Pihtipudas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pihtipudas

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°22′N, 025°34.5′E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
Kuntanumero 601
Hallinnollinen keskus Pihtiputaan kirkonkylä
Perustettu –
Kokonaispinta-ala 1 247,50 km²
91:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 074,92 km²
– sisävesi 172,58 km²
Väkiluku 3 719
197:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys 3,46 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,3 %
– 15–64-v. 53,1 %
– yli 64-v. 32,6 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 98,5 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 8,40 %
199:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Ari Kinnunen
Hallituksen puheenjohtaja Tuomo Jääskeläinen[6]
Kunnanvaltuusto 23 paikkaa
– puheenjohtaja Ari Saastamoinen[7]
  2021–2025[8]
 • Muut
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
9
8
4
2
pihtipudas.fi

Pihtipudas on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Pihtiputaalla asuu 3 719 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 1 247,50 km², josta 172,58 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 3,5 asukasta/km². Pihtipudas on valtatie 4:n varrella sijaitseva Keski-Suomen maakunnan pohjoisin kunta. Pihtipudas on myös liikennepaikka Suolahden ja Haapajärven välisellä rautatieosuudella. Pihtiputaan naapurikuntia ovat Haapajärvi, Keitele, Kinnula, Pielavesi, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Viitasaari. Pihtiputaalla on noin tuhat vapaa-ajan asuntoa[9].

Pihtiputaalla on ollut asutusta jo noin vuodesta 5000 eaa.[10]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihtiputaan kunnasta on löytynyt monia kivikautisia asuinpaikkoja.[11]

Pihtiputaan pääkirkko valmistui vuonna 1783. Sen rakensi yksi 1700-luvun tunnetuimmista rakennusmestareista, talonpoika Simo Jylkkä.[12]

Pihtiputaan ensimmäinen kansakoulu perustettiin kirkonkylään vuonna 1877. Muurasjärvi sai koulun 1887.[11]

Sotien jälkeen kolmasosa kunnan pinta-alasta käytettiin asuttamiseen. Pihtiputaalle sijoitettiin pääasiassa Sortavalan maalaiskunnan pohjoisosan maataloussiirtoväkeä. Keski-Suomen viljelyolosuhteet poikkesivat Karjalan maista niin paljon, että siirtolaiset saivat suuremmat tilat kuin mitä olivat menettäneet. Asutustiloja annettiin myös pohjalaisille rintamasotilaille. Erityisesti siirtoväen asuttamia kyliä olivat Muurasjärvi ja Kärväskylä.[11]

Vuonna 1969 pihtiputaalainen Tauno Pasanen surmasi kotipihallaan neljä poliisia. Tapaukseen perustuu Mikko Niskasen ohjaama elokuva Kahdeksan surmanluotia.[13]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihtipudas sijaitsee Keski-Suomen pohjoisosassa. Helsinkiin Pihtiputaalta on matkaa 412, Jyväskylään 136 ja Ouluun 201 kilometriä.

Merkittävimpiä järviä ovat Kolima, Alvajärvi, Muurasjärvi ja Saanijärvi.

Pihtiputaan Natura-kohteita ovat Makkaran niitty, Multarinmeri - Harjuntakanen - Riitasuo, Rahkasuo, Seläntauksen suot, Suojärviensuo - Niittosuo, Suurisuo - Sepänsuo - Paanasenneva - Teerineva, Suurusneva, Syväjärvenlehto, Varisvuori - Louhukangas - Saukonlähde, Virkamäen letto - Kovasräme, Louhuvuori, Kivineva - Karhukangas ja Kolima.[14]

Kyliä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alvajärvi, Elämäjärvi, Ilosjoki, Korppinen, Kärväskylä, Muurasjärvi, Pihtipudas, Peninki, Rönnynkylä, Saani, Kojola ja Seläntaus. Hieman alle puolet Pihtiputaan asukkaista asuu keskustaajamassa.

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Pihtiputaalla oli 4 127 asukasta, joista 1 966 asui taajamissa, 2 128 haja-asutusalueilla ja 33:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pihtiputaan taajama-aste on 48,0 %.[15] Pihtiputaan taajamaväestö kuuluu kokonaisuudessaan kunnan keskustaajamaan Pihtiputaan kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 966 asukasta.[16]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihtiputaan kunnanjohtaja vuodesta 2010 on Ari Kinnunen.[17] Kunnanvaltuustossa on 23 paikkaa, joista yhdeksän on Pihtiputaan Parhaaksi -yhteislistan hallussa kaudella 2021–2025.[8] Valtuuston puheenjohtajana toimii Ari Saastamoinen.[7] Kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Tuomo Jääskeläinen.[6]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 1 388 työpaikkaa. Niistä 20 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 65 % palveluissa ja 12 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli suurempi kuin koko maassa (3 %).[18]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Keski-Suomen Betonirakenne, puhelinmyyntifirma Jaromatic ja puukauppaa ja muita metsätoimialan palveluita harjoittava Metsäkolmio.[19]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Pihtiputaan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 6 091
1985
  
