Tšekkoslovakian kommunistinen puolue
| Tšekkoslovakian kommunistinen puolue | |
|---|---|
| Komunistická strana Československa | |
|
|
|
| Perustettu | 16. toukokuuta 1921 |
| Lopetti | 23. huhtikuuta 1992 |
| Ideologia |
kommunismi marxismi-leninismi stalinismi ihmiskasvoinen sosialismi |
| Poliittinen kirjo | äärivasemmisto |
| Toimisto | Keskuskomitea |
| Osoite | Praha, Tšekkoslovakia |
| Äänenkannattaja |
Rudé právo Pravda Munkás |
| Värit | punainen |
| Kansainväliset jäsenyydet |
Komintern (1921–1943) Kominform (1947–1956) |
| Nuorisojärjestö | Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen nuoret |
Tšekkoslovakian kommunistinen puolue (lyhenne TKP, tšek. ja slovakiksi Komunistická strana Československa, KSČ) oli marxilais-leniniläinen kommunistipuolue, joka toimi Tšekkoslovakiassa vuosina 1921–1990.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tšekkoslovakian kommunistinen puolue perustettiin toukokuussa vuonna 1921, kun Tšekkoslovakian sosialidemokraattisen työväenpuolueen 13. edustajakokous päätti liittymisestä Kominterniin ja puolueen nimen muuttamisesta. TKP osallistui Tšekkoslovakian parlamenttivaaleihin vuonna 1925, jolloin se sai 13,02 %:n kannatuksen. Komintern määräsi TKP:n bolševisoitavaksi vuonna 1928. Tuolloin puolueeseen kuului 138 000 jäsentä. Natsi-Saksan vallattua maaliskuussa vuonna 1939 Böömin ja Määrin alueet TKP:n toiminta kiellettiin.[1][2][3] TKP:n slovakialaiset jäsenet erosivat puolueesta maaliskuussa vuonna 1939 ja perustivat Slovakian tasavallassa toimivan Slovakian kommunistisen puolueen.[4]
Vuoteen 1946 mennessä TKP:n jäsenmäärä oli noussut miljoonaan.[3] Puolue sai vuonna 1946 vaalivoiton ja johtoonsa yhdeksän ministeriötä Tšekkoslovakian hallituksessa. Kaksi vuotta myöhemmin helmikuussa vuonna 1948 TKP teki vallankaappauksen. Kesäkuun lopussa Tšekkoslovakian sosiaalidemokraattinen puolue liitettiin TKP:hen. Syyskuun 29. päivänä vuonna 1948 Slovakian kommunistinen puolue yhdistettiin takaisin TKP:hen. Se toimi jatkossa TKP:n alueellisena yksikkönä, jolla oli oma äänenkannattaja (Pravda). TKP:n sisällä suoritettiin 1950-luvulla puhdistuksia, joita perusteltiin salaliitolla kansandemokratiaa vastaan. Vladimír Clementis ja Rudolf Slánský teloitettiin joulukuussa vuonna 1952. TKP sai virallisesti johtavan aseman Tšekkoslovakiassa vuonna 1960, kun uusi perustuslaki hyväksyttiin. Vuonna 1965 hyväksyttiin Tšekkoslovakiaan TKP:n esityksestä uusi talousmalli, jossa valtiontalouteen lisättiin markkinatalouden elementtejä ja sen tehokkuutta parannettiin.[1][2][5][6][3][4]
Vuonna 1968 puolueen johtaja Alexander Dubček ehdotti demokraattisia uudistuksia, mikä johti Neuvostoliiton asevoimien väliintuloon. Tšekkoslovakian miehitystä seuranneen normalisoinnin aikana yli 300 000 TKP:n jäsentä erotettiin puolueesta, koska he olivat kannattaneet Dubčekin ehdottamia uudistuksia.[2] Keväällä 1971 TKP:n jäsenmäärä oli lähes 1,2 miljoonaa, kun Tšekkoslovakian väestömäärän arvioitiin olleen samaan aikaan noin 14,5 miljoonaa. Kymmenen vuotta myöhemmin jäseniä oli yli 1,5 miljoonaa, mikä oli 10 % väestömäärästä.[7] TKP hallitsi Tšekkoslovakiaa aina vuoden 1989 samettivallankumoukseen asti.
Jäsenyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]TKP:n jäseneksi pääseminen edellytti vuoden kestänyttä koeaikaa ehdokasjäsenenä. Ehdokasjäsen ei voinut äänestää eikä tulla valituksi puolueen komiteoihin. Jäseneksi hyväksytyt henkilöt kävivät läpi koulutuksen, jonka järjestäminen oli TKP:n paikallisten organisaatioiden vastuulla. Ne järjestivät uusille jäsenille opetusta marxismi-leninismin perusteista, kommunismin historiasta, sosialistisista talousjärjestelmistä sekä TKP:n asemasta sisä- ja ulkopolitiikassa.[7]
Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]TKP järjesti toimihenkilöilleen seminaareja marxismi-leninismistä erillisissä kouluissa ja instituuteissa. Kouluja oli paikallistasolla, instituutit sijaitsivat Prahassa, Brnossa ja Bratislavassa. Korkeimman tason koulutusta annettiin Prahassa sijainneessa politiikan korkeakoulussa, missä opetussuunnitelma oli kolmivuotinen. Korkeakoulua ja instituutteja valvoi TKP:n keskuskomitea.[7]
Seuraajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen seuraajista merkittävimmät ovat Tšekissä toimiva Böömin ja Määrin kommunistinen puolue ja Slovakiassa toimiva demokraattinen vasemmistopuolue.[8][9]
Pääsihteerit (1945–1989)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puoluejohtajan tittelinä oli vuosina 1945–1953 puhemies (předseda), vuosina 1953–1971 ensimmäinen sihteeri (první tajemník) ja vuosina 1971–1989 pääsihteeri (generální tajemník).
| Järjestys | Pääsihteerit (Syntynyt-Kuollut) |
Etninen tausta | Virkakausi | ||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | 
|
Klement Gottwald (1896–1953) |
tšekki | huhtikuuta 1945 | 14 . maaliskuuta 1953 |
| 2 | 
|
Antonín Novotný (1904–1975) |
14 . maaliskuuta 1953 | 5 . tammikuuta 1968 | |
| 3 | 
|
Alexander Dubček (1921–1992) |
slovakki | 5 . tammikuuta 1968 | 17 . huhtikuuta 1969 |
| 4 | 
|
Gustáv Husák (1913–1991) |
17 . huhtikuuta 1969 | 17 . joulukuuta 1987 | |
| 5 | 
|
Miloš Jakeš (1922–2020) |
tšekki | 17 . joulukuuta 1987 | 24 . marraskuuta 1989 |
| 6 | Karel Urbánek (syntynyt 1941) |
24 . marraskuuta 1989 | 20 . joulukuuta 1989 | ||
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b TSEKKOSLOVAKIA kansantasavalta.wordpress.com.
- ↑ a b c Communism in Czechoslovakia (Czech Republic) communistcrimes.org.
- ↑ a b c Czechoslovakia 1948 jacobin.com.
- ↑ a b Communist Party of Slovakia (1939) - Infogalactic: the planetary knowledge core infogalactic.com.
- ↑ Czechoslovak history - Stalinism, Oppression, Resistance britannica.com.
- ↑ Rudolf Slansky britannica.com.
- ↑ a b c Communist Party of Czechoslovakia - Infogalactic: the planetary knowledge core infogalactic.com.
- ↑ Communism: Down and Out in the Czech Republic Voice of America. 7.12.2021. Viitattu 28.9.2023. (englanniksi)
- ↑ SDL Strana demokratickej ľavice partyfacts.herokuapp.com. 2023. Viitattu 28.9.2023. (englanniksi)
