Kangasvuori

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kangasvuori
Kerrostalo Karsikkotiellä
Kerrostalo Karsikkotiellä
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Huhtasuo
Kaupunginosa nro 15
Väkiluku 4 593 (2020)
Osa-alueet Läntinen Kangasvuori, Itäinen Kangasvuori, Seppälä, Rasinrinne, Pupuhuhta
Postinumero(t) 40320, 40340
Lähialueet Huhtasuo, Seppälänkangas

Kangasvuori on kaupunginosa, tilastoalue ja mäki Jyväskylässä. Kaupunginosa kattaa Läntisen ja Itäisen Kangasvuoren tilastollisten pienalueiden lisäksi myös Pupuhuhdan, Rasinrinteen ja Seppälän.[1] Alueiden yhteenlaskettu väkiluku oli 4 593 vuonna 2020.[2] Kangasvuori muodostaa Huhtasuon kaupunginosan kanssa Huhtasuon suuralueen.[1]

Varsinainen Kangasvuoren lähiö rakennettiin 1960- ja 1970-luvuilla, ja se koostuu Läntisessä Kangasvuoressa paljolti kerrostaloista, ja Itäisen Kangasvuoren pienalueella pääosin rivi- ja omakotitaloista.[3][4] Pupuhuhta on sen viereen rakennettu kerrostalolähiö, ja Seppälässä on liike- ja teollisuusrakennuksia, muun muassa kauppakeskus Seppä. Pientalovaltainen Rasinrinne edustaa myöhempää täydennysrakentamista.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen taustaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Kangasvuoren alue liitettiin Jyväskylään 1940-luvulla. Alue oli asumatonta, ja sitä oltiin käytetty karjalaitumena.[4] 1950-luvun lopulla avattiin Kangasvuoren psykiatrinen sairaala,[5] joka sijaitsi virallisessa nykykaupunginosajaossa alueen rajalla, Huhtasuon kaupunginosan puolella.[1]

Alueen rakentaminen (1960-luku–1970-luku)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kangasvuorentietä keväällä 1982.

Kangasvuori on Huhtasuon suuralueen vanhin asuinalue.[6][5] Kangasvuoren asemakaava valmistui vuonna 1963,[6] ja se rakennettiin pääosin vuosina 1965–1976. Rakennuskanta koostui pitkälti kerrostaloista, mutta alueelle rakennettiin myös rivi- ja omakotitaloalueita, jotka sijoitettiin pääosin Kangasvuorentien itäpuolelle. Viimeisenä valmistuivat Huhtasuonkadun loppupään pientalot.[4] Vuonna 1971 Kangasvuoressa oltiin otettu käyttöön korttelikoulu, joka järjesti opetusta 1. ja 2. luokille.[7]

Kangasvuoren asuinalueen vieressä sijaitsevalle mäelle rakennettiin Pupuhuhdan alue. Se kaavoitettiin 1970-luvun puolivälissä[5] ja valmistui vuosikymmenen loppuun mennessä.[8] Alueen rakennuskanta koostui lähinnä kerrostaloista.

Seppälän ja Seppälänkankaan alueiden suunniteltiin tarjoavan työpaikkoja Huhtasuon suuralueen asukkaille.[4] Suomen ensimmäinen Prisma avattiin Seppälän alueelle vuonna 1972.[9] Huhtasuolla sijaitseva Huhtakeskus rakennettiin kuitenkin sitä ympäröivien alueiden pääasialliseksi lähipalvelukeskittymäksi.[5]

Alueen täydennysrakentaminen (1980-luku–2010-luku)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen täydennysrakentaminen tapahtui 1980-luvulla. Tällöin Kangasvuoren ja Pupuhuhdan asuinalueiden väliin rakennettiin omakotialue.[5]

Kangasvuoressa toimivan ala-asteen ohelle Pupuhuhtaan valmistui oma ala-asteensa vuonna 1982. Vuosikymmenen lopulla Kangasvuoren päiväkoti muutti lakkautetun Kangasvuoreen koulun tiloihin.[10]

Rasinrinnettä.

