Pietarsaaren tykistökoulu
Pietarsaaren tykistökoulu oli Suomen Valkoisen armeijan sisällissodan tarpeisiin perustama tykistökoulutusta antava oppilaitos.
Tykistökoulun perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tykistökoulun perustamisajankohtana voitaneen pitää 5. helmikuuta 1918, jolloin everstiluutnantti Nenonen saapui Pietarsaareen Oulun valtauksesta, mukanaan Oulussa perustamansa tykkipatteri, mutta varsinainen koulutoiminta voidaan katsoa alkaneen vasta kun ruotsalainen kapteeni, kreivi Adolf Hamilton saapui Pietarsaareen ja aloitti järjestelmällisen toimintansa.
Tykistökoulussa antoivat opetusta ruotsalaiset upseerit. Koululla oli sen Pietarsaaressa olon aikana olennainen merkitys valkoisten voitolle sisällissodassa. Tykistökoulu toimi kaupungissa helmikuun alusta huhtikuun puoliväliin keväällä 1918.[1]
Taulukko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimi | Päälliköt | Aseet |
---|---|---|
1 itsenäinen joukko | Jääkäriluutnantti Uuno Poukkula | 1 kpl. 87 mm kanuna |
1 patteristo | Kapten Ivar Enhörning | 2 kpl. 87 mm kanunaa |
3 patteristo | Kapten Einar Förberg | 2 kpl. 87 mm kanunaa |
1 kranatinheitinpatteri | Luutnantti Martin Ekström | 4 kpl. kranatinheitintä |
1 räjähdyskomanto | Jääkäriluutnantti Paul Emil Påhlson | |
2 räjähdyskomanto | Luutnantti Orvar Liedholm | |
2 patteristo | Kapteeni Oscar Palme | 2 kpl. 87 mm kanunaa |
4 patteristo | Kapteeni Nils Palme | 2 kpl. 87 mm kanunaa |
5 patteristo | Jääkäriluutnantti Ingvald Pipping | 2 kpl. 77 mm kanunaa |
6 patteristo | Kapteeni Emil Haeger | 2 kpl. 87 mm kanunaa |
4 räjähdyskomanto | Luutnantti Sture Appelberg | |
5 räjähdyskomanto | Jääkärivänrikki Yrjö Takkula |
Asevelvollisuuden jälkeen perustettiin uusia patteristoja.
Nimi | Päällikkö | Aseet |
---|---|---|
1 kenttälennätinosasto | Inssinööri Sten Tennander | |
2 kenttälennätinosasto | Luutnantti Helmer Larsson | |
Jääkäridivisioonen esikunta | Jääkärimajuri Lauri Malmberg | |
3 kenttälennätinosasto | Ingenjör E. von Frenckell | |
3 jääkäripatteristo | Jääkärikapteeni Aarne Snellman | 4 kpl. 87 mm kanunaa |
1 jääkäripatteristo | Jääkärikapteeni Torsten Lesch | 4 kpl. 122 mm haupitsia |
Kenttäesikunta | Majuri Adolf Hamilton | |
2 jääkäripatteristo | Jääkärikapteeni Jarl Vegelius | 4 kpl. 122 mm haupitsia |
13 patteristo | Majuri J. Schleutker | 2 kpl. 87 mm kanunaa |
4 kenttälennätinosasto | Inssinöri S. Weber | |
14 patteristo | Kapteeni Erik Beskow | 2 kpl. 87 mm kanunaa |
15 patteristo | Kapteeni Arvid Rhodin | 2 kpl. 87 mm kanunaa |
20 patteristo | Kapteeni Sidney Stranne | 2 kpl. 122 mm haupitsia |
21 patteristo | Kapteeni Georg Michaelsson | 2 kpl. 122 mm haupitsia |
14 patteristo | Luutnantti Johan Hugo Eklund | 2 kpl. 122 mm haupitsia |
2. raskas patteristo | Kapteeni L. Pohjanheimo | 2 kpl. 105 mm kanunaa |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen vapaussota I–VIII, toim. Kai Donner, Th. Svedlin, Heikki Nurmio, Gummerus Jyväskylä 1930.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Juhani Vakkuri, Pietarsaaren tykistökoulu : valkoisen armeijan tykistön synty kevättalvella 1918 = Artilleriskolan i Jakobstad : grundandet av den vita arméns artilleri vårvintern 1918, ruotsiksi kääntänyt Christina Wisén]. Julk. Pietarsaaren reserviupseerikerho, 2008. 187 s. ISBN 978-952-92-3295-6
- Eric Appelroth, Artilleriskolan i Jakobstad. Kort historik. Jakobstad 1968