Tämä on suositeltu artikkeli.

Kypärämäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kypärämäki
7. kaupunginosa
Kypärätien vanhoja puukerrostaloja Kypärämäessä
Kypärätien vanhoja puukerrostaloja Kypärämäessä
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Kypärämäki-Kortepohja
Väkiluku 2 991[1]
Osa-alueet Kypärärinne, Kypärätie, Köhniö, Köhniönranta, Killeri
Postinumero(t) 40630
Kypärämäen kartta

Kypärämäki on Jyväskylän kaupunginosa keskustaajaman länsilaidalla. Asukkaita Kypärämäessä on 2 991.[1] Pääosa Kypärämäestä on tyypillistä jatkosotaa seuranneen jälleenrakennuskauden omakotialuetta, joka on säilyttänyt hyvin alkuperäisen luonteensa.[2] Se on kuitenkin monikasvoinen asuinalue, sillä siellä on paljon myös, 1940-luvun lopun pienkerrostaloja, 1960–1970-luvun suurempia kerrostaloja ja 1980–1990-luvun rivitaloja sekä jonkin verran 1970–1990-luvun sekä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen omakotitaloja.[3]

Kypärämäki valittiin Suomen vuoden kaupunginosaksi vuonna 2004.[4] Perusteina valinnalle olivat kaupunginosan omaleimaisuus, rakennusperinnön vaaliminen ja yhteisen ympäristön hoitaminen.[5] Kypärämäki on hyvämaineinen ja suosittu asuinalue. Kypärämäen asukkaat pitävät sitä rauhallisena ja luonnonläheisenä asuinpaikkana, jossa on hyvät ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet.[6]

Kypärämäen omakotitalot ovat enimmäkseen 1940–1950-lukujen tyyppitaloja.[2] Niillä on enimmäkseen melko suuret tontit[7], mikä antaa asuinalueelle puutarhakaupunkimaisen luonteen.[2] Kypärämäen omakotialue on arvioitu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi, ja osa alueen rakennuksista on suojelukohteita.[2] Kypärämäen eteläosassa sijaitseva omakotialue tunnetaan nimellä Köhniö. Luoteisosan kerros- ja rivitaloalue on nimeltään Köhniönranta. Ne ovat saaneet nimensä viereisestä Köhniönjärvestä.[8]

Luonto ja ympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Köhniönjärvi

Kypärämäki on saanut nimensä samannimisestä mäestä, jonka huippu on hieman kaupunginosan rajan ulkopuolella Kortepohjan kaupunginosassa.[8] Mäen nimi on tullut sen säännöllisestä muodosta.[9] Mäen laella on vesitorni. Pienempiä mäkiä Kypärämäessä ovat Könkkölänmäki kaupunginosan läntisessä päässä ja itäpäässä Tähtitorninmäki.[8][10]

Tummavetisen Köhniönjärven lisäksi vesistöalueita ovat Killerjärvi Killerin raviradan sisäpuolella, Rimminsuo rimpineen, Köhniönjärveen laskeva Mäyräoja, Köhniönjärvestä Jyväsjärveen laskeva Köyhänoja ja nimetön Köhniönjärveen laskeva puro.[8][11] Rehevässä laaksossa virtaavan Köyhänojan luonnontilaa on muuttanut vain Keuruun radan ja tien, nykyisen Mäyränpolku-nimisen kevyenliikenteenväylän rakentaminen sen yli.[12] Sen sijaan Mäyräojaa, joka sekin sukeltaa Keuruun radan ali, on muuttanut myös sen perkaaminen.[11]

Kypärämäen arvokkaimmat luontokohteet ovat Köyhänojan varsi, Lehtokadun ja Savelankadun välinen tuorelehto ja Mäyräojan suualueen suoalue.[13] Köyhänojan varrella kasvaa korpisorsimoa, joka on Keski-Suomessa uhanalainen laji.[14] Muita Kypärämäessä tavattuja uhanalaisia kasveja ovat nurmikaunokki, kirkiruoho ja punakoiso, joista viimeksi mainittu ei tosin ole alueen alkuperäiskasvillisuutta, vaan asutuksen mukana tullut koristekasvi, joka on levinnyt luontoon.[15] Aikaisemmin Kypärämäessä sijaitsi Suomessa erittäin harvinaisen siperianlillukan esiintymä. Se tuhoutui, kun alueelle rakennettiin Rihlaperä-niminen katu, mutta esiintymästä pelastettiin siperianlillukoita Laukaaseen kasvamaan.[16]

Köhniönjärvestä Jyväsjärveen laskeva Köyhänoja

Kypärämäen asuinalueilla kadut on osittain rakennettu sen verran harvaan, että eri katujen varressa sijaitsevien tonttirivien väliin jää pieniä metsäalueita. Alueella on noin puolen kilometrin pituinen Kypärämäen-Köhniön luontopolku, joka esittelee tavallisimpia lehtomaisen metsän ja kuivan kangasmetsän kasvilajeja.[17] Vuosina 2010–2011 kaupungin omistamissa Kypärämäen pienissä metsissä tehtiin maiseman parantamiseksi harvennustöitä tarkoituksena turvata metsien elinvoimaisuus ja viihtyisyys. Metsiä harvennettiin ja alusmetsiä raivattiin, jotta saatiin kasvutilaa jäljelle jääville puille, sekä poistettiin huonokuntoisia ja asukkaita häiritseviä puita.[10] Metsänhoitotoimenpiteitä arvosteltiin ja epäiltiin etukäteen jonkin verran julkisuudessa.[18][19] Kaupungin jälkeenpäin järjestämässä mielipidekyselyssä valtaosa vastaajista piti kuitenkin hoitotöiden lopputulosta onnistuneena.[10]

Kypärämäen linnusto koostuu tyypillisistä keskisuomalaisista asuinalueiden lintulajeista. Metsäisyyden ansiosta alueen metsälinnusto on runsasta. Sen sijaan vesi- ja rantalinnusto on vähäistä, koska Köhniönjärven rannat ovat virkistyskäytössä ja vesikasvillisuus on niukkaa.[20] Köhniönjärven läheisissä metsissä on havaittu liito-oravia.[21]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaskimaasta työläiskaupunginosaksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen Jyväskylän kaupungin perustamista nykyinen Kypärämäen asuinalue oli laidun- ja kaskimaata. Lähes koko Kypärämäen asuinalue oli kaupungin rajojen sisällä jo vuonna 1837, kun Jyväskylän kaupunki perustettiin, mutta pysyi kaupunkiin kuuluessaankin metsämaana välirauhaan asti.[9] Jyväskylän kaupungin perustamisen ja toisen maailmansodan välisenä aikana nykyinen Kypärämäen asuinalue oli Jyväskylän herrojen metsästysmaata. Nykyisin Kortepohjan kaupunginosaan kuuluva maantieteellisen Kypärämäen huippu, toisin kuin pääosa nykyisestä Kypärämäen asuinalueesta, jäi juuri ja juuri kaupungin rajan ulkopuolelle. Se liitettiin Jyväskylän maalaiskunnasta kaupunkiin vasta vuoden 1941 alussa.