1990-luvulla Huhtasuon suuralueella aloitettiin täydennysrakentaminen, joka keskittyi huomattavasti aiempaa enemmän rivi- ja pientalojen rakentamiseen. Tästä syntyi muun muassa Rasinrinteen asuinalue.[11] Liitokurrenkaareen ja Kolohaavantielle rakennettiin pääasiassa rivi- ja omakotitaloista koostuva alue 2010-luvulla.[3]

Vuonna 2002 Läntisessä Kangasvuoressa sijainnut ostoskeskus tuhoutui tulipalossa.[12][13] Tutkinnanjohtajan mukaan tulipalo sytytettiin tarkoituksellisesti.[12]

Kangasvuoren päiväkoti purettiin vuonna 2017.[14] Samalle tontille rakennettiin päiväkotikoulu, joka aloitti toimintansa elokuussa 2019.[15] Kangasvuoren päiväkotikoulu korvasi myös Pupuhuhdan päiväkotikoulun.[16]

Lokakuussa 2017 Seppälän alueelle avattiin kauppakeskus Seppä.[17] Kauppakeskuksessa toimii lähes 50 eri liikettä.[18]

Mäki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasvuoren huipulla oli vuonna 2012 sortunut Kangasvuoren vesitorni. Paikalle rakennettiin 2014 uusi vesitorni. Lähellä Kangasvuorta kulkee Kangasvuoren rautatietunneli. Ulkoilualueella Kangasvuoren kupeessa sijaitsee kirkasvetinen Vuorilampi.

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Asuinkerrostaloja ja R-kioski Kangasvuoressa.
    Asuinkerrostaloja ja R-kioski Kangasvuoressa.
  • Pupuhuhdan 1970-luvulla rakennettuja taloja.
    Pupuhuhdan 1970-luvulla rakennettuja taloja.
  • Omakotitalokorttelia Itäisen Kangasvuoren pienalueella.
    Omakotitalokorttelia Itäisen Kangasvuoren pienalueella.
  • Prisma Seppälän alueella.
    Prisma Seppälän alueella.
  • Palanderinkadun 2010-luvulla rakennettuja kerrostaloja.
    Palanderinkadun 2010-luvulla rakennettuja kerrostaloja.
  • 2010-luvulla rakennettu talo Liitokurrenkaaressa.
    2010-luvulla rakennettu talo Liitokurrenkaaressa.

Tunnettuja asukkaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Jyväskylän karttapalvelu kartta.jkl.fi. Arkistoitu 4.9.2017. Viitattu 3.9.2017. (englanniksi)
  2. ↑ Jyväskylän väestö pienalueittain. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 1.1.2022.
  3. ↑ a b Jyväskylän karttapalvelu: Rakennustiedot. (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ a b c d Jyväskylän omakotialueita www3.jkl.fi. Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 13.3.2014. Viitattu 18.7.2023.
  5. ↑ a b c d e Kokko, Marja: Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008. Osittain korj. 2. p. Jyväskylän kaupunki, 2012. Verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive).
  6. ↑ a b Jyväskylän Huhtasuon Huhtakeskusostoskeskuksen rakennusinventointi 2009 - Loppuraportti (Arkistoitu – Internet Archive) Keski-Suomen museo, Jyväskylän kaupunki, 2009.
  7. ↑ Keski-Suomen museo (2009): Huhtasuon koulu (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Tammivaara, Mari (1997): Pupuhuhdan lähiö 9 - 11-vuotiaiden lasten silmin : kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-1997697618
  9. ↑ Vesa, Mikko: Suomen historian ensimmäinen Prisma lopettaa: ”Hyllyt tullaan myymään kokonaan tyhjiksi” Ilta-Sanomat. 18.4.2016. Viitattu 20.1.2018.
  10. ↑ Aikamatka Huhtasuon historiaan. Huhtasuolainen 4/2022, s. 4–5. Verkkolehti (Arkistoitu – Internet Archive).
  11. ↑ Huhtasuon historiaa (2000-luku): Kuntaliitos geocaching.com. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
  12. ↑ a b Liikekeskus tuhoutui tulipalossa Jyväskylässä Kaleva.fi. 8.8.2002. Viitattu 20.1.2018.
  13. ↑ Ostoskeskus tuhoutui täysin tulipalossa Jyväskylässä mtvuutiset.fi. 08.08.2002. Arkistoitu 20.1.2018. Viitattu 20.1.2018.
  14. ↑ Kangasvuoren päiväkoti-koulun rakennuttaminen ja valvonta www.competitionline.com. Viitattu 29.12.2017.
  15. ↑ Minna Hakkarainen: Yhteiset tilat tukevat lapsia kasvun ja opin polulla Kangasvuoressa. Jyväskylä, 14. elokuuta 2019.
  16. ↑ Lumela, Meri: Lapsille turvalliset ja terveelliset koulutilat Kangasvuoreen www.merilumela.fi. Viitattu 29.12.2017.
  17. ↑ Doagu, Shahin & Maukonen, Riikka: Kauppakeskus Seppä avattiin: jopa satojen metrien jonot, parkkipaikka täyttyi ennen ovien avautumista – katso video Keskisuomalainen. 26.10.2017. Viitattu 20.1.2018.
  18. ↑ Rahkonen, Jorma: Tässä ne ovat – kauppakeskus Seppään tulee lähes 50 liikettä ja ravintolaa Keskisuomalainen. 24.10.2017. Viitattu 20.1.2018.
  19. ↑ Lotila, Sami: Näkökulma: Jyväskylän levottomissa lähiöissä kasvoi nuorisorikollisia - mutta sieltä ponnisti myös Matti Nykänen www.iltalehti.fi. 9.2.2019. Viitattu 20.4.2019.
  20. ↑ Lindroos, Jussi: Siekkisen numero jäädytetään tänään - "Juniorina siskot vetivät varusteet pulkalla bussipysäkille" Yle Uutiset. 22.11.2013. Viitattu 20.4.2019.
  21. ↑ Lotila, Sami: Kova Kuin. Suur-Jyväskylän Lehti. 14.10.2015.
Jyväskylän kaupunginosat suuralueittain
01 Kantakaupunki