 5 945
1990
  
 5 680
1995
  
 5 550
2000
  
 5 225
2005
  
 4 917
2010
  
 4 563
2015
  
 4 221
2020
  
 4 032
Lähde: Tilastokeskus.[20]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pihtiputaalla on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Pihtiputaan seurakunta.[21]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Pihtiputaalla toimii Pihtiputaan helluntaiseurakunta.[22]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pihtiputaan alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[23]

Julkisia palveluja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihtiputaalla on kaksi peruskoulua: Putaanvirran yhtenäiskoulussa on luokat 1–9, Muurasjärven koulussa luokat 1–6. Pihtiputaan lukiossa voi opiskella yleisopintojen lisäksi lentopallo-, hiihto-, keihäs-, partio- ja musiikkilinjalla.[24][25][26]

Keski-Suomen hyvinvointialue ylläpitää Pihtiputaan terveysasemaa[27] ja paloasemaa.[28]

Urheilua ja kulttuuria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihtipudas on tunnettu Pihtiputaan Keihäskarnevaaleista, Pihtiputaan mummosta ja naisten lentopallon SM-liigajoukkue LiigaPlokista sekä Pihtiputaan lukiosta, jossa on muun muassa lentopallolinja. Kesällä 2006 Pihtiputaalla järjestettiin pitkän tauon jälkeen Saapasjalkarock-musiikkitapahtuma. Edellisen kerran Saapasjalkarock järjestettiin vuonna 1988.

Pihtiputaan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla makuvelli ja porkkana-puolukkakiisseli.[29]

Tunnettuja pihtiputaalaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

lähde?

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pihtiputaan kirkon kellotapuli, taustalla kirkko.
    Pihtiputaan kirkon kellotapuli, taustalla kirkko.
  • Katunäkymä Pihtiputaan kirkolle päin.
    Katunäkymä Pihtiputaan kirkolle päin.
  • Pihtiputaan sankarihautausmaa.
    Pihtiputaan sankarihautausmaa.
  • Pihtiputaan kirkon sisätiloja.
    Pihtiputaan kirkon sisätiloja.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kunnanhallitus Pihtiputaan kunta. Arkistoitu 19.10.2021. Viitattu 19.10.2021.
  7. ↑ a b Kunnanvaltuusto Pihtiputaan kunta. Arkistoitu 19.10.2021. Viitattu 19.10.2021.
  8. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Pihtipudas Oikeusministeriö. Viitattu 19.10.2021.
  9. ↑ Pihtipudas
  10. ↑ Pihtipudas: historia (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 15.2.2012.
  11. ↑ a b c Heini Utunen: Muurasjärven lyhyt historia Pihtipudas. Arkistoitu 3.3.2018. Viitattu 2.3.2018.
  12. ↑ Pääkirkko Pihtiputaan seurakunta. Viitattu 2.3.2018.
  13. ↑ ”Soita nimismiehelle, että tulee hakemaan nuo raatonsa pois” – Näin Pihtiputaan poliisisurmat etenivät 48 vuotta sitten Ilta-Sanomat. 2017. Viitattu 2.3.2018.
  14. ↑ Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
  15. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  16. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  17. ↑ Pihtiputaan uusi johtaja liputtaa itsenäisyyden puolesta Yle. 14.9.2010. Viitattu 21.1.2018.
  18. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  19. ↑ Alueen Pihtipudas yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  20. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
  21. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  22. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  23. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. ↑ Peruskoulut ja -opetus (ja linkitetyt sivut) Pihtipudas. Viitattu 28.1.2018.
  25. ↑ Arkistoitu kopio Pihtiputaan kunta, pihtipudas.fi. Arkistoitu 16.10.2021. Viitattu 16.10.2021.
  26. ↑ Arkistoitu kopio Pihtiputaan kunta, pihtipudas.fi. Arkistoitu 16.10.2021. Viitattu 16.10.2021.
  27. ↑ Pihtiputaan terveysasema | Keski-Suomen hyvinvointialue www.hyvaks.fi. Viitattu 9.12.2023.
  28. ↑ Ota yhteyttä Pelastustoimi. Viitattu 9.12.2023.
  29. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 92. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pihtipudas&oldid=22709341”