»Vaan, kuljettuamme vähäisten peltotilkkujen välitse, näkyy oikealla tien puolella edessämme mahtava, havumetsäinen vuori, Kypärämäki. Pienen torpan kohdalla nousee maantie, kohoomistaan kohoten tälle mäelle, jonka vasemmalla puolella olevilta sammale- ja kanervapeitteisiltä kallioilta, tumman metsän latvojen lomitse vilkistää Tuomion puoleisia vesiä ja taivaanrantaa tavoittelevia, siniharmaita kukkulan metsätaustoja. Voimmekin täällä pysähtyä ja poiketa metsään, istua kivelle tai kalliolle nauttimaan mäntymetsän pihkaista tuoksua ja ylämaan kevyesti hengitettävää ilmaa sekä lepuuttaa katsettamme metsän rauhaisilla luonnonväreillä, tai kuunnella lintujen iloista laulua.»
(Jyväskylän ja ympäristön matkaopas, 1912)

'[22]

Sota-ajan asuntopulan helpottamiseksi alueelle kaavoitettiin vuonna 1940 omakotitontteja.[23] Kypärämäen ensimmäisen asemakaavan suunnitteli kaupunginarkkitehti Matti Hämäläinen, joka myös suunnitteli talojen rakennuspiirustukset yhdessä kaupungin rakennustoimiston kanssa.[2] Kypärämäki on Jyväskylän seitsemäs kaupunginosa ja vanhin, joka ei sisältynyt vielä Jyväskylän vuoden 1910 asemakaavaan. Se on myös Jyväskylän ensimmäinen kaupunginosa, jonka asemakaava voitiin suunnitella ilman tarvetta ottaa huomioon alueella jo entuudestaan olevat rakennukset, ja Jyväskylän ensimmäinen kokonaan suunnitelmien mukaan rakennettu kaupunginosa.[7] Toisaalta jouduttiin ottamaan huomioon rinteinen maasto ja sijoittamaan talot tonteille vaihtelevasti toisin kuin monilla muilla tuon ajan omakotialueilla. Tämän takia ajan kritiikki uusien omakotialueiden yksitoikkoisuudesta ei koskenut Kypärämäkeä yhtä paljon kuin useimpia muita ajan uusia omakotialueita.

Kypärätie 11 talvella 2012
Mäntykatu 5 kesällä 2013

Kypärämäen kaupunginosan vanhin osa on Kypärärinteen omakotialueen itäosa, joka käsittää Vuorikadun sivukatuineen Vesangantien pohjoispuolella.[24] Nämä sivukadut ovat lännestä itään lueteltuina Korkeakatu, Mäntykatu, Kypärätie, Mäkikatu, Kalliokatu ja Lehtokatu. Ensimmäiset talot valmistuivat syystalvella 1940.[25] Hyvin pian rakennettiin myös Vesangantien eteläpuolelle Kypärätien alueelle. Metsäkadulla on 22 Ruotsista lahjoituksena saatua omakotitaloa, jotka toimitettiin Ruotsista Suomeen valmiina elementteinä. Ne valmistuivat kesällä 1941.[25] Kypärämäen vanhimman osan omakotitalot rakennutti pääasiassa kaupunki. Rakennusurakan sai helsinkiläinen Otto Karme. Se rakennettiin köyhien asuntopulaa ajatellen, joten se pyrittiin rakentamaan mahdollisimman halvalla. Alueelle ei aluksi rakennettu vesijohtoja eikä viemäriverkostoa. Vesihuolto järjestettiin yleisten kaivojen turvin. Sähköjohdot Kypärämäkeen rakennettiin kuitenkin jo alussa.[23] Monet talot olivat alun perin yksikerroksisia kahden perheen taloja, joissa oli kummassakin päädyssä yhden huoneen ja tupakeittiön muodostama asunto. Asuntopulan vuoksi taloihin päätettiin sijoittaa liesi myös asuinhuoneeseen, jolloin yhteen taloon voitiin majoittaa väliaikaisesti neljä perhettä yhden huoneen asuntoihin.[26] Osa taloista oli kaksikerroksisia, ja lähes kaikki yksikerroksiset korotettiin kaksikerroksisiksi sotien jälkeen. Nykyään yksikerroksisia kyseisistä taloista ovat enää Kypärätie 11 ja Mäntykatu 5.[2]

Ensimmäiset asukkaat tulivat enimmäkseen Keski-Suomen maaseudulta ja Karjalan luovutetuilta alueilta. Syntyperäisten jyväskyläläisten osuus oli lähes olematon.[2] Monet asukkaat havaitsivat pian uusissa taloissaan vikoja. Pahimmassa tapauksessa ulkoseinistä saattoi puuttua eristysaine kokonaan tai sisäseinät saattoivat painua alaspäin tukipilareiden puutteen vuoksi. Rakentaja joutui tekemään jälkikorjauksia, mutta täysin moitteettomaan kuntoon taloja ei saatu.[25] Rakennusvirheet, asumisen ahtaus ja puutteellinen kunnallistekniikka saivat julkisuutta lehdistössä ja antoivat Kypärämäen asuinalueelle sen alkuaikoina hieman huonon maineen.[27]

Kypärätien varrella Vesangantien eteläpuolella on omaperäisiä puisia pienkerrostaloja, jotka valmistuivat vuonna 1949.[28] Näissäkin taloissa oli ongelmia, ja asukkaat valittivat lämmöneristyksen puutteesta. Niiden vieressä on Jyväskylän vanhin rivitalo, vuonna 1954 valmistunut Veljeskypärä.[2][29]

