Jan Klenberg

Jan Klenberg
Henkilötiedot
Syntynyt	22. lokakuuta 1931 Mikkeli
Kuollut	28. elokuuta 2020 (88 vuotta) Helsinki
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)	Suomi
Palvelusvuodet	1950–1994
Komentajuudet	Puolustusvoimain komentaja 1990–1994 Merivoimien komentaja 1980–1983
Sotilasarvo	amiraali
Kunniamerkit	Vapaudenristin ritarikunnan suurristi SVR suurristi SL komentajamerkki Alankomaiden Oranian-Nassaun ritarikunnan komentajamerkki
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Jan Gottfrid Klenberg (22. lokakuuta 1931 Mikkeli – 28. elokuuta 2020 Helsinki) oli suomalainen amiraali. Hän toimi puolustusvoimain komentajana 1. maaliskuuta 1990 – 1. marraskuuta 1994. Hän oli ensimmäinen meriupseeri kyseisessä virassa. Klenberg toimi myös merivoimien komentajana vuosina 1980–1983 vara-amiraalin arvossa. Myös Klenbergin isä Gotthelm ja veli Bo olivat upseereita, ja Bo toimi muun muassa merivoimien komentajana.

Ura

Sukutausta vaikutti Jan Klenbergin uranvalintaan: hänen molemmat isoisänsä olivat merikapteeneita. Klenberg valmistui merivoimien upseeriksi Merisotakoulusta vuonna 1951 ja suoritti yleisesikuntaupseerikurssin vuonna 1961. Uransa alussa hän toimi 1. lippueen nuorempana upseerina 1951–1955. Vuosina 1956–1959 hän palveli viirikön päällikkönä merivoimissa ja moottoritykkivenelaivueen komentajana 1961–1962. Merisotakoulussa ja Sotakorkeakoulussa hän opetti 1963–1964. Puolustusneuvoston yleissihteerin apulaisena hän toimi 1965–1971. Puolustusvoimien virkojen lisäksi hän toimi sotilasurallaan tutkijana Harvardin yliopistossa vuosina 1966–1967. Silloisessa Laivastolippueessa (nyk. Rannikkolaivasto) hän toimi vartiolaivueen komentajana 1971–1972.

Sotakorkeakoulun maanpuolustuskursseja Klenberg johti 1973–1977. Pääesikunnan komento-osaston päällikkönä hän toimi 1977–1978 sekä komentopäällikkönä 1978–1979. Merivoimien puolustushaarakomentajuutta 1980–1983 seurasi vaihe pääesikunnan päällikkönä 1983–1989, minkä jälkeen hän toimi puolustusvoimien komentajana 1990–1994. Klenberg oli ensimmäinen meriupseeri puolustusvoimien komentajana.

Ylennykset

• aliluutnantti 1950
• luutnantti 1952
• yliluutnantti 1955
• kapteeniluutnantti 1958
• komentajakapteeni 1964
• komentaja 1968
• kommodori 1973
• kontra-amiraali 1978
• vara-amiraali 1980
• amiraali 1990

Tunnustukset

4. heinäkuuta 2007 tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi Klenbergille Vapaudenristin ritarikunnan suurristin, joka on toiseksi korkein kunniamerkki presidenteille annettavan Suomen Valkoisen ruusun suurristin ketjuineen jälkeen.

Lisäksi Klenbergille on myönnetty muun muassa seuraavat kunniamerkit:

• Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristi
• Norjan Kuninkaallisen Ansioritarikunnan suurristi
• Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan suurristi
• Tanskan Dannebrog-ritarikunnan suurristi
• Ranskan Kansallisen Ansioritarikunnan suurupseeri
• Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkki
• Yhdysvaltain Ansiolegioonan komentajamerkki

Tämän lisäksi lukuisia kotimaisia rinnassa kannettavia kunnia- ja ansiomerkkejä.

Muuta

Vuonna 2006 Klenberg totesi Ruotuväki-lehden haastattelussa, että Suomen tulisi harkita vakavasti liittymistä sotilasliitto Natoon. Syksyllä 2016 hän arvioi, että idän ja lännen suhteiden huonontumisen ja Yhdysvaltain presidentinvaalien arvaamattomuuden takia asiassa on syytä odottaa ja samalla vahvistaa omaa puolustusta; Natoon olisi hänen mukaansa ollut edullisinta liittyä heti kylmän sodan päätyttyä.

Lähteet

• Puolustusvoimat: Suomen itsenäisyyden ajan puolustusvoimain komentajat
• Kuka kukin on 1978, s. 400.

Kirjallisuutta

• Holopainen, Pekka – Liesinen, Kalle – Paukkunen, Erkki (toim.): Amiraalin aika: Amiraali Jan Klenberg puolustusvoimain komentajana 1990–1994. Helsinki: Puolustusvoimien tukisäätiö, 1994. ISBN 951-25-0715-3

Aiheesta muualla

• Klenberg, Jan hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
• Jan Klebergin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa