Lestijärven kirkko

Lestijärven kirkko
Lestijärven kirkko
Sijainti	Lestintie 16, Lestijärvi
Koordinaatit	63°31′37″N, 024°39′40″E
Kirkkokunta	Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Hiippakunta	Oulun hiippakunta
Seurakunta	Toholammin seurakunta
Rakentamisvuosi	1827
Suunnittelija	A. N. Edelcranz
Materiaali	puu
Istumapaikkoja	400
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKNimi-testi OK

Lestijärven kirkon sankarihaudat kesällä 2015
Ei laakereita kunnian kasva köyhä maa vaan leposijan rauhaisan se teille tarjoaa

Lestijärven kirkko on puinen vuonna 1827 käyttöön vihitty tasavartinen ristikirkko Lestijärvellä Keski-Pohjanmaalla. Lestijärven seurakunta lakkautettiin ja liitettiin 1. tammikuuta 2007 Toholammin seurakuntaan, jolle kirkko nykyään kuuluu.

Rakentamisen historia

Lestijärven edellinen kirkko oli todettu pieneksi jo vuonna 1803. Ruotsin vallan aikana suositeltiin rakennettavaksi kivikirkkoja, mutta lestijärveläiset halusivat puisen ristikirkon, jossa on länsitorni. Uuden kirkon paikka oli jo katsottuna. Ensimmäisen suunnitelman teki Heikki Matinpoika Kuorikoski, mutta sitä ei hyväksytty Tukholman yli-intendentinkonttorissa, vaan uuden suunnitelman keskitornillisesta ristikirkosta laati arkkitehti Gustaf af Sillén. Tätäkään suunnitelmaa ei hyväksytty. Kolmannessa suunnitelmassa oli allekirjoituksena A. N. Edelcranz ja se hyväksyttiin vuonna 1806. Rahan puute ja myös Suomen sota 1808–1809 viivästyttivät kirkon rakentamista. Kirkon rakensi Heikki Kuorikoski. Kirkosta tuli 21,20 metriä leveä ja 23,45 metriä pitkä ristikirkko, jolla oli korkeutta 8,60 metriä. Kirkko vihittiin käyttöön 23. syyskuuta 1827.

Muutostöitä

Kirkon ulkomuotoa on muutettu useasti. Vuonna 1901 tehtiin muutostytöt, joissa kellotorni siirrettiin länsipäähän. Kirkon ikkunat saivat suippopäisen muodon ja niitä korotettiin, eteläsakaraan lisättiin ovi, vesikatosta tehtiin harjaa korottamalla jyrkempi ja sisäkattoakin korotettiin ja muotoiltiin uudestaan.

Seuraava korjaus oli vuonna 1952, jolloin kirkkoon tehtiin urkulehteri, uusittiin penkit vanhat päätyfasadit säilyttäen ja tehtiin hirsiseinien lautavuoraus. Kirkko sai lämmityslaitteekseen kamiinat ja lämpötaloutta parannettiin myös lisäämällä yksinkertaisiin ikkunoihin sisäikkunat eli tuplat. Kamiinalämmitys vaihtui vuonna 1971 ilmalämmitysjärjestelmään, jossa lämmönlähteenä oli öljy. Kirkko liitettiin kaukolämpöverkkoon 1990-luvulla ja lämmönlähteeksi vaihtui hake.

1990-luvulla yläpohjaa lisäeristettiin, alapohjan tuuletusta on parannettu, ryömintätila siivottu ja kirkon kivijalka salaojitettu. Sisäänkäyntiin on lisätty luiska. Seinien ulkomaalaus on tehty 1980-luvulla, jolloin paanukatto myös tervattiin ja lisättiin vesikourut ja syöksytorvet lappeille. Sisämaalaus oli tehty paneloinnin yhteydessä 1950-luvulla.