Kypärämäki oli alun perin työläiskaupunginosa. Monet kävivät töissä läheisessä Valmetin Rautpohjan tehtaassa tai näkkileipää ja leipomoalan raaka-aineita valmistaneessa Leipäteollisuuden tuotantolaitoksessa, jota kutsuttiin Leipätehtaaksi.[2][24][30] Alueella harjoitettiin myös pienteollisuustoimintaa talojen pihoissa sijaitsevissa verstaissa.[2] Tunnettuja kypärämäkeläisiä pienyrityksiä olivat muun muassa polkuautoistaan tunnettu Ahrenbergin metallialan verstas Lehtokadulla ja irtokirjasimia valmistanut Pikval.[7]

Jatkosodan jälkeen kaupunki myi omistamansa talot. Ostajina oli sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä. Esimerkiksi Leipäteollisuus osti 10 taloa työsuhdeasunnoiksi työläisilleen.[31]

Asuttu alue laajenee

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1950-luvulla rakennettu omakotitalo Loukkukadulla Köhniöllä
Vuonna 1965 valmistunut kerrostalo Vekarokadulla Köhniönrannassa

Jatkosodan jälkeen asutus levisi Kypärämäen eteläosaan Köhniölle. Köhniön alue rakennettiin Rautpohjan tehtaan työntekijöitä varten. Tehdas tarvitsi sotakorvausten vuoksi kasvaneen tuotantonsa takia lisää työläisiä, mutta asuntopula haittasi työntekijöiden saamista. Yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa tehdas järjesti työntekijöille asuntolainoja, ja alueen rakentaminen alkoi 1948. Rakentamisessa käytettiin useiden erilaisten tyyppitalojen piirustuksia, joten Köhniö on rakennuskannaltaan melko monipuolinen ja vaihteleva.[32]

Toisaalta valmiit tyyppitalopiirustukset eivät kuitenkaan eronneet toisistaan kovin paljon. Suosittuja talomalleja Köhniöllä olivat Aino, Yrjö-2, Mäki-Mökki, Jussintupa, Antti 2 sekä Kipinä 2. Jotkut talot rakennettiin kuitenkin rakennusmestarin piirustusten mukaan valmiin mallin sijasta. Useimmat talot ovat lautaverhoiltuja, mutta joukossa on myös rapattuja.[33]

Köhniön omakotitaloissa oli yleensä alakerrassa kaksi huonetta ja keittiö, yläkerrassa oli lisää asuinhuoneita tai kokonaan erillinen asunto, jolle oli oma sisäänkäynti. Yläkertaan otettiin vuokralaisia, ja usein talon omistaja vuokrasi pois myös toisen alakerran huoneista. Asuntotilanteen parantuessa 1960-luvulla vuokralaisten määrä väheni ja yhä useampi talo jäi vain sen omistavan perheen käyttöön. Koska tuolloin Jyväskylän opiskelijoiden keskuudessa oli paljon asuntopulaa Kortepohjan ylioppilaskylästä huolimatta, ne Kypärämäen omakotitalojen omistajaperheet, jotka eivät halunneet ottaa koko taloa omaan käyttöönsä, vuokrasivat osan talostaan entistä useammin opiskelijalle. Samoihin aikoihin taloihin rakennettiin saunoja ja sisävessoja, jotka taloja rakennettaessa oli kustannussyistä jätetty pois.[34]

Köhniön lisäksi kaavoitettiin Kahakatu sekä Kypärärinteen länsipuolella sijaitseva Pyssymiehenkadun, Jousimiehenkadun ja Hankuraisen alue, joka myöhemmin kaupunginosajaossa erotettiin Kypärämäestä ja liitettiin Kortepohjan kaupunginosaan kuuluvaan Kortemäen asuinalueeseen. Kahakadulle ja Jousimiehenkadulle kaavoitettiin asuntotiloja, mutta myöhemmin ne pienennettiin asukkaiden tahdon vastaisesti normaalikokoisiksi omakotitonteiksi, koska kaupungin mukaan niitä ei juuri ollut käytetty viljelyyn.[35] Salokadulle rakennettiin omakotitaloja 1950-luvun puolivälissä. Köhniön halki kulkeva nykyinen alueen keskusväylä Erämiehenkatu rakennettiin loppuosaltaan Köhniönjärven rantaan 1950-luvulla.[36]

1940-luvun lopulla Kypärämäen palveluihin kuuluivat osuuskauppa, kioski ja leipomo.[29] 1950-luvulla kaupunginosassa aloittivat toimintansa neuvola ja säästöpankin konttori[37] sekä yleinen sauna, pesula ja postikonttori[38]. Kypärämäen työväentalo valmistui 1950-luvun lopulla. Seuraavan vuosikymmenen alussa laajennettuun työväentaloon tulivat vuokralaisiksi muun muassa posti, apteekki, kirjasto ja hammaslääkäri.[39]

Kypärämäen kansakoululaiset kävivät koulua "iltavuorossa" Cygnaeuksen koulussa, kunnes Kypärämäen koulu aloitti toimintansa. Kypärämäen koulun nykyinen rakennus valmistui Erämiehenkadun varteen vuonna 1949. Vuonna 1959 oppilasmäärän kasvettua selvästi rakennettiin siihen lisäsiipi. Kypärämäen nuorison joukossa oli levotonta ainesta, ja alueella esiintyi näihin aikoihin ilkivaltaa ja tappeluja. Tämän vuoksi koulun oppilaiden vanhemmat perustivat vanheimpainkerhon, joka järjesti keräyksiä, myyjäisiä ja arpajaisia, mutta harjoitti myös katupartiointia iltaisin saadakseen häirikkönuoret pysymään kurissa.[36][40]

Kaupunginosa muuttuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kypärämäen luoteisosan Köhniönrantaan rakennettiin 1960-luvulla kerros- ja rivitaloja.[41] 1970-luvulla Kypärämäkeä alettiin täydennysrakentaa. Yksittäisiä tyhjiksi jääneitä omakotitontteja otettiin käyttöön, mikä jatkui 2000-luvulle asti. Käytöstä pois jääneitä liikerakennuksia muutettiin rivitaloiksi sekä Kypärätien ja Erämiehenkadun risteyksen tienoille rakennettiin kerrostaloja. Kerrostalojen tieltä purettiin kolme puutaloa. Yhdessä puretuista taloista oli neuvola, joka siirtyi paikalle rakennettuun uuteen taloon.[42]. Samoihin aikoihin Kypärämäen omakotitalojen asukkaille mahdollistettiin vuokratonttinsa lunastaminen. Vuokrauksen jatkoa haluavien asukkaiden tonttivuokria laskettiin. Asukkaiden arvostama, aiemmin vilkkaassa käytössä ollut Kypärätien sauna-pesula purettiin kerrostalon tieltä 1980-luvun puolivälissä.[43]

