Kanavuori

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kanavuori
72. kaupunginosa
Etu-Kanavuori ja Saltunlahti
Etu-Kanavuori ja Saltunlahti
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Vaajakoski-Jyskä
Koordinaatit 62°13′56″N, 025°53′47″E
Väkiluku 700
Postinumero(t) 40800 Vaajakoski
Kanavuori Vaajakosken suunnasta
Koskenvuori, kuvassa näkyvä silta on Jyväskylä–Pieksämäki-radan Haapakosken rautatiesilta

Kanavuori on Jyväskylän 72. kaupunginosa, joka kuului Jyväskylän maalaiskuntaan ennen vuoden 2009 kuntaliitosta. Alueella sijaitsee samanniminen mäki, jonka korkeus on noin 200 metriä. Kanavuori tunnetaan suositusta luontopolustaan.[1]

Kanavuoren alueen asutus koostuu pääasiassa Etu-Kanavuoren omakotitaloalueesta, joka sijaitsee mäen juurella Vaajanvirran rannalla sekä Jyväskylä–Pieksämäki-radan varrella. Myös Ruokosaaren asuinalue sekä Naissaari kuuluvat viralliseen kaupunginosaan.[2] Kanavuoressa oli aiemmin rautatieseisake, mutta se poistettiin käytöstä 1983. Kanavuoren asukasluku oli vuoden 2007 lopussa 738 henkeä.[3]

Kanavuori on jyrkkäseinäinen, kallioinen ja sijaitsee Leppäveden rannalla. Mäen korkeus on 197,5 metriä merenpinnasta[4] ja yli sata metriä viereisten vesistöjen pinnasta[5]. Kanavuoren pohjoispuolella on Koskenvuori. Koskenvuoren huippu ympäristöineen on luonnonsuojelualue. Kanavuoren lähistöllä on neljä pienempää luonnonsuojelualuetta.[6] Kanavuori ja Koskenvuori ovat EU:n Natura 2000 -ohjelman suojelukohteita.[5]

Kanavuori on jyrkkäseinäinen, kallioinen ja sijaitsee Leppäveden rannalla. Mäen korkeus on 197,5 metriä merenpinnasta[4] ja yli sata metriä viereisten vesistöjen pinnasta[5]. Kanavuoren pohjoispuolella on Koskenvuori. Koskenvuoren huippu ympäristöineen on luonnonsuojelualue. Kanavuoren lähistöllä on neljä pienempää luonnonsuojelualuetta.[6] Kanavuori ja Koskenvuori ovat EU:n Natura 2000 -ohjelman suojelukohteita.[5]

Ruokosaari on Kanavuoren kaupunginosan itäosassa, Leppäveden rannalla sijaitseva niemi. Asutus ja vapaa-ajan asunnot sijaitsevat niemen pohjoisosassa, jossa on myös yksi maatila sekä Jyväskylän seurakunnan Koivuniemen leirikeskus. Vuonna 2008, jolloin alue kuului vielä Jyväskylän maalaiskuntaan, Ruokosaarella oli noin 60 taloa vapaa-ajan asunnot mukaan luettuna. Niemen eteläosassa sijaitseva Mustaniemi on asumaton, mutta siellä on toiminut kivimurskaamo. Vuoden 2008 osayleiskaavan laatimisen yhteydessä tutkittiin mahdollista pientalorakentamista Ruokosaarelle ja Kairahtaan.[7]

Kanavuoren luolasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoren toisella puolen sijaitsi aiemmin puolustusvoimien Suojeluvarikko (SluV, niin sanottu Kanavuoren varikko). Puolustusvoimien käyttöön oli Kanavuoren sisälle louhittu useaan kerrokseen noin 13 000 neliömetriä taisteluvälineiden säilytykseen ja huoltoon tarkoitettua varasto- ja työskentelytilaa. Luolastoa louhittiin talvisodan ajan, ja tunnelit valmistuivat 1940. Vuonna 1944 siellä aloitettiin pistoolin patruunoiden valmistus. Sotien jälkeen sinne varastoitiin aseita ja ampumatarvikkeita, 1950-luvulla linnoituskalustoa ja huoltovarmuusmateriaalia. Vuonna 1966 luolastosta tuli Puolustustusvoimien suojeluvarikko, ja 1974 aloitettiin suojelualantarvikkeiden kuten kaasunaamareiden valmistus. Puolustusvoimien toiminta päättyi luolastossa vuonna 2003. [8]

Luolasto on vuodesta 2006 lähtien ollut yksityisen Kiinteistö Oy Vuoriluolat -yrityksen omistuksessa.[8] Joulukuussa 2009 Helsingissä toimiva valtakunnallinen Tekniikan museo solmi vuokrasopimuksen varastotilojensa sijoittamisesta Kanavuoreen.[9] Myös jyväskyläläisen Alvar Aalto -museon varastotilat sijaitsevat Kanavuoren luolissa.[10] Luolastossa on vuokratiloja myös tietotekniikalle.[8] Vuonna 2019 Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelma siirrettiin luolastoon. Lisäksi Kanavuoressa on ampumarata, pienyrityksiä ja korkean turvallisuusluokan konesali, jota operoi Tnnet Oy.

  1. Jyväskylän kaupunki. Ympäristötoimi: Kanavuoren lp Luontopolut ja lintutornit. Viitattu 16.9.2012.
  2. Jyväskylän karttapalvelu (Aluejaot > Kaupunginosat) kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 27.2.2024.
  3. http://www.jyvaskyla.fi/vaajakoski (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. a b Peruskartta 1:20 000. 3212 08 Vaajakoski. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1983.
  5. a b c d Luontopolut ja lintutornit Jyväskylän kaupunki. Ympäristötoimi. Arkistoitu 7.1.2012. Viitattu 12.3.2012.
  6. a b Kansalaisen Karttapaikka kansalaisen.karttapaikka.fi. Viitattu 12.3.2012.
  7. Jyväskylän maalaiskunta (Tuija Solin): Ruokosaari-Kanavuori-Kairahta osayleiskaava - Selostusluonnos .jkl.fi. 22.4.2008. Viitattu 27.2.2024.[vanhentunut linkki]
  8. a b c Helsingin Sanomat 16.11.2011 s.A 10 Kallioluolastosta tulee tietotekniikalle kestävä suoja.
  9. http://www.kanavuori.fi/ajankohtaista.php?id=40[vanhentunut linkki]
  10. http://www.kanavuori.fi/ajankohtaista.php?id=38[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]