Siirry sisältöön

latina

Wikisanakirjasta
Katso myös: Latina, latína, lätinä
Wikipedia
Katso artikkeli Latina Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[muokkaa]
Latinankielisiä kirjoja
Latinankielinen inskriptio

Substantiivi

[muokkaa]
latina
Kielikoodit
ISO 639-1:la
ISO 639-2:
ISO 639-3:lat
Wikisanakirja
Aineisto:Latinan kieli

latina (12) (ei monikkoa)

  1. latinan kieli (kielitunnus: la), alkuaan Italiassa Latiniumin maakunnassa latinien puhuma indoeurooppalaisten kielten italialaisen kieliryhmän kieli, joka oli myös antiikin roomalaisten kieli
    Vanhan perinteen mukaisesti, Suomessa 1800-luvulta alkaen, monien latinan kielen sanakirjojen hakusanat on varustettu vokaaliäänteen pidentymää ilmaisemaan vokaalin yläpuolelle merkityllä vaakaviivalla, tämä ei kuitenkaan kuulu kirjoitettuun tekstiin.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈlɑt̪inɑ/
  • tavutus: la‧ti‧na

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi latina
genetiivi latinan
partitiivi latinaa
akkusatiivi latina;
latinan
sisäpaikallissijat
inessiivi latinassa
elatiivi latinasta
illatiivi latinaan
ulkopaikallissijat
adessiivi latinalla
ablatiivi latinalta
allatiivi latinalle
muut sijamuodot
essiivi latinana
translatiivi latinaksi
abessiivi latinatta
instruktiivi
komitatiivi latinoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo latina-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

humanistilatina, kirkkolatina, muinaislatina, munkkilatina, myöhäislatina, uuslatina, vulgaarilatina

Sanaliitot
[muokkaa]
Yläkäsitteet
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • latina Kielitoimiston sanakirjassa
  • latina Tieteen termipankissa

Substantiivi

[muokkaa]

latina

  1. (taivutusmuoto) yksikön essiivimuoto sanasta lati

Englanti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

latina

  1. latinalaisamerikkalainen nainen

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Latina

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

latina

  1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinimuoto sanasta latinus
  2. (taivutusmuoto) monikon neutrimuoto sanasta latinus
  3. (taivutusmuoto) monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta latinus

Adjektiivi

[muokkaa]

latinā

  1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin ablatiivimuoto sanasta latinus