1990-luvulla Kypärämäki menetti osittain laman takia suuren osan keskeisistä palveluistaan. Pankki-, posti- ja terveyspalveluiden puuttuminen hankaloittaa erityisesti ikääntyneen väestön elämää.[44] Vuonna 2014 Kypärämäki samoin kuin Kuokkala menetti kirjastonsa.[45] Viimeisinä vuosinaan Kypärämäen kirjasto toimi supistetuissa tiloissa supistetuin aukioloajoin.[46] Myös Kypärämäen koulun menettämistä on pelätty.[47]

Kypärätien puukerrostaloja

Kypärämäki on kuitenkin päässyt eroon alkuaikojen huonosta maineestaan. Siitä on tullut suosittu asuinalue. Vuoden 1999 asukastutkimuksessa todettiin, että alueelle muuttaneilla oli Kypärämäestä hyvä käsitys jo ennen muuttamista eikä käsitys ole muuttunut siellä asuessa. Vain harva harkitsi muuttoa pois alueelta ellei muuttunut elämäntilanne sitä vaadi.[6]

Toteutumattomia suunnitelmia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1970-luvulla rakennettuja kerrostaloja Kypärätiellä

Kypärämäen työväenyhdistyksen aloitteesta Kypärätien varteen alettiin 1970-luvun alussa suunnitella tiheämmin asuttua keskustaa Kypärämäelle. Kaikki Kypärätien omaperäiset puiset pienkerrostalot aiottiin purkaa suurempien kerrostalojen tieltä. Suunnitelma toteutui vain pieneltä osin, sillä puiset pienkerrostalot osoittautuivat huonosta maineestaan huolimatta pääosin korjauskelpoisiksi ja useimmat niistä päätettiin säilyttää.[42] Puukerrostalot peruskorjattiin 1970-luvun lopulla, ja ne saneerataan toisen kerran vuosina 2013–2015.[48]

Pitkään toteuttamatta ollut asemakaavaan Kypärämäen alueelle merkitty katu, Kahakadulta Keihäsmiehenkadulle asemakaavassa kulkenut Vipukatu, jonka varteen aiottiin sijoittaa seitsemän omakotitalotonttia, jäi toteuttamatta, koska 1980-luvulla hanke osoittautui niin kalliiksi, että katsottiin paremmaksi vahvistaa kadulle suunniteltu alue virkistysalueeksi. Tämän takia alueella kulkeva latu-ura sai säilyä.[49]

Köhniönjärven ja Keuruulle vievän valtatien välissä sijaitsevaa Köhniöntaus-nimistä metsäaluetta on pitkään suunniteltu kaavoitettavan asuinalueeksi. Alueen asukkaat ja Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys ovat vastustaneet suunnitelmaa.[50][51] Virallisessa kaupunginosajaossa Köhniöntaus tosin kuuluu nykyisin Valkeamäen kaupunginosaan.[8]

Osa-alueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talo Vuorikadulla Kypärärinteellä

Kypärämäen asuinalue jaetaan Jyväskylän kaupunginosamäärittelyssä neljään osa-alueeseen: Kypärärinne, Kypärätie, Köhniö ja Köhniönranta. Kypärärinne on Kypärämäen vanhin osa, Vesangantien pohjoispuolella oleva omakotialue. Sille antaa persoonallista ilmettä sijainti Kypärämäen jyrkällä rinteellä. Vuorikatu, josta Kypärärinteen muut kadut Keihäsmiehenkatua lukuun ottamatta haarautuvat, on sijoitettu näihin muihin katuihin nähden vinoon liiallisen jyrkkyyden välttämiseksi. Kypärätien alue, jolla on paljon sekä omakoti- että kerrostaloja, sijaitsee Kypärärinnettä vastapäätä Vesangantien eteläpuolella. Nimestään huolimatta se käsittää muitakin katuja kuin Kypärätien ja toisaalta ei koko Kypärätietä, sillä tämännimisen kadun pohjoisin ja vanhin osa on Kypärärinteellä.

Kypärämäen eteläosassa sijaitseva omakotialue tunnetaan nimellä Köhniö. Sen pohjoisrajana ovat Keskussairaalantie ja Erämiehenkatu. Kypärämäen neljästä osa-alueesta luoteisin on Köhniönranta, joka rajoittuu lännessä Köhniönjärveen, pohjoisessa Vesangantiehen, idässä Keihäsmiehenkatuun, etelässä Erämiehenkatuun.[8] Köhniönranta on kerros- ja rivitalovaltainen alue, mutta siellä on myös omakotitaloja Kahakadulla ja Keihäsmiehenkadulla, joiden välissä sijaitsee Kahakadun liikuntapuisto ja kuntopolku, talvella lumen riittäessä latu-ura. Köhniö ja Köhniönranta ovat saaneet nimensä vieressään sijaitsevasta Köhniönjärvestä. Yleisimmin näistä osa-alueiden nimistä on käytössä Köhniö. Köhniön asuinalueen reunalla kulkee Haapamäki–Jyväskylä-rata.[8]

Kaupungin virallinen aluejako poikkeaa kuitenkin monien Kypärämäen asukkaiden käsityksestä. Usein ajatellaan, että Kypärämäkeen kuuluvat virallisen kaupunginosajaon osa-alueista vain Kypärätie ja Kypärärinne. Köhniö ja Köhniönranta muodostavat yhdessä Köhniön, joka ei kuulu Kypärämäkeen. Aiemmin Kypärämäen kaupunginosan rajan sisälle kuului myös osa Ruokkeen kylästä, vaikka Ruokkeen asukkaat eivät pitäneetkään itseään kypärämäkeläisinä.[52]

Vasemmalla Kypärämäen työväentalo, keskellä 2000-luvulla rakennettu kerrostalo, oikealla 1970-luvun kerrostalo, jossa sijaitsevat myös K-market ja pizzeria

Nykyiseen Kypärämäen kaupunginosaan kuuluu osa Killerin alueesta, johon kuuluu raviradan tienoon lisäksi myös metsäaluetta Könkkölänmäen rinteillä. Kortemäen omakotialue sijaitsee maantieteellisen Kypärämäen länsiosassa ja kuuluu Kypärämäen äänestysalueeseen. Kortemäestä on kirjoitettu Kypärämäki-Köhniön asukasyhdistyksen lehdessä, ja se on mukana yhdistyksen asukaslehtijaossa, joten yhdistys katsoo sen kuuluvan toimialueeseensa[50][53][54] ja katuyhteys sinne on vain Kypärämäen kautta, mutta Jyväskylän kaupunginosajaossa se on Kortepohjan osa-alue.[8]

