Neutronisäteily
Neutronisäteily koostuu vapaista neutroneista. Neutronisäteily on hiukkassäteilyä, jota voidaan käyttää esimerkiksi aineen rakenteen tutkimuksessa neutronidiffraktiolla. Neutronisäteilyä voidaan tuottaa ydinreaktoreissa tai hiukkaskiihdyttimillä. Hyvin korkeaenergiaisia neutroneita syntyy myös maan ilmakehässä kosmisen säteilyn vuorovaikuttaessa ilmakehän molekyylien atomiydinten kanssa.
Aineen rakenteen tutkimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Materiaalitutkimuksessa neutronisäteilyn neutronit ovat joko kylmiä, termisiä, tai kuumia, riippuen niiden energiasta. Kuumilla neutroneilla on suurin energia. Neutronien energiaa voidaan alentaa hidastamalla niitä. Neutronit menettävät vähitellen energiaa törmäämällä väliaineen ytimien kanssa.
Lääketieteellinen vaikutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neutronisäteily on hyvin läpitunkevaa ja vaarallista ihmiselle. Se ei ole suoranaisesti ionisoivaa säteilyä, koska neutroneilla ei ole sähkövarausta. Välillisesti neutronisäteily kuitenkin ionisoi atomeja, sillä neutronin absorboituessa atomiytimeen ydin yleensä emittoi gammasäteilyä, joka puolestaan on ionisoivaa säteilyä.
Suojautuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neutronisäteilyltä voidaan suojautua paljon vetyä sisältävien materiaalien avulla, koska keveät alkuaineet absorboivat neutroneja parhaiten. Neutronisäteilyltä suojaudutaan yleensä suurella määrällä vettä, polyeteeniä, parafiinivahaa tai betonia. Neutronisäteily vuorovaikuttaa atomiydinten kanssa, joten neutronisäteilyssä ollut materiaali saattaa olla ainakin lievästi radioaktiivista. Säteilytetyn materiaalin hävittämisessä ja säilömisessä tulee huolehtia säteilyturvallisuudesta.