Rava-Ruska

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rava-Ruska
Рава-Руська
Rava-Ruskan kaupungintalo.
Rava-Ruskan kaupungintalo.
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Rava-Ruska

Koordinaatit: 50.2292°N, 23.6229°E

Valtio Ukraina
Alue Lvivin alue
Piiri Lvivin piiri
Väkiluku (2022)  ([1]) 8 494 as.









Rava-Ruska (ukr. Рава-Руська) on kaupunki Ukrainan Lvivin alueen Lvivin piirissä.[2][3][4][1][5] Rava-Ruska sijaitsee Läntisen Bugin vesistöön kuuluvan Ratajoen varrella, lähellä Puolan rajaa, linnuntietä 52 kilometriä ja maanteitse noin 65 kilometriä aluekeskus Lvivistä luoteeseen.[2][3][4][6][7][8] Kaupungissa on rautatieasema.[3] Kansainvälinen, Varsovan ja Lvivin välisen eurooppatien E372 rajanylityspaikka avattiin 2008 noin kuusi kilometriä Rava-Ruskan keskustasta luoteeseen (Ukraina Rava-Ruska - Puolan Hrebenne).[3][7][8][6]

Ukrainan tilastokeskus arvioi kaupungin väkiluvuksi 8 494 (2022).[1] Vuonna 1990 siellä oli noin 8 900 asukasta.[4]

Tammikuun keskilämpötila on −4,2 ja heinäkuun +17,9 celsiusastetta. Keskimääräinen vuosisademäärä on 609 millimetriä.[4]

Paikkakunnan ensimmäinen kirjallinen maininta on useiden käsitysten mukaan vuodelta 1455, jolloin paikkakunta oli Puolan alaisuudessa.[2][4] Toisen lähteen mukaan perustaminen olisi tapahtunut vuonna 1604.[3] Vuonna 1622 paikkakunta sai Magdeburgin kaupunginoikeudet.[3][2][4] Puolan vuoden 1772 jaossa kaupungista tuli osa Itävaltaa.[3][2] Vuosina 1854, 1862 ja 1884 tulipalot tuhosivat kaupunkia.[3]

Kaupunki kasvoi kahden rautatielinjan valmistumisen (1887) seurauksena.[3][2] Vuonna 1900 asukkaita oli jo 9 000. Maailmansotien välisenä aikana Rava-Ruska oli Puolan vallassa.[2] 1921 väkiluku oli yli 15 000 ja 1931 yli 11 000.[3] Vuonna 1939 Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan osaksi, kaupungin asema.[3][4] Vuosina 1941-1944 Rava-Ruska oli saksalaisten miehittämä. Kaupungissa sijaitsi keskitysleiri (Stalag-325) ja ja juutalaisten ghetto. Miehittäjän surmasivat kaupungissa yhteensä 41 500 ihmistä, joista 24 500 oli sotavankia.[3]

Toisen maailmansodan jälkeen Rava-Ruskasta tuli jälleen osa Ukrainan sosialistista nevostotasavaltaa. Nykyään se on teollisuuden ja liikenteen keskittymä. Teollisuudenaloista tärkein on elintarvikkeiden jalostus.[2][4] Rava-Ruska on Ukrainan kesän 2020 aluehallintouudistuksen jälkeen kuulunut Lvivin piiriin;[5] sitä ennen se kuului 1962–64 Jarovirin piiriin, sitten Žovkvan piiriin (aiemmalta nimeltään Nesterovin piiri, vuosina 1951–1991 Žovkvan nimenä oli Nesterov).[3][2][4]

Kaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin ja nähtävyyksiin lukeutuvat muun muassa Arkkienkeli Mikaelin kirkko ja reformistiset tilat (1737), Pyhän Josefin kirkko (1770–1776), Pyhän Yrjön kirkko (1846) ja Stalag-325 -keskitysleirillä kuoleiden sotavankien hautausmaa.[3]

  1. a b c Marija Timoninoji & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2022 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2022 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2022) 2022. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 6.10.2022. Viitattu 15.1.2024. (ukrainaksi), (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i Rava-Ruska Internet Encyclopedia of Ukraine. 1993. Viitattu 15.1.2024. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i j k l m n Juri Danyljuk & Volodymyr Dnytruk: Rava-Ruska (Рава-Руська) Entsyklopedija istorija Ukrajiny (Ukrainan historian tietosanakirja); history.org.ua. Viitattu 15.1.2024. (ukrainaksi)
  4. a b c d e f g h i Rava-Ruska (Рава-Руська) (ISBN 5-88500-020-4) Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 3: P-Ja, s. 109. 1993. Viitattu 15.1.2024. (ukrainaksi)
  5. a b Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 15.1.2024. (ukrainaksi)
  6. a b Ukrajina. Karta Avtomobilnyh šljah’iv 1:1 500 000 (1 cm - 15 km). Kiova: TOV "Ukrajinska Kartografitša Hrupa, 2022. (ukrainaksi)
  7. a b Euroopan maantieatlas (2022): Atlas Eurooppa. Tiekartasto. s. 129. (Yleiskartat (Euroopan yleiskartta 1:5 000 000), tiekartat (1:800 000), kaupunkikartat (kaupunkikartat 1:100 000, 28 kaupunkia)) Schönbühl, Sveitsi: Karttakeskus; alkuteos High 5 Edition Ltd., 2018 (2nd edition, valid thru 2022). ISBN 978-952-266-524-9 16 kieltä, ml. (suomeksi)
  8. a b Ukrajina. Atlas avtošljah’iv. Masštab 1:500 000 (Україна. Атлас Автошляхів. Мастаб 1:500 000), s. 38. Kiova: DNVP Kartohraphija, kgf.com.ua, 2022. ISBN 978-966-946-352-4 (ukrainaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]