Paikallinen sopiminen
 |
Tämä artikkeli tai sen osa saattaa sisältää uutta tutkimusta tai vahvistamattomia väitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lisätietoja saattaa olla keskustelusivulla. |
Paikallinen sopiminen (myös työpaikkakohtainen sopiminen) tarkoittaa työpaikoilla tapahtuvaa työehdoista sopimista työantajan ja työntekijöiden välillä, erotuksena ylemmällä tasolla tehtäville sitoville sopimuksille, joista ei voi paikallisesti poiketa.[1][2][3][4][5][6][7][8]
Suomessa paikallisella sopimisella tarkoitetaan perinteisesti työoikeuden alaan kuuluvaa oikeuden osa-aluetta. Paikallinen sopiminen on kuitenkin laajempi kysymys, jota on tarkasteltu erityisesti taloustieteessä.
Vaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Pankin tutkijoiden tieteellisen artikkelin mukaan Suomessa paikallisen sopimisen lisääminen voisi parantaa tuottavuutta ja luultavasti myös työmarkkinoiden sopeutumista sokkeihin. Tämä vähentäisi työttömyyden kasvua huonoina aikoina. Sen sijaan (hyvien aikojen) rakennetyöttömyys tuskin kovin paljon paranisi, vaan se vaatisi suurempia muutoksia sopimusjärjestelmään ja muihin työmarkkinoiden instituutioihin.[8]
Paikallinen sopiminen ja oikeustiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oikeustieteen kokonaisuudessa paikallisessa sopimisessa on kysymys työoikeuden ja sopimusoikeuden sekä sosiaalioikeuden piiriin kuuluvasta ilmiöstä. Perinteisesti paikallisen sopimisen on katsottu kuuluvan työoikeuden alaan, ja esimerkiksi sitä koskevaa opetusta tarjotaan osana työoikeuden opintokokonaisuuksia.lähde?
Paikallinen sopiminen on oikeustieteellisestä näkökulmasta ongelmallinen, koska sopimusoikeuden keskeisen sopimusvapauden periaatteen liittäminen työoikeuteen tuottaa useita tosiasiallisia ongelmia. Näistä keskeisin on työntekijän ja työnantajan aseman välillä vallitseva epäsymmetria. Tämä epäsymmetria liittää paikallisen sopimisen myös sosiaalioikeuteen.lähde?
Suomen ja useiden muiden maiden lainsäädännössä tätä työnantajan ja työntekijän välillä vallitsevan epäsymmetrian muodostamaa ongelmaa on ratkaistu antamalla työntekijälle ns. heikomman osapuolen suojan johon työntekijä voi vedota. Tällä yleisellä työoikeudellisella periaatteella joka koskettaa myös paikallista sopimista on tosiasiallisesti myös sosiaalioikeudellinen luonne.lähde?
Näkemyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paikallisen sopimisen kannatuksesta ristiriitaisia tuloksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]EVA:n lokakuussa 2020 tekemän kyselyn mukaan puolet suomalaisista on samaa mieltä väittämästä, että kaikki voittaisivat, jos työehdoista, kuten palkoista, sovittaisiin joustavammin työpaikoilla. Neljännes on eri mieltä. Noin puolet haluaisi, että työntekijöillä ja työnantajilla olisi oikeus sopia paikallisesti työehdoista ammattiliitoista riippumatta, 38 prosenttia ei, mutta runsas puolet haluaisi silti ammattiliittojen valvovan sopimista.[9][10]
SAK:n marraskuussa 2020 teettämän kyselyn mukaan 64 prosenttia suomalaisista haluaa, että työehdoista, kuten palkoista, neuvottelevat tulevaisuudessa työntekijöitä ja työnantajia edustavat liitot.[11] Yli 55-vuotiaat olisivat valmiit joustamaan palkoissa saadakseen mieleisemmät työajat.[12]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kairinen, M., Uhmavaara, H. & Murto, J.: Paikallinen sopiminen yksityisellä sektorilla - Tutkimus paikallisen sopimisen oikeudellista perusteista ja käytännön toiminnasta työelämän yksityisellä sektorilla. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja, 31.1.2008. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.8.2016. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ihalainen, E., Kivelä, M., Uhmavaara, H. & Kairinen, M.: Sovittaisiinko paikallisesti? Paikallinen sopiminen eräillä toimipaikoilla haastattelujen ja henkilöstökyselyjen valossa Työpoliittinen tutkimus. Syyskuu 2007. Työministeriö. Arkistoitu 28.8.2016. Viitattu 28.8.2016.
- ↑ Kröger, T., Mähönen, M., Klemetti, T. & Nieminen, E.: Paikallinen sopiminen – uhasta mahdollisuudeksi. Työpoliittinen Aikakauskirja, 2/2016, s. 12-26. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.8.2016. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hietala, Harri: Paikallista sopimista koskeva selvitys. TEM raportteja 62/2015, 15.10.2015. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.8.2016. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ YLE: Mitä on paikallinen sopiminen Ylen aamu-tv. 15.10.2015. YLE. Viitattu 28.8.2016.
- ↑ Uusitalo, R.: Paikallinen sopiminen ja yritysten työvoiman kysyntä. VATT tutkimuksia 62, 2000. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.8.2016. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Uusitalo, Jani: Järjestäytyneen ja järjestäytymättömän yrityksen mahdollisuudet sopia paikallisesti säännöllisestä työajasta Tampereen yliopiston Oikeustieteiden laitos, yritysjuridiikan pro gradu. Huhtikuu 2008. Tampereen yliopisto. Arkistoitu 28.8.2016. Viitattu 28.8.2016.
- ↑ a b Obstbaum, Meri & Vanhala, Juuso: Paikallinen sopiminen. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2016, 112(2). vsk, s. 129-153. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Evan kysely: Paikallista sopimista kannattaa noin puolet suomalaisista Helsingin Sanomat. 7.12.2020.
- ↑ Evan kysely: Paikallista sopimista kannattaa noin puolet suomalaisista EVAn blogi. 7.12.2020.
- ↑ SAK:n kysely: Selvä enemmistö suomalaisista haluaa, että työehdoista sovitaan liittojen kesken SAK.fi. 11.11.2020.
- ↑ Työnantajat eivät näe ikääntyneiden syrjintää – Yli 55-vuotiaat kokevat työkykynsä huomattavasti paremmaksi kuin työnantajat arvioivat Yle Uutiset. 8.3.2021.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kairinen, Martti; Koskinen, Seppo & Nieminen, Kimmo: Työoikeus. Määritä julkaisija!