Čevžuuh
| Čevžuuh 'Tringa glareola (Linnaeus, 1758)[1] |
|
|---|---|
 |
|
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
| Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
| Kodde | Elleekodde Animalia |
| Uáiviráiđu | Savosuonâsiih Chordata |
| Vyeliráiđu | Čielgitávtáliih Vertebrata |
| Luokka | Lodeh Aves |
| Lahko | Riddolodeh Charadriiformes |
| Vyelilahko | Kalâččeijeeh Charadrii |
| Hiäimu | Miähástuvah Scolopacidae |
| Suuhâ | Čevžuuh Tringa |
Čevžuuh (Tringa) lii miähástuvâi hiäimun kullee riddoloddesuuhâ. Toh láá táválumoseh jeggilodeh Säämist.[2]
Stuárudâh já tobdomeerhah
[mute | mute käldee]Čevžuin láá uáli kuhes jyelgih. Nubbe tobdomerkkâ lii njune kukkodâh, ko iänááš čevžui njune lii kukke. Joráduvvii njune ij kuittâg lah kukke.
Puoh stuárráámus Säämi čevžuin lii stuorrâčiävžui.[2] Tot lii 30–34 cm kukke já tiäddá 125–290 g.[2][3] Puoh ucemus lii joráduvvâš. Tot lii 21–23 cm kukke, suájákejij koskâ 56–57 cm.
Šlaajah
[mute | mute käldee]- vyevdičiävžui (Tringa ochropus)
- tringa solitaria
- tringa brevipes (ovdil Heteroscelus brevipes)
- tringa incana (ovdil Heteroscelus incanus)
- čapisčiävžui (Tringa erythropus)
- tringa melanoleuca
- stuorrâčiävžui (Tringa nebularia)
- tringa semipalmata (ovdil Catoptrophorus semipalmatus)
- fiskisjyelgčiävžui (Tringa flavipes)
- tringa guttifer
- tringa stagnatilis
- ruopsisjyelgčiävžui (Tringa totanus)
- joráduvvâš (Tringa glareola)
Täin Tringa brevipes, Tringa guttifer, Tringa incana, Tringa melanoleuca já Tringa solitaria iä lah aiccum Suomâst.[1]
Kovegalleria
[mute | mute käldee]-
Tringa incana
-
Fiskisjyelgčiävžui,
T. flavipes -
Stuorrâčiävžui,
T. nebularia -
Joráduvvâš, T. glareola
Fáádást eres soojijn
[mute | mute käldee]Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Čevžuuh.
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ 1,0 1,1 Viklot – Tringa laji.fi. Čujottum 17.12.2022. (suomâkielân)
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Mattus, Ilmari: Čevžuuh. Anarâš-kalender 2020, 2020. Anarâškielâ servi ry.
- ↑ Valkoviklo — Tringa nebularia luontoportti.com. Čujottum 17.12.2022. (suomâkielân)