1. Keskusta (Kirkkopuisto) · 2. Harju · 3. Puistola (Aren aukio; Tourujoki) · 4. Lutakko · 5. Mattilanpelto · 6. Mäki-Matti (Hippos; Rautpohja)  · 9. Kukkumäki · 11. Nisula (Viitaniemi) · 12. Taulumäki · 14. Tourula (Kangas) · 29. Mannila

02 Kypärämäki-Kortepohja

7. Kypärämäki (Köhniö) · 8. Savela · 17. Kortepohja (Haukkala; Kortesuo; Laajavuori; Ylioppilaskylä)

03 Lohikoski-Seppälänkangas

13. Lohikoski (Holsti; Kyyhkysenmäki; Lahjaharju; Paloniemi) · 19. Seppälänkangas (Heinälampi) · 48. Tyyppälä · 64. Ankeriasjärvi

04 Huhtasuo

15. Kangasvuori (Pupuhuhta; Rasinrinne; Seppälä) · 20. Huhtasuo (Huhtakeskus; Kangaslampi; Sulku)

05 Kuokkala

22. Ristonmaa · 23. Kuokkala (Ainolanranta; Kekkola; Pohjanlampi; Tikka) · 24. Kuokkalanpelto · 25. Ristikivi · 26. Nenäinniemi · 27. Hämeenlahti (Samulinniemi)

06 Keltinmäki-Myllyjärvi

18. Keltinmäki (Keltinkeskus; Mustalampi; Myllyjärvi; Mäyrämäki; Ylä-Myllyjärvi) · 35. Taka-Keljo · 36. Hanhiperä · 37. Valkeamäki (Köhniöntaus)

07 Keljo

10. Keljo (Keljonkeskus; Tarhamäki; Valkola) · 21. Keljonkangas (Sarvivuori) · 28. Sääksvuori · 30. Etelä-Keljo

08 Halssila

16. Halssila (Aittorinne; Kivistö; Tuohimutka)

09 Säynätsalo

31. Säynätsalo · 32. Lehtisaari · 33. Muuratsalo (Haikka) · 34. Kinkovuori

10 Tikkakoski-Nyrölä

58. Nyrölä · 60. Kuikka · 61. Tikka-Mannila · 62. Tikkakoski · 63. Kuukanpää

11 Palokka-Puuppola

41. Palokka · 42. Mannisenmäki · 43. Rippalanmäki · 44. Haukkamäki · 45. Kirri · 46. Heikkilä · 47. Pappilanvuori · 49. Hiekkapohja · 50. Matinmäki · 51. Jylhänperä · 52. Puuppola · 53. Saarenmaa · 57. Vertaala

12 Vaajakoski-Jyskä

65. Sulunperä · 66. Jyskä · 67. Väinölä · 68. Haapaniemi · 69. Vaajakoski (Wessmanninmäki) · 70. Kaunisharju · 71. Tölskä · 72. Kanavuori · 73. Hupeli (Kairahta) · 74. Laajaranta (Vuoritsalo) · 75. Oravasaari · 76. Pohjola · 77. Pitkäjärvi · 78. Leppälahti · 79. Mehtovuori

13 Kuohu-Vesanka

38. Ruoke · 54. Vesanka (Perälä) · 55. Kuohu · 56. Varsalanperä

14 Korpilahti

80. Kirkonmäki · 81. Ikolanmäki · 82. Iloniemi · 83. Kemppaisenmäki · 84. Kotamäki · 85. Tähtiniemi · 86. Korpiaho-Heinosniemi · 87. Tikkala (Moksi; Sarvenperä; Tikkala) · 88. Hirvimäki-Puolakka (Saakoski) · 89. Vespuoli (Oittila; Putkilahti)

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kangasvuori&oldid=22588279”