Saajoki
| Saajoki | |
|---|---|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Jyväskylä (Korpilahti) |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Saajoen valuma−alue (14.27) |
| Pinta-ala | 129,49 km² [1] |
| Järvisyys | 6,46 % |
| Pääuoman pituus | 22 km [a] |
| Pääuoman osuudet | Saajoki ←Saarijärvi ←Kattilaoja ←Auvastenjoki ←Suojärvi ←Hoikanoja |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Yläkoski, Saarijärvi [2] |
| Laskupaikka | Saalahti, Päijänne [3] |
| Läpivirtausjärvet | Koskenlampi |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 117,4 m |
| Laskukorkeus | 78,3 m |
| Korkeusero | 39,1 m |
| Pituus | 7,7 km |
| Kaltevuus | 5,1 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Saajoki on Keski-Suomessa Jyväskylässä Korpilahdella virtaava kahdeksan kilometriä pitkä joki, joka muodostaa noin 22 kilometriä pitkästä pääuomasta sen alajuoksun osuuden.[4][5][6]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joki alkaa Saarijärven kaakkoispäässä sijaitsevasta 1,4 kilometriä pitkästä Kylmälänlahdesta. Joen pääsuunta on koko matkan kohti kaakkoa. Se alittaa alussa Saakoskelta Yläkosken kautta kulkevan kylätien. Noin 1,3 kilometrin jälkeen joki alittaa Orivesi–Jyväskylä-rautatien. Kylätie seuraa jokea pienen matkan päässä, kun joki tekee edestakaisia mutkia. Maasto alkaa laskea, jolloin jokeen muodostuu kilometrin pituinen Saakosken koskijakso (Yläkoski ja Alakoski[7]). Joki putoaa koskijaksolla noin 30 metriä alemmaksi, joten etenkin keväisin kuuluu kylällä kova koskenpauhu[7]. Joen rantaan on rakennettu laavu Saakosken kylätien risteykseen koskien alajuoksulle. Kosket loppuvat vasta valtatien 9 sillalla. Valtatien jälkeen joki alkaa mutkitella, ja se virtaa Palovuoren ja Haukivuoren välistä laajalle peltoaukealle. Täällä joki laskee lyhyen kosken jälkeen Koskenlampeen, josta alkaa joensuun suistomainen vesialue. Suistoalue aukeaa kilometrin jälkeen Saalahden pohjukkaan. Saalahti jää Saaniemen suojaan ja vesi poistuu sieltä Isosalmen kautta Juokslahteen, joka on Vanhanselän lahti.
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saajoki on hyvä taimenjoki, sillä erityisesti pitkässä Saakoskessa on kutupaikkoja runsaasti ja esimerkiksi vuoden 2022 kalanpoikasseurannassa kalanpoikasia tavattiin paljon.[8] Kun jokea käytettiin tutkimuksessa vertaisjokena, otettiin Saakoskesta vesinäytteitä. Niiden vedenlaatua tutkittiin ja tulokseksi saatiin seuraavia keskiarvoja: kokonaisfosforipitoisuus oli 24 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l), kokonaistyppipitoisuus oli 609 μg/l, vedenväri 120 mg Pt/l, happipitoisuus 87 %, happamuustaso pH 6,3 ja keskivirtaama 0,1 kuutiometriä sekunnissa. Sähkökalastuksessa Saakoskesta on havaittu ahventa, särkeä, haukea, kivisimppua ja madetta.[9]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saajoen suu on kiinnostanut ihmisiä jo kivikaudella, koska aivan alimmaisen kosken läheltä on löydetty alkeellinen kivikirves. Aarian talon luota on puolestaan löytynyt reikäkivi ja kvartsi-iskoksia. Kumpaakaan löytöpaikkaa ei ole tarkemmin tutkittu.[10]
Saakosken kummassakin suuressa kylässä, Juokslahdella ja Ruotsulassa, on ollut asutusta maakirjan mukaan vuonna 1539. Jokea on käytetty vesivoimana vesimyllyjen pyörittämiseen. Kun Saajoessa aloitettiin 1800-luvun loppupuolella tukinuitto, tarvittiin työvoimaksi kaikki liikkeelle saadut miehet ja naiset, omasta kylästä ja vähän kauempaakin. Uittotoiminta loppui Saajoella vuonna 1952.[7]
Saajoen valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Saajoen valuma-alue
Saajoki sijaitsee Kymijoen vesistössä (14) Suur-Päijänteen alueella (14.2) ja muodostaa siinä oman Saajoen valuma-alueensa. Sen pinta-ala on 129 neliökilometriä ja sen järvisyys on 6,5 %. Valuma-alue sijaitsee Keski-Suomessa Jämsän ja Jyväskylän alueilla. Saajoki on valuma-alueensa laskujoki Päijänteeseen. Valuma-alueen pääuomaan voidaan lukea Saarijärven lisäksi Kattilaoja ja Auvaistenjoki.[1][5][4]
Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pääuoman ja sen pituuden määrittäminen on selostettu artikkelin Saajoen valuma-alue kappaleessa Pääoman kulun ja pituuden määritys.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ Saajoki, alkulähde (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Saajoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ a b Saajoen valuma-alue (14.27) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ a b Saajoen valuma-alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Havumäki, Matti & Ranta, Tomi: Päijänteen järvitaimenen tila ja tulevaisuus (PDF) (sivut 31–33) 2018. Keski-Suomen kalatalouskeskus ry & Hämeen kalatalouskeskus. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ a b c Saakosken Kylä saakoski.fi. Saakosken kyläseura. Viitattu 29.3.2023.
- ↑ Ruokonen, Timo & al.: Keski-Suomen taimenseurannat vuonna 2022 (PDF) Jyväskylä: Luonnonvarakeskus & Jyväskylän yliopisto. Viitattu 29.3.2023.
- ↑ Koski, Alisa: Keinotekoinen uoma taimenen (Salmo trutta L.) elinympäristönä verrattuna luonnonuomiin (PDF) (Pro gradu-tutkielma) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 29.3.2023.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Saalahti Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto. Viitattu 29.3.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Saakoski, kyläyhdistyksen verkkosivut
- Saajoen kunnostussuunnitelma valmis, Perhokalastajien keskustelusivut, 2009