Lebedos
| Lebedos | |
|---|---|
| Λέβεδος | |
 Antiikin Lebedoksen niemi eli nykyinen Kisikin niemi. |
|
| Sijainti | |
  Lebedos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Turkki |
| Paikkakunta | Cumhuriyet, Seferihisar, İzmir |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Joonia |
| Aiheesta muualla | |
Lebedos (m.kreik. Λέβεδος, lat. Lebedus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Jooniassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Sen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisessä İzmirin maakunnan Seferihisarin Cumhuriyetissä.[4] [5]
Lebedos oli kreikkalainen siirtokunta ja yksi Joonian liiton kahdestatoista kaupungista (dodekapolis).[2][3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lebedos sijaitsi vanhalla Lyydian alueella[6] nykyisellä Kisikin niemellä, noin 36 kilometriä luoteeseen Efesoksesta ja noin kymmenen kilometriä itään Myonnesoksen niemestä. Lebedoksen kaupunkikeskus sijaitsi pienellä niemellä. Kaupungin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi kukkula mantereen puolella niemestä pohjoiskoilliseen.[2][3][4]
Lebedoksen kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä.[1] Sen alueesta itään sijaitsi Kolofonin alue ja länteen Teoksen ja Myonnesoksen alueet. Kaupungin pohjois- ja länsipuolella oli mineraalipitoisia kuumia lähteitä, jotka ovat olemassa edelleen.[2][3][4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lebedoksen paikkaa asuttivat alun perin kaarialaiset. Kreikkalaisen perinteen mukaan joonialaiset valtasivat sen Vähän-Aasian rannikkoa asuttaessaan Ateenan kuninkaan Kodroksen pojan Andraimonin tai Andropompoksen johdolla. Andraimonin haudan katsottiin sijaitsevan Kolofonin lähellä.[2][3][7] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Lebedios (Λεβέδιος).[1]
Lebedoksen varhais- ja arkaaisen kauden historiasta ei tiedetä antiikin lähteiden kautta juuri mitään. Se vaikuttaa kukoistaneen ainakin jossakin määrin kaupan ja hedelmällisen maaperänsä ansiosta,[3] mutta ei noussut koskaan merkittävimpien Joonian kreikkalaiskaupunkien joukkoon. Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Lebedos kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 451/450–430/429 eaa. ja vielä 425/424 eaa. Lebedos kapinoi Ateenaa vastaan peloponnesolaissodan aikaan vuonna 411 eaa.[1][8]
Antigonos suunnitteli Teoksen ja Lebedoksen yhdistämistä synoikismoksella hellenistisen kauden alkupuolella noin vuonna 303 eaa. niin, että lebedoslaiset olisi siirretty Teokseen, mutta suunnitelma ei toteutunut. Lysimakhos siirrätti sen sijaan 200-luvun eaa. alkupuolella lebedoslaiset, samoin kuin monia teoslaisia, uudelleen perustamaansa Efesokseen eli Arsinoe Efesokseen tai Nea Efesokseen. Tämän jälkeen Lebedos taantui huomattavasti.[1][2][5][9]
Ptolemaios II perusti Lebedoksen uudelleen nimellä Ptolemais noin vuonna 266 eaa. Vanha nimi palasi kuitenkin pian käyttöön.[2] Kaupunkia yritettiin elvyttää Rooman vallan alussa 100-luvulla eaa., ja roomalaiset siirsivät sinne Dionysoksen taiteilijoiden koinonin eli eräänlaisen killan Joonian ja Hellespontoksen aluekeskuksen, joka oli aiemmin ollut Teoksessa, Efesoksessa ja Myonnesoksessa. Taiteilijat otettiin kaupungissa hyvin vastaan, koska se kärsi väen vähyydestä. Kaupungissa pidettiin taiteilijakillan vuosittaiset kokoukset, joihin liittyi myös Dionysoksen kunniaksi järjestetyt kilpailut.[2][3]
Horatius sanoo Lebedoksen olleen kokonaan autiona hänen aikanaan,[3][10] mutta tämän täytyy olla virhe.[2] Kaupunki mainitaan usein kirjallisuudessa,[11] ja löi omaa rahaa 100-luvulle jaa. saakka. Varhaiskristillisellä kaudella Lebedos toimi piispanistuimena,[2] ja se esiintyy varhaisissa bysanttilaisissa lähteissä vielä 600-luvulla.[3]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungin niemi oli ympäröity kaupunginmuureilla, joista on säilynyt joitakin osia.[5] Niiden paksuus on ollut noin kaksi metriä ja niissä oli neljä tornia ja kolme porttia. Muurit on ajoitettu hellenistiselle kaudelle. Niemeltä on löydetty myös joitakin rakennusten perustuksia. Myös kaupungin akropoliilta on löydetty muureja ja rakennusten perustuksia, sekä paljon keramiikan osia. Kuumien lähteiden luota on löydetty jäänteitä kylpylärakennuksista.[1][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”850 Lebedos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f g h i j Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”LEBEDOS Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Lebedos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Lebedos/Ptolemais Pleiades. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ a b c Lebedos (Ionia) 38 Kisik - Λέβεδος ToposText. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ Herodotos: Historiateos 1.142.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 7.3; Strabon: Geografia 14.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 8.19.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 1.9.8.
- ↑ Horatius: Epistularum liber 1.11.7.
- ↑ Claudius Aelianus: Varia historia 8.5; Klaudios Ptolemaios: Geografia 5.2.7; Pomponius Mela: De situ orbis 1.17; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.31; Hierokles.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lebedos Wikimedia Commonsissa
