainen, Uuno: Teräslinnun korkea laulu. Joensuun lentoaseman historia (Kirjan esittelyteksti) Joensuu: Ilias Oy. Viitattu 24.12.2011.
- ↑ Äärisäistä tulossa arkea Suomessa : Liperissä elohopea nousi ennätyslukemaan: 37,2 astetta Helsingin Sanomat. 29.7.2010. Helsinki: Sanoma News Oy. Viitattu 6.3.2023.
- ↑ Joensuun lentokenttävuorot Savo-Karjalan Linja Oy. Viitattu 26.4.2015.
Aiheesta muualla
muokkaa- Finavia – Joensuun lentoasema
- Suomen ilmailukäsikirja – Joensuun lentoasema (Arkistoitu – Internet Archive)
- Martikainen, Unto: Teräslinnun korkea laulu. Joensuun lentoaseman historia. Joensuu: Ilias Oy, 2006. ISBN 952-5309-96-7
- Virtual Finnairin esittely Joensuun lentoasemasta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Joensuun ilmasilta kotisivut
- ”Karjalan pojat” – artikkeli Junkers pommikoneen suojan entisöinnistä Onttolan lentokentällä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Piipponen, Jukka: Onttolan punaiset pirut. Vantaa: Koala Kustannus, 1997. ISBN 952-5186-01-6