Novgorodin alue
| Novgorodin alue Новгородская область |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Novgorodin alueen sijainti Venäjän federaation kartalla |
|
|
Koordinaatit: (Novgorod) |
|
| Valtio |
 Venäjä |
| Perustettu | 5. heinäkuuta 1944 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Novgorod (218 717)[1] |
| – suurin kaupunki | Novgorod |
| – kuvernööri | Sergei Mitin |
| Pinta-ala ([2]) | 54 500,83 km² |
| Väkiluku (2010) ([1]) | 634 111 |
| – väestötiheys | 11,6 as./km² |
| Kielet | venäjä |
| BKT (2010) |
127 270,8 milj. RUB[3] (eli 0,34 % Venäjän BKT:stä) |
| – asukasta kohti | 200 707 RUB, noin 4 917 EUR[4] (eli 77 % Venäjän keskiarvotasosta) |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK)[5][6] |
| Lyhenteet | |
| – rekisterikilven tunnus | 53 |
| – ISO 3166 | RU-NGR |
| region.adm.nov.ru (venäjäksi) | |
Novgorodin alue (ven. Новгоро́дская о́бласть, Novgorodskaja oblast) on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä Itä-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Leningradin alueeseen, koillisessa Vologdan alueeseen, kaakossa ja etelässä Tverin alueeseen sekä lännessä Pihkovan alueeseen.[7][8]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Novgorodin alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangon luoteisosassa. Sen pinta-ala on 54 501 neliökilometriä.[2] Alueen suurin järvi on Ilmajärvi, ja merkittävimmät joet ovat Olhava, Msta, Lovat ja Šelon.[7][8]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalais-ugrilaiset ja slaavilaiset heimot valitsivat 800-luvulla Nestorin kronikan mukaan viikinki Rurikin ruhtinaakseen ja hallintoalueen "pääkaupungiksi" valittiin Olhavanjoen Novgorod. Novgorodin alue joutui 900-luvulla Kiovan alaisuuteen. Novgorod itsenäistyi Kiovasta 1136 ja muodosti ympäristöineen tasavaltamaisen valtion, joka rikastui kaupankäynnillä. Novgorodin valtio laajeni sittemmin pohjoiseen ja koilliseen. Pihkova ympäristöineen erosi Novgorodista 1348 ja muodosti oman valtion. Novgorodin valtio liitettiin Venäjään 1478.lähde?
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Novgorodin alueen asukasluku oli 634 111 vuonna 2010 ja näin ollen asukastiheys oli 11,6 henkeä neliökilometrillä. Kaupunkiväestön osuus oli 70,6 prosenttia. Suurimmat kaupungit ovat Novgorod, Borovitši ja Staraja Russa.[1][2]
Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan asukkaista 93,9 prosenttia asukkaista oli venäläisiä, 1,5 prosenttia ukrainalaisia ja 0,8 prosenttia valkovenäläisiä.[9]
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Novgorodin alueen hallinnollinen jako
Novgorodin alue on yksi Venäjän federaation jäsenistä eli subjekteista. Sen pääkaupunki on Novgorod. Alueen lainsäädäntöelin on alueduuma. Toimeenpanovaltaa johtaa kuvernööri Sergei Mitin.[10]
Piirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paikallista itsehallintoa varten alue on jaettu 21 piiriin ja Novgorodin kaupunkipiirikuntaan.[11]
Novgorodin alueen kaupungit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueella on yhteensä kymmenen kaupunkia, jotka on lueteltu oheisessa taulukossa. Asukasluku on Venäjän 2010 väestönlaskennasta. Kaupunkien ja muiden Novgorodin alueen piirikeskusten sijainti ilmenee oheisesta kartasta.[1][7]
| Kaupunki | Venäläinen nimi, kyrillinen |
Kunnallispiiri | Kaupungin väkiluku 2010 |
|---|---|---|---|
| Novgorod | Великий Новгород | Novgorodin kaupunkipiirikunta | 218 717 |
| Borovitši | Боровичи | Borovitšin piiri | 53 690 |
| Staraja Russa | Старая Русса | Staraja Russan piiri | 31 809 |
| Valdai | Валдай | Valdain piiri | 16 098 |
| Pestovo | Пестово | Pestovon piiri | 15 903 |
| Tšudovo | Чудово | Tšudovon piiri | 15 397 |
| Okulovka | Окуловка | Okulovkan piiri | 12 464 |
| Malaja Višera | Малая Вишера | Malaja Višeran piiri | 12 461 |
| Soltsy | Сольцы | Soltsyn piiri | 10 086 |
| Holm | Холм | Holmin piiri | 3 830 |
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Novgorodin alue tuotti Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 yhteensä 127,3 miljardin ruplan osuuden eli 0,34 prosenttia Venäjän federaation BKT:stä.[3] Jokaista alueen asukasta kohti BKT:tä kertyi vuodessa 200 700 ruplaa eli noin 4 917 euroa.[1][4] Tämä oli 77 prosenttia Venäjän keskiarvotasosta.lähde?
