Pedro Pichardo
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Pedro Pablo Pichardo Tokion olympialaisissa vuonna 2021. | |||
Miesten yleisurheilu | |||
Maa: Portugali | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Tokio 2020 | kolmiloikka | |
Hopeaa | Pariisi 2024 | kolmiloikka | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Eugene 2022 | kolmiloikka | |
EM-kilpailut | |||
Kultaa | München 2022 | kolmiloikka | |
Hopeaa | Rooma 2024 | kolmiloikka | |
Sisäratojen MM-kilpailut | |||
Hopeaa | Belgrad 2022 | kolmiloikka | |
Sisäratojen EM-kilpailut | |||
Kultaa | Toruń 2021 | kolmiloikka | |
Kultaa | Istanbul 2023 | kolmiloikka | |
Maa: Kuuba | |||
MM-kilpailut | |||
Hopeaa | Moskova 2013 | kolmiloikka | |
Hopeaa | Peking 2015 | kolmiloikka | |
Sisäratojen MM-kilpailut | |||
Pronssia | Sopot 2014 | kolmiloikka |
Pedro Pablo Pichardo Peralta[1] (s. 30. kesäkuuta 1993) on syntyjään kuubalainen, nykyään portugalilainen kolmiloikkaaja ja olympiavoittaja.
Pichardo voitti kultaa alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa 2012 tuloksella 16,79 metriä. Samana vuonna hän voitti myös alle 20-vuotiaiden Keski-Amerikan ja Karibian mestaruuden tuloksella 16,40 m.[2] 4. kesäkuuta 2013 Pichardo loikki Havannassa kaikkien aikojen parhaan alle 20-vuotiaana saavutetun tuloksen 17,69 m. Hänen maanmiehellään Yoelbi Quesadalla oli nimissään aiempi paras tulos 17,68 m vuodelta 1993.[3][4] Moskovan MM-kilpailuissa 2013 hän sai hopeaa toisen kierroksen hypyllään 17,68 m. Hän sai pronssia Sopotin MM-hallikilpailuissa 2014 tuloksella 17,24 m. Pekingin MM-kilpailuissa 2015 hän sai hopeaa tuloksella 17,73 m.[2] Vuonna 2016 Pichardo kärsi vammoista eikä kilpaillut.[5]
Pichardo hyppäsi 8. toukokuuta 2015 Kuuban ennätyksen 17,94 m. Hän paransi Yoelbi Quesadan nimissä ollutta liki 18 vuotta vanhaa ennätystä yhdeksällä senttimetrillä.[6] Hän paransi ennätyksekseen 18,06 Dohassa 15. toukokuuta 2015[7] ja 18,08 Havannassa 28. toukokuuta 2015[8].
Huhtikuussa 2017 Pichardon kerrottiin riitaantuneen Kuuban yleisurheiluliiton kanssa ja loikanneen Kuubasta. Pichardo kertoi tehneensä urheilijasopimuksen portugalilaisen Benfican kanssa.[5][9] Vuonna 2014 Pichardo oli saanut Kuuban yleisurheiluliitolta kuuden kuukauden kilpailukiellon, hänen kieltäydyttyään jatkamasta Kuuban yleisurheiluliiton määräämän valmentajan alaisuudessa.[9][10] Hän sai Portugalin kansalaisuuden vuonna 2017.[11] Pichardo sai edustaa Portugalia arvokilpailuissa 1.8.2019 lähtien.[12]
Toukokuussa 2018 Pichardo hyppäsi kolmiloikassa Portugalin ennätyksen 17,95 m, rikkoen Nelson Évoran aikaisemman ennätyksen 21 senttimetrillä.[13] Dohan MM-kilpailuissa 2019 hän sijoittui neljänneksi. Hän voitti sisäratojen Euroopan-mestaruuden Toruńissa 2021 tuloksella 17,30. Tokion olympialaisissa vuonna 2021 hän voitti kultaa Portugalin ennätystuloksella 17,98. Belgradin sisäratojen MM-kilpailuissa 2022 hän saavutti hopeaa Portugalin halliennätyksellä 17,46. Samana vuonna hän voitti kultaa Eugenen MM-kilpailuissa tuloksella 17,95 ja Münchenin EM-kilpailuissa tuloksella 17,50. Hän voitti sisäratojen Euroopan-mestaruuden Istanbulissa 2023 Portugalin halliennätyksellä 17,60. Rooman EM-kilpailuissa 2024 hän saavutti hopeaa Portugalin ennätystuloksella 18,04. Saman vuoden Pariisin olympialaisissa hän sai hopeaa tuloksella 17,84.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pedro Pichardo Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- Pedro Pichardo Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pedro Pablo Pichardo: un salto para la historia Cubahora. 17.5.2015. Viitattu 9.7.2015. (espanjaksi)
- ↑ a b c Tilastopaja
- ↑ Cuba's Pichardo produces teenage best 17.69m in Triple Jump 5.6.2013. IAAF. Viitattu 17.6.2013. (englanniksi)
- ↑ Kuubalaisteini loikki hirmutuloksen Havannassa 5.6.2013. Yle. Viitattu 17.6.2013.
