Pikkubambupyy
| Pikkubambupyy | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: |
Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: |
Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: |
Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: |
Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: |
Linnut Aves |
| Lahko: |
Kanalinnut Galliformes |
| Heimo: |
Aitokanat Phasianidae |
| Suku: |
Bambupyyt Bambusicola |
| Laji: | thoracicus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Bambusicola thoracicus |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Pikkubambupyy (Bambusicola thoracicus) on aitokanoihin kuuluva Itä-Aasiassa tavattava kanalintulaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kooltaan pikkubambupyy voi kasvaa noin 31 cm pitkäksi. Lajilla on kaksi alalajia, jotka eroavat toisistaan pään värityksen perusteella. Nimialalajilla B. t. thoracicus päälaki on ruskea, naamassa on harmaa juova ja kurkku on punaruskea. B. t. sonorivox -alalajin pää on suurimmaksi osaksi harmaa ja punaruskeaa väriä on vain hieman kurkussa. Lajin selkä ja siivet ovat keskiruskeat punaruskein pilkuin. B. t. sonorivox on tyypillisesti nimialalajia tummempi. Vatsastaan pikkubambupyy on väriltään vaalean kellertävän ruskea punaruskein pilkuin. Pikkubambupyyn nokka ja jalat ovat väriltään harmahtavan mustat.[2][3]
Levinneisyys ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pikkubambupyyn nimialalajia B. t. thoracicus tavataan Kiinasta ja Japanista ja B. t. sonorivox -alalajia Taiwanista. Lajin elinympäristöä ovat ikivihreiden metsien, kuten bambumetsien aluskasvillisuus, metsiköt ja ruohikkoa kasvavat pensaikot. Lajin ravintoa ovat pähkinät, siemenet, lehdet ja toisinaan myös pienet selkärangattomat eläimet. Pikkubambupyy pesii pensaan alle maahan tai puun juurelle. Naaras munii tyypillisesti 3–7 munaa.[2][3] Pikkubambupyykannan kooksi sekä Kiinassa että Japanissa arvioidaan 10 000–100 000 yksilöä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b BirdLife International: Bambusicola thoracicus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.3. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.1.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Mark Brazil: Birds of East Asia, s. 36. A&C Black, 2009. ISBN 9780713670400 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.10.2013). (englanniksi)
- ↑ a b Chinese Bamboo-Partridge Birding in Taiwan. Viitattu 10.10.2013. (englanniksi)