Perinnöllisyys
Perinnöllisyys tarkoittaa ominaisuuksien periytymistä suvullisessa lisääntymisessä eliöltä sen jälkeläisille. Se on evoluution keskeinen mekanismi ja mahdollistaa esimerkiksi eläinten ja kasvien jalostuksen villityypistä poikkeaviksi roduiksi ja lajikkeiksi.
Perinnöllisyys perustuu eliöiden kaikissa soluissa oleviin geeneihin, jotka määräävät sekä lajin yhteiset että kunkin yksilön ainutlaatuiset, synnynnäiset, perinnölliset ominaisuudet. Saman lajin yksilöillä on samat geenit, mutta kukin geeni voi saada eri muotoja. Yksilö perii geenimuotoja vanhemmiltaan, ja niiden yhdistelmistä syntyy kunkin yksilön ainutkertainen perimä.[1]
Meioosissa geenit jakautuvat sukusoluihin, jotka parittelun kautta muodostavat toisen yksilön sukusolujen kanssa uuden yksilön (jälkeläisen) solumateriaalin. Näin jälkeläisen oma geenimateriaali sisältää sen molempien vanhempien geenimateriaalia, ja jälkeläisen ominaisuuksissa on molempien vanhempien piirteitä.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sitaatteja aiheesta Perinnöllisyys Wikisitaateissa
- Yle Oppiminen: Perinnöllisyys
- Etälukio: Solu ja perinnöllisyys (Arkistoitu – Internet Archive)
- Downes, Stephen M.: Heritability The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
Peruskäsitteitä | |
---|---|
Osa-alueita | |
Sovellutuksia |