Alueen merkittävimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, radioelektroniikka-, kemian-, puunjalostus-, lasi-, posliini-, elintarvike- ja kevytteollisuus. Maatalous on keskittynyt pellavan viljelyyn ja karjankasvatukseen.lähde?
Liikenneyhteydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Novgorodin alueen halki kulkee useita keskeisiä rautateitä. Näiden reitti tärkeimpine asemineen oli:[7][8][12]
- Pietari – Tšudovo – Malaja Višera – Okulovka – Bologoje – Tver – Moskova
- Pietari – Pavlovsk – Batetskaja – Dno – Novosokolniki – Nevel – Valko-Venäjän raja Vitsebsk – Orša
- Viron raja – Pihkova – Dno – Staraja Russa – Valdai – Bologoje – Sonkovo
- Laukaa (Luga) – Batetskaja – Novgorod
- Pavlovsk – Novgorod
- Novgorod – Tšudovo – Olhava
- Okulovka – Neboltši
- Mga – Budogoštš – Neboltši – Kaboža – Pestovo – Sonkovo
Venäjän valtateistä Novgorodin alueen läpi kulkee ainoastaan reittiä Suomen raja – Viipuri – Pietari – Tšudovo – Novgorod – Valdai – Moskova seuraava M10 (Rossija).[7][8]
Siviililentokenttä on ainakin Novgorodissa,[7] ja sotilasilmailua varten alueella on Novgorodin, Staraja Russan ja Soltsyn sotilaslentokentät.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru, Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 24.3.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b c Novgorodin alueen pinta-ala ja väestö 1.1.2008 novgorodstat.natm.ru. Arkistoitu 12.6.2008. Viitattu 22.1.2009. (venäjäksi)
- ↑ a b Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru, Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 24.3.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 24.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Jussi Nurminen: Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan 1.7.2014. Yle uutiset. Viitattu 27.10.2014.
- ↑ Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Новгородскайа область - Иллюстрированная туристическая карта. Novgorodskaya oblast - Illustrated Tourist Map. 1:420 000. Крепости-Дворцы-Ысадьбы-Монастыри-Храмы. Diskus Media, Sankt-Peterburg, 2006. www.mapserv.ru. ISBN 5-94059-047-X. (venäjäksi)
- ↑ a b c d Е. Л. Макаревич (toim): Атлас автомобиьных дорог (Atlas Avtomobilnyh Dorog) 1:500 000. Издательство Янсеян, Minsk, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.3. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii perepis2002.ru. Arkistoitu 10.10.2008. Viitattu 22.1.2009. (venäjäksi)
- ↑ Novgorodin alueen kuvernööri region.adm.nov.ru. Viitattu 22.1.2009. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Novgorodin alueen kunnallishallintoalueiden luettelo novgorodstat.natm.ru. Arkistoitu 12.6.2008. Viitattu 22.1.2009. (venäjäksi)
- ↑ Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartta). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. Масштас 1:750 000...1:35 000 000. Омск, ул. Таубе Но 21, 644099 Омск. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Novgorodin alue Wikimedia Commonsissa
- Novgorodin alueen sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||