- ↑ a b Pichardo jatkaa uraansa Portugalissa ts.fi. 27.4.2017. Arkistoitu 20.6.2017. Viitattu 27.6.2017.
- ↑ Mulkeen, Jon: Pichardo breaks Cuban triple jump record with 17.94m iaaf.org. 8.5.2015. Viitattu 12.5.2015. (englanniksi)
- ↑ Pedro Pablo Pichardo: "I now think I can jump over 18.30m" iaaf.org. 16.5.2015. Viitattu 17.5.2015. (englanniksi)
- ↑ Pichardo loikki jälleen hirmutuloksen yle.fi. 29.5.2015. Viitattu 30.5.2015.
- ↑ a b Fortunato, Michele: Pedro Pablo Pichardo leaves the trainings in Stuttgart to run from Cuba TrackArena. 16.4.2017. Viitattu 27.6.2017. (englanniksi)
- ↑ Korte, Annimari: Hirmuloikkia hyppinyt Pichardo: ”Nyt vasta uskon pystyväni hyppäämään maailmanennätyksen” 4.6.2015. Yle. Viitattu 27.6.2017.
- ↑ Pablo Pichardo e a nacionalidade portuguesa: «É um privilégio» record.pt. 7.12.2017. Viitattu 30.7.2018. (portugaliksi)
- ↑ Transfers of Allegiance – Decisions of the IAAF Nationality Review Panel in 2018, as of 9 October (pdf) iaaf.org. 9.10.2018. IAAF. Viitattu 6.11.2018. (englanniksi)
- ↑ Pichardo vence em Doha e bate recorde de Portugal 4.5.2018. Portugalin yleisurheiluliitto. Viitattu 30.7.2018. (portugaliksi)
1896: James Connolly | 1900: Myer Prinstein | 1904: Myer Prinstein | 1908: Timothy Ahearne | 1912: Gustaf Lindblom | 1920: Vilho Tuulos | 1924: Nick Winter | 1928: Mikio Oda | 1932: Chūhei Nanbu | 1936: Naoto Tajima | 1948: Arne Åhman | 1952: Adhemar Ferreira da Silva | 1956: Adhemar Ferreira da Silva | 1960: Józef Szmidt | 1964: Józef Szmidt | 1968: Viktor Sanejev | 1972: Viktor Sanejev | 1976: Viktor Sanejev | 1980: Jaak Uudmäe | 1984: Al Joyner | 1988: Hristo Markov | 1992: Mike Conley | 1996: Kenny Harrison | 2000: Jonathan Edwards | 2004: Christian Olsson | 2008: Nelson Évora | 2012: Christian Taylor | 2016: Christian Taylor | 2020: Pedro Pichardo | 2024: Jordan Díaz |
1983: Zdzisław Hoffmann | 1987: Hristo Markov | 1991: Kenny Harrison | 1993: Mike Conley | 1995: Jonathan Edwards | 1997: Yoelbi Quesada | 1999: Charles Friedek | 2001: Jonathan Edwards | 2003: Christian Olsson | 2005: Walter Davis | 2007: Nelson Évora | 2009: Phillips Idowu | 2011: Christian Taylor | 2013: Teddy Tamgho | 2015: Christian Taylor | 2017: Christian Taylor | 2019: Christian Taylor | 2022: Pedro Pablo Pichardo | 2023: Hugues Fabrice Zango |