Omakotivaltaisia alueita Kypärämäessä ovat kaupunginosan etelä- ja itäosa lukuun ottamatta pääosaa Kypärätien varresta, jossa on 1940-luvun lopussa rakennettuja puukerrostaloja sekä pääasiassa 1970-luvulla rakennettuja korkeampia betonikerrostaloja. Kerros- ja rivitalovaltaista on asuinalueen läntisin osa, Köhniönranta, jonka ensimmäiset kerros- ja rivitalot rakennettiin 1960-luvulla. Myöhempinä vuosikymmeninä Köhniönrantaan on rakennettu lisää rivitaloja.[3][32]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kypärämäessä asui vuoden 2019 tilastojen mukaan 2 991 asukasta. Väestö oli edellisestä vuodesta vähentynyt 73 asukkaalla eli 2,4 prosentilla.[1]

Kypärämäki oli aluksi selkeästi työläiskaupunginosa. 1940-luvun lopulla 70 prosenttia kaupunginosan asukkaista sai elantonsa joko teollisuudesta tai rakennusalalta. Myöhemmin Kypärämäen väestörakenne muuttui kuten muillakin asuinalueilla: aiemmin työväestö oli asunut laitakaupungilla puutaloissaan ja varakkaampi väki keskustan kivitaloissa, sittemmin omakotitaloalueen väljä, vehreä tunnelma alkoi kiinnostaa keskiluokkaa ja varakastakin väkeä. Neljässä vuosikymmenessä tehdas- ja rakennustyöläisten osuus putosi 23 prosenttiin asukkaista.[55][56] Toisaalta kerrostalorakentaminen tarjosi kohtuuhintaisia omistusasuntoja Kypärämäessä pienituloisillekin.[55] Kaupunginosaan rakennettiin myös vuokrakerrostaloja.[57]

Monet aikoinaan omakotitalon rakentaneista jäivät asumaan taloihinsa eläkepäivikseen, minkä vuoksi yli 65-vuotiaiden osuus Kypärämäen asukkaista kasvoi vuoden 1970 viidestä prosentista 1990-luvulle tultaessa lähes 20 prosenttiin.[55] Kypärämäessä on myös useita vain eläkeläisille ja vanhuksille tarkoitettuja kerrostaloja.[58]

Palveluja ja toimintaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Entinen Kypärämäen kirkko
Killerin päärakennus vuoden 2007 Suomen rallin aikaan.

Kypärämäessä toimii kaksi päiväkotia, kunnallinen Kypärämäen päiväkoti ja yksityinen Steiner-päiväkoti. Oppilaitoksista siellä toimivat Kypärämäen koulu, jossa ovat luokat 1–6, ja Jyväskylän palvelualan opisto.[59] Lisäksi siellä on seniori-ikäisille tarkoitettu Kypärämäen hyvinvointikeskus ja Sotainvalidien sairaskoti.[60][61]

Kypärämäkeä palvelee K-Market (entinen Siwa.[62] Asukasyhdistyksen mukaan alueelta löytyy myös vauva- ja äitiystarvikkeiden kauppa, kukkakauppa, parturi-kampaamo, hieroja ja pizzeria.[63] Aikaisemmin Erämiehenkadulla vauva- ja äitiystarvikekaupan tiloissa oli elintarvikekioski, joka lopetti toimintansa. Sitä vastapäätä oli lemmikkitarvikeliike, joka muutti Vaajakoskelle syksyllä 2013.[64]

Kypärämäessä on vuodesta 1956 toiminut partiolippukunta Mäkipartio, jossa on noin sata jäsentä.[65] Uskonnollisia rakennuksia ovat olleet 2010-luvulla purettu Jehovan todistajien Jyväskylän läntisen seurakunnan valtakunnansali ja entinen Jyväskylän seurakunnan Kypärämäen kirkko.[66] Jyväskylän seurakunta myi kirkon kiinteistösijoitusyhtiölle vuonna 2011.[67]

Kypärämäen länsiosassa sijaitsevat Killerin liikuntakeskus, hevosurheilukeskus ja ravirata. Raviradalla on muutamana vuonna ajettu Suomen rallin Killerin erikoiskoe, joka on aiheuttanut alueella liikenneruuhkia.[68] Köhniönjärven länsirannalla on kunnallistekniikan museo Könkkölä, jolla ei ole säännöllisiä aukioloaikoja, vaan jota esitellään tilauksesta ryhmille.[69] Rihlaperän tähtitorni sijaitsee itäisessä Kypärämäessä Tähtitorninmäellä lähellä kaupunginosan rajaa.[70]

Kaupunginosan etuja ajaa vuonna 1982 perustettu Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys.[5] Yhdistys on vahvistanut kaupunginosan yhteishenkeä, tukenut kaupunginosan elinvoimaisuutta ja vaalinut arvokasta rakennusperinnettä.[71] Asukasyhdistys on vuodesta 1998 järjestänyt nelipäiväisen kaikenikäisille ohjelmaa tarjoavan tilaisuuden Kypärämäen kulttuuripäivät ja työllistänyt työllisyysvaroin kylätaiteilijoita.[58][72] Alueella tehdään kylämäistä yhteistyötä ja asukasaktiivisuus ja yhteisöllisyys onkin todettu alueen vahvuuksiksi.[73] Kypärämäessä toimii muun muassa aktiivinen lähiruokapiiri.[74]

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kypärämäen työväenyhdistyksen talo Erämiehenkatu 6:ssa.

Asuinalueen alkuaikoina selvästi suosituimmat puolueet asukkaiden keskuudessa olivat SDP ja sotien jälkeen toimintansa aloittanut SKDL. SDP sai parhaimmillaan noin puolet alueen äänistä, ja SKDL:n kannatus oli lähes samaa tasoa.[75] Esimerkiksi vuoden 1964 kunnallisvaaleissa SDP sai äänistä 48 %, SKDL 36 %, Keskustan ja Kansanpuolueen vaaliliitto 10 % sekä Kokoomus 6 %. Äänestysaktiivisuus oli 77 %.[76] Kahden vasemmistopuolueen välinen kilpailu oli kovaa, eikä yhteistyötä harrastettu.[77]

Kypärämäessä toimii edelleen aktiivinen sosiaalidemokraattinen työväenyhdistys.[78] Kypärämäen työväenyhdistys (KTY) perustettiin, koska Kypärämäen työläiset olivat sitä mieltä, että Jyväskylän työväenyhdistys (JTY) oli muuttumassa elitistiseksi eikä ajanut tarpeeksi laitakaupungin työväen asioita.[29] Myös Suomen Kommunistisen Puolueen toiminta on Kypärämäessä aktiivista. Yksi neljästä Keski-Suomessa toimivista SKP:n osastoista on Kypärämäen osasto.[79] Kypärämäki ei enää kuitenkaan ole enää yhtä vahvasti vasemmistolainen kaupunginosa kuin aiemmin.

