Lionaado da Vinchi
Self puochret
Posnal infamieshan
Profeshnal infamieshan
Muuvment: Renesans
Lionaado da Vinchi (Italian, Leonardo di ser Piero da Vinci) kamanli nuo az Leonardo da Vinci (15 Iepril 1452 – 2 Mie 1519), wena wahn Italian big brienz, far ih ena sayantis, matimatishan, injinier, inventa, anatomis, pienta, skolpta, aachitek, batanis, myuuzishan ahn raita. Lionaado muotaim diskraib az di aakitaip a di Renesans man, man uufa hankuenchobl kiuriasiti hiikual onggl bai ih powa a hinvenshan. Nof smadi kansida im fi bi wan a di grietis pienta a aal taim ah pasobl di smadi wid di muos divoers talent pah oert.
Baan az di outsaid son a wahn nuotari, Piero da Vinchi, wid wahn pezant uman, Kiatariina, a Vinchi ina di Flarens riijan, Lionaado hedikiet ina di styuudio a di renoun Flarentiin pienta, Verochio. Nof a ih hoerlia wokin laif eh-spen ina di saabis a Ludoviko il Moro a Milan. Ih lieta wok a Ruom, Bolonia ahn Venis ahn spen ih laas ierdem a Frans, a di yaad King Frahsua I giim.
Lionaado bes nuo az pienta. Tuu a ihn wok, di Muona Liisa ah Di Laas Sopa, a di muos fiemos, muos riprojuus ahn muos parodi puochret ah rilijos pientin a aal taim, deh fiem apruoch onggl bai fi Mikelanjelo Krieshan a Adam. Lionaado jraayn a di Vichruuvian Man azwel rigyaad az kolcharal aikan, riprojuus pah ebriting frah di Yuuro tu texbuk tu t-shot. Praps fiftiin a ih pientin sovaiv, di sumaal amount juu tu ih kanstant, ah friikuent dizaaschros, experimentieshan wid nyuu tekniik, ah ih kranik pruokrastinieshan. Nebadiles, deh fyuu wok, tugiada wid ih nuotbukdem, we kantien jraayn, sayantifik dayagram, ahn ihn taatdem pah di niecha a pientin, kompraiz kanchribyuushan tu lieta jinarieshan a aatis onggl raival bai fiih kantempareri, Mikelanjelo.