Matokäärmeet
| Matokäärmeet | |
|---|---|
Rena humilis |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
| Alalahko: | Käärmeet Serpentes |
| Osalahko: | Sokkokäärmeet Scolecophidia |
| Heimo: |
Matokäärmeet Leptotyphlopidae Stejneger, 1892 |
| Katso myös | |
Matokäärmeet (Leptotyphlopidae) on sokkokäärmeisiin kuuluva käärmeheimo, johon kuuluu 142 lajia[1].
Matokäärmeillä on jäljellä näkyviä surkastumia lantion ja takaraajojen luista. Niiden kallo on tiivis ja tukeva. Yläleuka on hampaaton ja alaleuan hampaat ovat pienikokoisia. Yläleuka liittyy kiinteästi muuhun kalloon, ja matokäärmeiden kallo on käytännössä akineettinen: yläleuka ei liiku niiden avatessa suutaan.
Matokäärmeet elävät maan alla. Ne voivat kaivaa itse käytävänsä, tai sitten ne saattavat asustaa kivien, kaatuneiden puunrunkojen tai karikkeen suojaamina. Maan pinnalle ne tulevat joskus harvoin pimeässä tai sitten pakosta. Maanalainen elämäntapa näkyy matokäärmeiden ulkonäössä. Ne ovat 15–30 sentin mittaisia, alle yhden senttimetrin paksuisia, ulkonäöltään täysin matomaisia eläimiä. Ruumista peittävät suomut ovat pieniä ja lähes pyöreitä. Silmät ovat suomujen peitossa erottuen päällepäin vain himmeinä täplinä. Tästä huolimatta matokäärmeet pystyvät aistimaan ainakin valon voimakkuuden vaihtelua.
Matokäärmeitä tavataan Afrikassa, Lounais-Aasiassa ja trooppisessa Amerikassa. Niiden pääravintona ovat yleensä termiitit ja muurahaiset, tavallisimmin ehkä näiden munat ja toukat. Useimmat matokäärmeet elävät savanneilla tai puoliaavikoilla.
Suvut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Matokäärmeisiin kuuluu 13 sukua:[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Uetz, Peter & Freed, Paul & Hošek, Jiří (toim.): Leptotyphlopidae The Reptile Database. Reptarium. Viitattu 17.5.2020. (englanniksi)