Kypärämäen äänestysalueeseen kuuluu Kypärämäen kaupunginosan lisäksi Kortepohjan kaupunginosan asuinalue Kortemäki sekä osa Ruokkeen kylästä.[8] Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa eniten ääniä Kypärämäessä sai perussuomalainen Kauko Tuupainen, joka on entinen kypärämäkeläinen ja entinen sosiaalidemokraatti.[80][81] Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa eniten ääniä sai puolestaan SDP:n Riitta Mäkinen.[82] Presidentinvaalien 2012 toisella kierroksella Pekka Haavisto sai 50,1 % Kypärämäen äänistä.[83]

Puolueiden ääniosuus eduskuntavaaleissa 2011

Kypärämäen äänestysalueella[80]

Puolue Kypärämäki (%) Koko kaupunki (%)
SDP 22,7 21,3
Perussuomalaiset 15,0 16,3
Kokoomus 14,3 18,0
Keskusta 14,2 15,3
Vihreät 12,4 10,0
Vasemmistoliitto 12,4 10,2
Kristillisdemokraatit 6,7 6,4
SKP 1,1 0,8
Piraattipuolue 0,8 1,2
Muut 0,5 0,4
Äänestysprosentti vaaleissa
Koko kaupunki (%) Kypärämäki (%)
68,2 76,9
Puolueiden ääniosuus kunnallisvaaleissa 2012

Kypärämäen äänestysalueella[84]

Puolue Kypärämäki (%) Koko kaupunki (%)
SDP 27,2 24,1
Kokoomus 15,1 18,6
Keskusta 15,1 17,0
Vihreät 13,5 11,1
Perussuomalaiset 11,4 11,6
Vasemmistoliitto 8,5 9,2
Kristillisdemokraatit 6,1 5,7
SKP 2,4 1,7
Piraattipuolue 0,6 0,8
Muut 0,3 1,0
Äänestysprosentti vaaleissa
Koko kaupunki (%) Kypärämäki (%)
55,1 65,4

Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän keskustaan on matkaa noin neljä kilometriä, ja bussit (linjat 1 ja 2) keskustaan kulkevat arkisin 20 ja viikonloppuisin 30 minuutin välein.[85] Pysäkkejä ovat Rihlaperä, Salokatu, Kypärämäen koulu, Kahakatu, Köhniönjärvi, Killeri ja Könkkölä.[86] Aiemmin Kypärämäessä on ollut Köhniönjärven rautatieseisake, mutta se on poistettu käytöstä vuosikymmeniä sitten.

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paritaloja Koivukadulla
Jyväskylän ensimmäinen rivitalo, vuonna 1954 valmistunut Veljeskypärä Kypärätiellä
Kerrostalo Kypärätiellä
Rivitalo Kahakadulla Köhniönrannassa
Omakotitalo Mäntykadulla
Polku Kypärämäessä

