Saurmag I
Saurmag I (georg. საურმაგი) oli Kartlin (antiikin lähteiden nimellä Iberia tunteman muinaisen georgialaisen kuningaskunnan) hallitsija. Keskiaikaisten georgialaisten kronikoiden perinteisissä kuningaslistoissa häntä pidetään Iberian toisena kuninkaana. Professori Cyril Toumanoff ehdottaa vuosia 234–159 eaa. Saurmagin hallinnon ajankohdaksi.
Noin vuonna 800 kirjoitettu "Kuninkaiden elämä" pitää Saurmagia kuningas Parnavaz I:n, Parnavaziani-dynastian perustajan, poikana ja seuraajana. Siinä vahvistetaan Iberian kuninkaiden primogenituuriin perustuva valtaannousujärjestys. Kertomuksen mukaan valtakunnan aateliset yhdistivät voimansa surmatakseen Saurmagin. Saatuaan tietää juonesta Saurmag pakeni dzurdzukien maahan (mahdollisesti nykyisten vainahien esi-isiä), joka oli hänen äitinsä kotimaa. Dzurdzukien avulla Saurmag murskasi kapinan ja loi uuden aatelisten luokan, joka oli suoraan riippuvainen kruunusta.[1]
Kronikassa kerrotaan myös, että Saurmag noudatti isänsä omaksumaa seleukideja kannattavaa politiikkaa. Iberian siteet ajan iranilaiseen maailmaan korostuvat myös itse nimessä "Saurmag", joka perustuu skyyttiläis–sarmaattilaisten kielten juureen.[2] Saurmagin kerrotaan kuolleen ilman miespuolista perillistä, joten häntä seurasi hänen adoptiopoikansa ja vävynsä Mirian I.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rapp, Stephen H.: Studies In Medieval Georgian Historiography: Early Texts And Eurasian Contexts. Peeters Bvba, 2003. ISBN 90-429-1318-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Edeltäjä: Parnavaz I |
Iberian kuningas n. 234 eaa.–159 eaa. |
Seuraaja: Mirian I |