Taksvärkki

Taksvärkki (ruots. dagsverke ”päivätyö”) oli alun perin vuokratilallisen päivätyövelvollisuus. Vuokratilallisia olivat torpparit ja mäkitupalaiset. Vuokralaisen oli työskenneltävä isäntätalossa tietty määrä päiviä viikossa tai tarjottava työmies, jos vuokra oli sovittu suoritettavaksi osin tai kokonaan päivätyönä; näitä kutsuttiin arkikielessä taksvärkkipäiviksi. Sana poistui alkuperäisestä käytöstään vuokratilallisten vähetessä 1900-luvun alkupuolella torpparilain vaikutuksesta.

Nykyään sanalla tarkoitetaan peruskoulun yläluokilla vuosittain järjestettävää taksvärkkipäivää, jolloin koululainen käy päivän töissä jossakin ja saa sovitun summan palkakseen, joka annetaan hyväntekeväisyyteen.

Lähteet

• ”Taksvärkit”, Suomen historia 6: Romantiikasta modernismiin, rajamaasta tasavallaksi, s. 68–69. Weilin + Göös, 1987. ISBN 951-35-2495-7

Aiheesta muualla

• Laki maanvuokrasta maalla (19/1902)
• Armollinen Asetus torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta (12/1909)
• Laki vuokra-alueiden lunastamisesta (135/1918) eli ”torpparilaki”