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Janne Haikari: Kypärämäki ja sen väki. Jyväskylä: Kypärämäki-Köhniön asukasyhdistys 1999. ISBN 952-91-0730-7
  • Jyväskylän ja ympäristön kuvitettu matkaopas / Toimittanut Suomen matkailijayhdistyksen Jyväskylän haaraosasto, Jyväskylä: Jyväskylän matkailijayhdistys 1912. Näköispainos Jyväskylä: Gummerus 1995, ISBN 952-90-6960-X
  • Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys: Kypärämäki-Köhniön linnustoselvitys, artikkeli teoksessa Kypärämäen ja Köhniön luonto, Jyväskylä: Kypärämäki-Köhniön asukasyhdistys, 1999
  • Kypärämäki ja sen väki kuvina. Toimittaneet Sini Louhivuori, Arja Seppälä & Juha Saltevo, Jyväskylä: Kypärämäen–Köhniön asukasyhdistys, ISBN 952-91-6920-5
  • Jyväskylän kirja - Katsauksia kaupunkielämän vaiheisiin 1940-luvulta 1990-luvulle. Toimittanut Ilkka Nummela, Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki 1997. ISBN 952-9845-63-4, luku Kypärämäki - suurten ikäluokkien lapsuudenmaisemia, kirjoittaneet Eija-Leena Wuolio ja Kristiina Wuolio
  • Tiina Lappalainen: Kypärämäki-Köhniön kasvillisuusselvitys, artikkeli teoksessa Kypärämäen ja Köhniön luonto, Jyväskylä: Kypärämäki-Köhniön asukasyhdistys, 1999
  • Marja Kokko: Jyväskylän kaupungin historia 1965–2007. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki 2007, ISBN 978-952-5332-96-4
  • Heli Väisänen: Kypärämäki-Köhniön asukastutkimus 1999. Jyväskylä: Kypärämäki-Köhniön asukasyhdistys 1999.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Jyväskylän väestö pienalueittain (Nettiapplkaatio, josta voi käydä katsomassa tilastoja alueittain) Jyväskylän kaupunki. Viitattu 22.8.2020.
  2. ↑ a b c d e f g h i j Päivi Andersson & Leena Lindell: Kypärämäen omakotialue Jyväskylän omakotialueita. 2009. Jyväskylä: Keski-Suomen museo. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 8.2.2012.
  3. ↑ a b Oikotie.fi (Karttahaku) Myytävät asunnot. Viitattu 2.9.2012.
  4. ↑ Suomen kotiseutuliitto, vuoden kaupunginosa (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ a b Kypärämäen–Köhniön asukasyhdistys (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ a b Väisänen, s. 5.
  7. ↑ a b c Kypärämäki ja sen väki kuvina, s. 7.
  8. ↑ a b c d e f g h i Jyväskylän aluekartta Jyväskylän kaupungin kotisivut. Arkistoitu 16.6.2012. Viitattu 2.6.2024.
  9. ↑ a b Haikari, s. 8.
  10. ↑ a b c Maria E. Tolppanen: Mielipidekysely lähimetsien hoidosta Kypärämäen ja Köhniön alueella (pdf) 2011. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki: Kaupunkirakennepalvelut. Tonttituotanto. Arkistoitu 16.11.2012. Viitattu 10.2.2011.
  11. ↑ a b Lappalainen, s. 5.
  12. ↑ Lappalainen, s. 11.
  13. ↑ Lappalainen, s. 15.
  14. ↑ Lappalainen, s. 10.
  15. ↑ Lappalainen, s. 13.
  16. ↑ Kari Lehtinen: Kypärämäen–Köhniön luonto ja kasvit. Kypärämäki–Köhniö-asukaslehti, 1998, nro 2, s. 6. Jyväskylä: Kypärämäen–Köhniön asukasyhdistys. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 12.2.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. ↑ Kypärämäki–Köhniön luontopolku Alueellista ympäristötietoa. 23.10.2006. Keski-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.2.2012.
  18. ↑ Jaakko Luoma & Sari Nissinen: Savotta uhkaa Köhniön petäjiä Keskisuomalainen. 8.9.2010. Viitattu 10.2.2012.[vanhentunut linkki]
  19. ↑ Juha Saltevo: Metsän ehdoilla Keskisuomalainen. 16.9.2010. Viitattu 10.2.2012.[vanhentunut linkki]
  20. ↑ Kypärämäki-Köhniön linnustoselvitys, s. 4.
  21. ↑ Kari Lehtinen: Liito-oravia Köhniönjärven ympäristössä Kypärämäki-Köhniön asukaslehti. 1998. Jyväskylä: Kypärämäki-Köhniön asukasyhdistys. Arkistoitu 1.12.2012. Viitattu 8.9.2012.
  22. ↑ Jyväskylän ja ympäristön matkaopas, s. 70
  23. ↑ a b Haikari, s. 11–12.
  24. ↑ a b Kypärämäen historiaa Jyväskylän kaupunginosasivusto. Kypärämäki–Köhniö. Jyväskylä: Kypärämäen–Köhniön asukasyhdistys. Arkistoitu 16.11.2012. Viitattu 11.2.2012.
  25. ↑ a b c Haikari, s. 17.
  26. ↑ Haikari, s. 16.
  27. ↑ Haikari, s. 18.
  28. ↑ Haikara, s. 38.
  29. ↑ a b c Kypärämäki ja sen väki kuvina, s. 14.
  30. ↑ Kiinteistö Oy Leipäteollisuus 1940-1984 (Arkistotietokanta) ELKA - Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto. Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston säätiö. Viitattu 17.8.2012.[vanhentunut linkki]
  31. ↑ Haikari, s. 19
  32. ↑ a b Päivi Andersson & Leena Lindell: Köhniön omakotialue Jyväskylän omakotialueita. 2009. Jyväskylä: Keski-Suomen museo. Arkistoitu 1.12.2012. Viitattu 8.2.2012.
  33. ↑ Haikari, s. 37-38
  34. ↑ Haikari, s. 38.
  35. ↑ Haikari, s. 53–54.
  36. ↑ a b Tiesitkö tämän Kypärämäen historiasta? (pdf) Kypärämäki-Köhniön asukaslehti. 1996. Jyväskylä: Kypärämäki-Köhniön asukasyhdistys. Arkistoitu 1.12.2012. Viitattu 8.9.2012.
  37. ↑ Haikari, s. 44–45.
  38. ↑ Haikari, s. 14.
  39. ↑ Haikari, s. 54–55.
  40. ↑ Jyväskylän kirja, s. 378.
  41. ↑ Haikari, s. 54.
  42. ↑ a b Haikari, s. 64–65.
  43. ↑ Haikari, s. 69.
  44. ↑ Väisänen, s. 9.
  45. ↑ http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kyparamaki (Arkistoitu – Internet Archive)
  46. ↑ Satu Leinonen: Tavataan lähikaupan kassalla? Keskisuomalainen. 2.9.2010. Arkistoitu 29.5.2014. Viitattu 15.3.2012.
  47. ↑ Väisänen, s. 14.
  48. ↑ Kypärätien puutalot saneerataan Pihapiiri 2/2012. 2012. Jyväskylän vuokra-asunnot Oy. Arkistoitu 12.4.2013.
  49. ↑ Haikari, s. 69–70.
  50. ↑ a b Korterinteen rakentaminen ja Köhniöntaustan suunnitelma. Kypärämäki–Köhniö-asukaslehti, 1999, nro 2, s. 2. Jyväskylä: Kypärämäen–Köhniön asukasyhdistys. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 12.2.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
  51. ↑ Väisänen, s. 13–14.
  52. ↑ Jyväskylän kirja, s. 376.
  53. ↑ Korterinteen kaavasta. Kypärämäki-Köhniön asukaslehti, 1999, nro 1, s. 2. Jyväskylä: Kypärämäki-Köhniön asukasyhdistys. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 8.9.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
  54. ↑ Vieraskirja Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys. 23.5.2012. Jyväskylä: Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys ry. Viitattu 28.7.2012.
  55. ↑ a b c Haikari, s. 72–73.
  56. ↑ Haikari, s. 75–76.
  57. ↑ Haikari, s. 65.
  58. ↑ a b Kypärämäki ja sen väki kuvina, s. 16.
  59. ↑ Jyväskylän kartta (Kartasta valittu oppilaitokset ja päiväkodit) Jyväskylän karttapalvelu. Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 5.8.2020. Viitattu 23.8.2020.
  60. ↑ Kypärämäen hyvinvointikeskus Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 19.9.2020. Viitattu 23.8.2020.
  61. ↑ Yhteystiedot Keski-Suomen Sairaskotisäätiö. Arkistoitu 13.8.2020. Viitattu 23.8.2020.
  62. ↑ Nämä Siwat ja Valintatalot avataan K-Marketeina viikolla 6 7.2.2017. K-ryhmä. Viitattu 23.8.2020.[vanhentunut linkki]
  63. ↑ Alueen palvelut Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys ry. Viitattu 23.8.2020.
  64. ↑ Jyväskylän Kypärämäen Musti ja Mirri -myymälä muuttaa Vaajakoskelle 4.9.2013. Musti ja Mirri -ketju. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 5.10.2013.
  65. ↑ Historia Mäkipartio ry. Jyväskylä. Viitattu 15.2.2012.
  66. ↑ Kypärämäen kirkko, Jyväskylä Keski-Suomen kirkot, Finnica. Suomalaisen kulttuurin tietokeskus ja toimintaverkosto. Jyväskylän taidemuseo. Arkistoitu 16.11.2012. Viitattu 15.2.2012.
  67. ↑ Jyväskylän seurakunta möi miljoonien kiinteistöt Yle Uutiset, Keski-Suomi. 2.11.2011. Viitattu 12.4.2013.
  68. ↑ Juha Luomala: Jyväskylässä ruuhkaa ennen Killerin EK:ta Keskisuomalainen. 31.7.2009. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 12.2.2012.
  69. ↑ Jyväskylän kunnallistekniikan museo Keski-Suomen museo. Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 7.12.2011. Viitattu 11.2.2012.
  70. ↑ Rihlaperän tähtitorni Jyväskylän Sirius ry. Arkistoitu 19.11.2011. Viitattu 15.2.2012.
  71. ↑ Kokko, s. 244
  72. ↑ Kypärämäki ja sen väki kuvina, s. 5
  73. ↑ Muistio Kypärämäen, Köhniön ja Keltinmäen alueiden asuinalueilta 12.10.2010. Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 17.12.2011. Viitattu 10.2.2012.
  74. ↑ Lähiruokapiiri Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys. Arkistoitu 1.12.2012. Viitattu 28.5.2012.
  75. ↑ Haikari, s. 28.
  76. ↑ Haikari, s. 58.
  77. ↑ Haikari, s. 47.
  78. ↑ Yhteystiedot Jyväskylän Sos.dem. Kunnallisjärjestö. Viitattu 23.8.2020.
  79. ↑ SKP:n Jyväskylän piirijärjestö ry Jyväskylä: SKP. Viitattu 22.2.2012.
  80. ↑ a b Eduskuntavaalit 17.4.2011. Tulos Oikeusministeriö. Viitattu 4.2.2012.
  81. ↑ Kauko Tuupainen: Kaupunginvaltuutettu Kauko Tuupaisen verkkosivut tuupainen.net. Jyväskylä. Viitattu 22.2.2012.
  82. ↑ Kypärämäki Yleisradio. Viitattu 23.8.2020.
  83. ↑ Presidentivaali 5.2.2012. Tulos Oikeusministeriö. Viitattu 28.2.2012.
  84. ↑ Kunnallisvaalit 28.10.2012. Tulos Oikeusministeriö. Viitattu 11.2.2013.
  85. ↑ Jyväskylän paikallisliikenne 11.8.2011 – 3.6.2012 Jyväskylän Liikenne Oy. Viitattu 15.2.2012.
  86. ↑ Aikataulut, hinnat ja lipun osto Matkahuolto Oy. Arkistoitu 19.2.2012. Viitattu 15.2.2012.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kypärämäki.
Jyväskylän kaupunginosat suuralueittain
01 Kantakaupunki

