Leo VI
| Leo VI | |
|---|---|
 Leo VI ja hänen ensimmäinen vaimonsa Theofano. | |
| Bysantin keisari | |
| Valtakausi | 29. elokuuta 886 – 11. toukokuuta 912 |
| Edeltäjä | Basileios I |
| Seuraaja | Aleksanteri III |
| Syntynyt |
19. syyskuuta 866 Konstantinopoli |
| Kuollut |
11. toukokuuta 912 Konstantinopoli |
| Puoliso |
Theofano Zoe Zautzainas Eudokia Baïana Zoe Karbonopsina |
| Lapset |
Eudokia Anna Anna Basileios Konstantinos VII |
| Suku | Makedonialainen |
| Isä | Basileios I tai Mikael III |
| Äiti | Eudokia Ingerina |
Leo VI (866–912) oli Bysantin keisari vuosina 886–912.[1] Leo oli isänsä, Basileios I:n, perustaman Makedonialaisen hallitsijasuvun toinen keisari.
Hänestä tuli keisari kun Basileios kuoli metsästysonnettomuuden jälkeen vuonna 886. Leon on myös väitetty todellisuudessa olevan Basileioksen edeltäjän Mikael III:n poika, mutta tästä ei ole varmuutta.[2] Isä ja poika vihasivat toisiaan, Basileios laitatti välillä Leon vankilaan vallankaappausjuonista syytettynä. Basileoksen kuolemaa metsästysonnettomuudessa on usein pidetty murhana.[3]
Leo saattoi loppuun Basileioksen aloittaman lakikokoelman Basilican. Leo oli opiskellut patriarkka Fotioksen johdolla ja kirjoitti lakikokoelman viimeistelyn ohella useita kirjoja. Hänen lisänimensä onkin "Leo Viisas" tai "Leo Filosofi".[1]
Leo aiheutti skandaalin monien avioliittojensa takia. Hänen ensimmäinen vaimonsa, jonka kanssa Basileios hänet oli pakottanut naimisiin, kuoli vuonna 897, ja Leo meni uudelleen naimisiin neuvonantajansa Zautzesin tyttären Zoen kanssa. Uudelle apelleen Leo antoi uuden arvonimen basilopator, joka tarkoitti "keisarin isää". Zoe kuoli kuitenkin jo vuonna 899. Kirkon mielestä kolmas avioliitto olisi ollut laiton, mutta Leo meni kuitenkin uudelleen naimisiin. Kolmas vaimo kuoli pian vuonna 901. Koska neljäs avioliitto olisi ollut vieläkin raskaampi synti kirkon silmissä, otti Leo itselleen vain rakastajattaren Zoe Karbonopsinan. Zoen kanssa Leo saikin pojan ja kruununperillisen Konstantinoksen. Kirkko myöntyi lopulta ja antoi Leon ja Zoen mennä naimisiin vuonna 904. Kirkko kielsi kuitenkin sen, että Zoesta tulisi keisarinna.[2]
Leon hallituskauden aikana sodittiin useaan otteeseen bulgaareja ja muslimeja vastaan. Kun Bysantti joutui yhtä aikaa sotimaan näitä vastaan, joutui Leo VI ostamaan liittolaisikseen unkarilaiset, jotka olivat juuri siirtymässä kohti Tonavaa. Keisarin palkkaamina he hyökkäsivät bulgaarien kimppuun pohjoispuolelta.[4] Vuonna 907 Kiovan Rus hyökkäsi Konstantinopolia vastaan. Leo lahjoi heidätkin, mutta he palasivat jo vuonna 911. Leo yritti vallata takaisin Kreetan arabeilta vuonna 912, mutta epäonnistui. Hän sairastui ja kuoli pian tämän jälkeen. Koska hänen poikansa Konstantinos oli vasta lapsi, tuli Leon veljestä Aleksanterista keisari.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- John Julius Norwich: Byzantium: The Apogee. Viking, 1991. ISBN 0-394-53779-3
- Georg Ostrogorsky: History of the Byzantine State. Rutgers University Press, 1969. ISBN 0-8135-1198-4
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Leo VI Encyclopedia Britannica. Viitattu 28.3.2014.
- ↑ a b Theodora Antonopoulou: The Homilies of the Emperor Leo VI, s. 4. Brill. ISBN 9789004108141 Teoksen verkkoversio (viitattu 28.3.2014).
- ↑ Ted Byfield, Paul Stanway: The Quest for the City : A.D. 740 to 1100 : Pursuing the Next World, They Founded this One, s. 140. Christian History Project, 2004. ISBN 9780968987360 Teoksen verkkoversio (viitattu 28.3.2014).
- ↑ Heikki Kirkinen: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 7., s. 162. Helsinki: Otava, 1984. 951-1-07689-2
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Edeltäjä: Basileios I |
Bysantin keisari | Seuraaja: Aleksanteri III |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
