Jalohaukat
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Jalohaukat | |
---|---|
Aavikkohaukka (Falco cherrug) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Jalohaukkalinnut Falconiformes |
Heimo: |
Jalohaukat Falconidae Vigors, 1824 |
Katso myös | |
Jalohaukat (Falconidae) on pieniä ja keskikokoisia jalohaukkalintuja sisältävä heimo. Niiden siivet ovat melko teräväkärkiset ja ne ovat nopeita ja taidokkaita lentäjiä. Suurin osa lajeista nappaa saaliinsa ilmasta.[1] Nokassa on tylppä ”hammas” ylänokan sivuilla saaliiden tappamista ja raatelemista varten. Ne eivät yleensä rakenna varsinaista pesää, vaan pesivät muiden lintulajien pesissä, koloissa tai kalliojyrkänteiden ulkonemilla. Ravintonaan ne käyttävät lintuja, hyönteisiä, liskoja ja muita matelijoita sekä pikkujyrsijöitä ja muita pieniä nisäkkäitä.
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jalohaukkojen jako alaheimoihin, tribuksiin ja sukuihin:[2][3]
- Heimo: Jalohaukat (Falconidae)
- Alaheimo: Jalohaukat (Falconinae)
- Tribus: Falconini
- Suku: Jalohaukat (Falco)
- Suku: Aasianhaukkaset (Microhierax)
- Suku: Kääpiöhaukat (Polihierax)
- Tribus: Polyborini
- Suku: Töyhtökarakarat (Caracara)
- Suku: Daptrius
- Suku: Ibycter
- Suku: Milvago
- Suku: Etelänkarakarat (Phalcoboenus)
- Suku: Spiziapteryx
- Tribus: Falconini
- Alaheimo: Metsäjalohaukat (Herpetotherinae)
- Suku: Herpetotheres
- Suku: Amerikanhaukkaset (Micrastur)
- Alaheimo: Jalohaukat (Falconinae)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 116. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2
- ↑ Handbook of the Birds of the World and BirdLife International digital checklist of the birds of the world. Version 5 (pdf) 2020. Handbook of the Birds of the World & BirdLife International. Viitattu 15.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Jalohaukat – Falconidae Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 15.12.2020.