1. Keskusta (Kirkkopuisto) · 2. Harju · 3. Puistola (Aren aukio; Tourujoki) · 4. Lutakko · 5. Mattilanpelto · 6. Mäki-Matti (Hippos; Rautpohja)  · 9. Kukkumäki · 11. Nisula (Viitaniemi) · 12. Taulumäki · 14. Tourula (Kangas) · 29. Mannila

02 Kypärämäki-Kortepohja

7. Kypärämäki (Köhniö) · 8. Savela · 17. Kortepohja (Haukkala; Kortesuo; Laajavuori; Ylioppilaskylä)

03 Lohikoski-Seppälänkangas

13. Lohikoski (Holsti; Kyyhkysenmäki; Lahjaharju; Paloniemi) · 19. Seppälänkangas (Heinälampi) · 48. Tyyppälä · 64. Ankeriasjärvi

04 Huhtasuo

15. Kangasvuori (Pupuhuhta; Rasinrinne; Seppälä) · 20. Huhtasuo (Huhtakeskus; Kangaslampi; Sulku)

05 Kuokkala

22. Ristonmaa · 23. Kuokkala (Ainolanranta; Kekkola; Pohjanlampi; Tikka) · 24. Kuokkalanpelto · 25. Ristikivi · 26. Nenäinniemi · 27. Hämeenlahti (Samulinniemi)

06 Keltinmäki-Myllyjärvi

18. Keltinmäki (Keltinkeskus; Mustalampi; Myllyjärvi; Mäyrämäki; Ylä-Myllyjärvi) · 35. Taka-Keljo · 36. Hanhiperä · 37. Valkeamäki (Köhniöntaus)

07 Keljo

10. Keljo (Keljonkeskus; Tarhamäki; Valkola) · 21. Keljonkangas (Sarvivuori) · 28. Sääksvuori · 30. Etelä-Keljo

08 Halssila

16. Halssila (Aittorinne; Kivistö; Tuohimutka)

09 Säynätsalo

31. Säynätsalo · 32. Lehtisaari · 33. Muuratsalo (Haikka) · 34. Kinkovuori

10 Tikkakoski-Nyrölä

58. Nyrölä · 60. Kuikka · 61. Tikka-Mannila · 62. Tikkakoski · 63. Kuukanpää

11 Palokka-Puuppola

41. Palokka · 42. Mannisenmäki · 43. Rippalanmäki · 44. Haukkamäki · 45. Kirri · 46. Heikkilä · 47. Pappilanvuori · 49. Hiekkapohja · 50. Matinmäki · 51. Jylhänperä · 52. Puuppola · 53. Saarenmaa · 57. Vertaala

12 Vaajakoski-Jyskä

65. Sulunperä · 66. Jyskä · 67. Väinölä · 68. Haapaniemi · 69. Vaajakoski (Wessmanninmäki) · 70. Kaunisharju · 71. Tölskä · 72. Kanavuori · 73. Hupeli (Kairahta) · 74. Laajaranta (Vuoritsalo) · 75. Oravasaari · 76. Pohjola · 77. Pitkäjärvi · 78. Leppälahti · 79. Mehtovuori

13 Kuohu-Vesanka

38. Ruoke · 54. Vesanka (Perälä) · 55. Kuohu · 56. Varsalanperä

14 Korpilahti

80. Kirkonmäki · 81. Ikolanmäki · 82. Iloniemi · 83. Kemppaisenmäki · 84. Kotamäki · 85. Tähtiniemi · 86. Korpiaho-Heinosniemi · 87. Tikkala (Moksi; Sarvenperä; Tikkala) · 88. Hirvimäki-Puolakka (Saakoski) · 89. Vespuoli (Oittila; Putkilahti)

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kypärämäki&oldid=22729286”