Ziya Gökalp

Ziya Gökalp
Ziya vuonna 1921.
Henkilötiedot
Syntynyt	Mehmed Ziya 23. maaliskuuta 1876 Diyarbakır
Kuollut	25. lokakuuta 1924 Konstantinopoli
Ammatti	sosiologi ja kirjailija
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Ziya Gökalp (synt. Mehmed Ziya; 23. maaliskuuta 1876 Diyarbakır – 25. lokakuuta 1924 Konstantinopoli, Turkki) oli turkkilainen sosiologi ja kirjailija. Hänet tunnetaan etenkin turkkilaisen kansallisuusajattelun ideologina. Gökalpilla oli huomattava vaikutus nuorturkkilaisessa liikkeessä. Hänen ajatuksiaan omaksuttiin myös myöhempään kemalismiin.

Elämäkerta

Mehmed Ziya (myöhemmin pseudonyymillään Ziya Gökalp) syntyi 23. maaliskuuta 1876 Diyarbakırin kaupungissa tuolloisessa Osmanien valtakunnassa. Nuorena hän opiskeli eläinlääketiedettä Konstantinopolissa eli nykyisessä Istanbulissa. Opiskeluaikoinaan Gökalp alkoi myös ottaa osaa vallankumouksellisen seuran toimintaan, josta hän joutui joksikin aikaa vankilaan.

Vuonna 1908 puhkesi niin sanottu nuorturkkilainen vallankumous. Tuolloinen sulttaani Abdülhamid II:n oli palautettava 30 vuotta aikaisemmin mitätöity perustuslaki ja luovuttava sulttaanin yksinvallasta. Gökalp alkoi toimia maanalaisessa nuorturkkilaisessa järjestössä Kehityksen ja yhtenäisyyden komitea (İttihat ve Terakki Cemiyeti eli İTC) Thessalonikissa, jossa hänestä tuli järjestön ideologinen johtohahmo. Sama järjestö nousi myöhemmin käytännössä koko maan johtoon. Thessalonikissa Gökalp toimi myös työskenteli filosofian ja sosiologian professorina. Hänet nimitettiin vuonna 1912 Istanbulin yliopiston sosiologian professoriksi.

Osmanivaltion hävittyä ensimmäisessä maailmansodassa Gökalp karkotettiin Maltalle yhdessä monien muiden turkkilaisten poliitikkojen kanssa. Hänet vapautettiin Turkin kansallismielisten voitettua itsenäisyyssodan vuonna 1921. Palattuaan kotimaahansa Gökalp edusti jonkin aikaa Turkin parlamentissa. Hän kuoli Istanbulissa 25. lokakuuta 1924. Gökalpin ideologiset ajatukset vaikutti esimerkiksi Mustafa Kemaliin ja kemalismiin. Virallinen tasavaltalainen nationalismi omaksui kuitenkin hänen ajatuksensa vain osittain.

Ideologia

Hauta Istanbulissa.

Gökalpin ajatukset edustivat ensimmäistä yhtenäistä teoriaa turkkilaisesta kansallisuusajattelusta. Hän oli alkujaan kannattanut ajatusta niin sanotusta pan-turkkilaisuudesta, mutta keskittyi myöhemmin erityisesti Turkin turkkilaisiin. Gökalp pohjasi ajatustaan selkeämmästä ja kokonaisvaltaisemmasta turkismista Émile Durkheimin sosiologiseen analyysiin. Gökalp sovelsi turkismiin turkkilaisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen uudistusohjelman. Tyypillinen piirre Gökalpille oli jako kulttuuriin (hars) ja sivilisaatioon (medeniyet). Gökalp halusi omaksua lännestä sivilisaation yhteisiä osia, kuten esimerkiksi teknologiaa, mutta kulttuurin jäljittely sen sijaan johtaisi kansakunnalliseen rappioon. Kansakunta taas oli Gökalpin määritelmän mukaan yhteisö, jolla oli sama kulttuuri.

Aidot ja alkuperäiset turkkilaiset arvot löytyivät Gökalpin mukaan kansankulttuurista, kun taas esimerkiksi osmanien hovikulttuuri oli muiden kansojen jäljittelyn rappeuttama. Gökalp hyväksyi islamin osana turkkilaista kulttuuria, mutta sen sijaan hän ei hyväksynyt ajatusta "islamilaisesta sivilisaatiosta". Gökalpin mukaan ajatus "islamilaisesta sivilisaatiosta" oli johtanut osaltaan esimerkiksi arabien ja persialaisten jäljittelyyn samalla, kun turkkilaiset unohtivat omat juurensa.

Gökalp oli kansallisen kirjallisuuden perustajia. Runollaan "Turan" (1911) hän liittyi panturkkilaisuuteen, jonka johtohahmo hän oli ensimmäisen maailmansodan aikana. Hän kiteytti sen ideologian runomuotoisessa teoksessa Türkçülüğün Esasları (1923). Se vaikutti merkittävästi Turkin henkisen elämän muotoutumiseen..

Teoksia

• Kızıl Elma (1915)
• Yeni Hayat (1918)
• Türkeşmek, İslamlaşmak, Muasırlaşmak (1918)
• Altın Işık (1923)
• Türkcülüğün Esasları (1923)
• Türk Medeniyeti Tarihi (1925)
• Malta Mektublar (1931)