Zinaida Lindén
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Zinaida Lindén (ven. Зинаида Линден, o.s. Ушакова (Ušakova); s. 29. joulukuuta 1963 Leningrad, Neuvostoliitto) on suomenruotsalainen ja venäläinen kirjailija. Hän kirjoittaa ruotsiksi ja venäjäksi. Hän on valmistunut Leningradin yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan ruotsin kieli ja kirjallisuus (1986). Lindén muutti avioliiton myötä Suomeen 1991. Vuonna 1996 ilmestyi hänen esikoisteoksensa Överstinnan och syntetisatorn. Vuosina 1999–2000 hän asui Japanissa. Romaaneista I väntan på en jordbävning (Ennen maanjäristystä) sai Runeberg-palkinnon vuonna 2005. Novellikokoelmat Scheherazades sanna historier, Lindanserskan ja palkittut romaanit Ennen maanjäristystä, Kirjeitä Japanista ja Monta maata sitten ovat julkaistu myös venäjäksi. Ennen maanjäristystä on käännetty myös kroaatin kielelle, ja Rakkaus kolmeen appelsiiniin on ilmestynyt tanskaksi[1]. Lindén on kirjoittanut esseitä, elokuva-arvosteluja (Åbo Underrättelserissa, Ny Tidissä) ja kolumneja.
Lindén on kääntänyt venäjäksi Claes Anderssonin, Martin Enckellin, Monika Fagerholmin ja Kjell Westön teoksia. Hän on myös kääntänyt Henrik Meinanderin Finlands historia ja "Finland 1944" -kirjat venäjäksi (Moskova, Ves Mir, 2008 ja 2014). Vuonna 2017 pietarilainen Pusjinskij Fond julkaisi suomalaisten naisrunoilijoiden runoja venäjän kielellä teoksessa Golos zjensjtjiny ("Naisen ääni")[2]. Lindén käänsi kirjaa varten ruotsinkieliset runot venäjäksi, kun taas Eleonora Joffe toimi suomenkielisten runojen kääntäjänä[3].
Lindén on toiminut Hufvudstadsbladetin kolumnistina vuodesta 2001 lähtien. Hän on Finlands svenska författareföreningin jäsen. Vuonna 2015 hän sai Pietarin kirjailijaliiton kunniajäsenyyden.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Överstinnan och syntetisatorn 1996
- Scheherazades sanna historier 2000
- Ennen maanjäristystä (I väntan på en jordbävning) 2005
- Kirjeitä Japanista (Takakirves-Tokyo) 2007
- Nuorallatanssija (Lindanserskan) 2009
- Monta maata sitten (För många länder sedan) 2013
- Rakkaus kolmeen appelsiiniin (Valenciana) 2017
- Till min syster bortom haven 2022
Palkinnot ja tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Runeberg-palkinto 2005
- Svenska Litteratursällskapets pris: 1997, 2005, 2014, 2017
- Svenska kulturfondens konstpris 2006
- Varsinais-Suomen taidetoimikunnan taidepalkinto 2006
- Suomi-palkinto 2007
- Längmanska kulturfondens pris (Ruotsi) 2010
- Valtion kolmivuotinen taiteilija-apuraha 2021[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ bogrummet.dk bogrummetwp.dk. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 2.11.2017. (tanskaksi)
- ↑ Издательство «Пушкинского фонда»: «Голос женщины» Женская поэзия Финляндии: антология. pushkinfond.ru. 23.8.2017. Viitattu 29.3.2018. (venäjä)
- ↑ «Голос женщины»? Скорее, женские голоса — Интернет-журнал «Лицей» Интернет-журнал «Лицей». 4.12.2017. Viitattu 29.3.2018. (venäjä)
- ↑ Valtion taiteilija-apuraha 311 taiteilijalle 16.7.2021. Helsinki: Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 16.7.2021. Viitattu 17.7.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nuorallatanssija[vanhentunut linkki]
- Sanojen Aika[vanhentunut linkki]
- Zinaida Lindén haastattelussa, Kirjastokaista-video (ruotsiksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
