Putler

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Putler (ven. Путлер; myös Vladolf Putler[1] ven. Владольф Путлер[2][3] tai Vladolph Putler) on halventava neologismi, joka muodostui yhdistämällä Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Saksan diktaattorin Adolf Hitlerin nimet.[4][5][6] Sitä käytetään usein iskulauseessa ”Putler Kaput!” (saks. Putler Kaputt!; ven. Путлер Капут) ja Putinin vastustajilla.[7][8] Termillä on negatiivinen konnotaatio.[7][9]

Pilkkanimitystä on Venäjällä käytetty Putinin ja Hitlerin rinnastusten yhteydessä esimerkiksi seinäkirjoituksissa ainakin Georgian sodasta 2008 alkaen ja sen jälkeen Krimin miehityksen 2014 aikaan.[10] Putinia vastustavat mielenosoittajat kaikkialla maailmassa ovat käyttäneet nimitystä myös Ukrainan sodan 2022 yhteydessä.[11]

Sanan alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläisen kielitieteilijän Boris Sharifullinin mukaan sana ”Putler” syntyi Venäjällä.[12] Ranskalaisen historioitsija Marlène Laruellen mukaan sanan keksi ukrainalainen lehdistö.[13]

Sanan käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sana ”Putler” yleistyi Venäjän ja Ukrainan erimielisyyksissä.[14] Venäläisten saksankielisen iskulauseen Putler Kaputtin käyttö edustaa kielenvaihtoa erityisenä peliasemana, mikä luo vaikutelman, että nämä sanat ovat ulkomaalaisen henkilön käytössä, mutta silti venäläisille ymmärrettäviä sanoja.[15]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Katarzyna Jamróz: [WIDEO] Vladolf Putler? Austriacy kpią z prezydenta Rosji. głos24, 7 March 2022. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15 March 2022. (puola)
  2. ↑ Российский бизнесмен о Путине: гэбэшное чмо с пустыми рыбьими глазами. Главред, 10 November 2015. Ukraine. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15 March 2022. (venäjä)
  3. ↑ Слава Рабинович: Как и когда совершат в Кремле "дворцовый переворот"?. Главное, 13 October 2016. Ukraine. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15 March 2022. (venäjä)
  4. ↑ Kabanova, Irina: Интертекстуальный Статус Аллюзивных Включений в Медийном Дискурсе. Vestnik of Nizhny Novgorod Linguistics University, 2016, nro 33, s. 31–39. N. A. Dobrolyubova State Linguistic University of Nizhny Novgorod. Artikkelin verkkoversio. (venäjä)
  5. ↑ Gorban', V: Креативний Потенціал Антропонімів у Політичному Дискурсі (Мінливість vs Стійкість). Слов'янський збірник, 9 July 2015, nro 18, s. 20–28. Odessa University. Artikkelin verkkoversio. (venäjä)
  6. ↑ Ratajczyk, Krystyna: Семантика контаминированных образований в языке российских и польских СМИ. Acta Universitatis Lodziensis. Folia Linguistica Rossica, 2013, 09. vsk. University of Łódź. ISSN 2353-9623 Artikkelin verkkoversio. (venäjä)
  7. ↑ a b Steksova, Tatyana: Словотворчество как проявление политических пристрастий. Сибирский филологический журнал, 2012, nro 4, s. 204. ISSN 1813-7083 Artikkelin verkkoversio. (venäjä)
  8. ↑ Tempest, Richard: The Charismatic Body Politics of President Putin. Journal of Political Marketing, 2 July 2016, 15. vsk, nro 2–3, s. 101–119. doi:10.1080/15377857.2016.1151105 ISSN 1537-7857 S2CID:151773571 Artikkelin verkkoversio.
  9. ↑ Juonala, Jouko: Kommentti: Tarvittiin Putler, jotta Hitlerin varjo saatiin väistymään – Saksa katsoo nyt tulevaisuuteen, historiaansa koskaan unohtamatta is.fi. 28.2.2022. Viitattu 24.3.2022.
  10. ↑ Näkökulma: "Onko Putin uusi Hitler?" - Zyskowicz ei ollut ensimmäinen yle.fi. Viitattu 25.3.2022.
  11. ↑ Charlene Rodrigues: In Pictures: Protesters worldwide rally against Russia’s invasion of Ukraine Independent. 24.2.2022. Viitattu 25.3.2022.
  12. ↑ Sharifullin, Boris: Ономастические Игры в Российских Информационно Психологических Войнах. Ecology of Language and Communicative Practice, 2016, 1. vsk, s. 4. Siberian Federal University. ISSN 2311-3499 Artikkelin verkkoversio. (venäjä)
  13. ↑ Laruelle, Marlene: ”Introduction: Russia and the Symbolic Landscape of Fascism”, Is Russia Fascist?, s. 1–9. Cornell University Press, 22 March 2021. doi:10.1515/9781501754159-002 ISBN 978-1-5017-5415-9
  14. ↑ Gaufman, Elizaveta: The Post-Trauma of the Great Patriotic War in Russia. Studies in Russian, Eurasian and Central European New Media, 2018, nro 18, s. 36. Artikkelin verkkoversio.
  15. ↑ Fedorova, Ludmila: Языковой ландшафт: город и толпа 2 April 2014. Russian State University for the Humanities. Viitattu 29 March 2021. (venäjä)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Putler&oldid=22541844”