Himera

Wikipediasta
2 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 12. kesäkuuta 2023.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee antiikin aikaista kaupunkia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Himera
Ἱμέρα
Himeran niin kutsutun Voiton temppelin rauniot.
Himeran niin kutsutun Voiton temppelin rauniot.
Sijainti

Himera
Koordinaatit 37°58′14″N, 13°49′20″E
Valtio Italia
Paikkakunta Buonfornello, Termini Imerese, Palermo, Sisilia
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 648–409 eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Sikelia
Aiheesta muualla

Himera Commonsissa

Himera (door.kreik. Ἱμέρα, joon.kreik. Ἱμέρη, Himerē) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Sikeliassa eli Sisilian saarella nykyisen Italian alueella.[1][2][3] Sen arkeologinen kohde sijaitsee Termini Imeresen kunnan alueella lähellä Buonfornelloa.[4]

Himera perustettiin vuonna 648 eaa. Se oli Sisilian pohjoisrannikon harvoja kreikkalaiskaupunkeja. Kreikkalaiset voittivat karthagolaiset Himeran taistelussa vuonna 480 eaa. Lopulta karthagolaiset tuhosivat kaupungin täydellisesti toisessa Himeran taistelussa vuonna 409 eaa. Kaupungin korvaajaksi perustettiin Thermai Himeraiai.[2]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näkymä Himeran akropoliilta.

Himera sijaitsi Sisilian pohjoisrannikolla Himera-joen (nyk. Fiume Grande) suussa. Sen länsipuolella sijaitsivat Soloeis ja Panormos ja itäpuolella Kefaloidion. Thukydides sanoo kaupungin olleen koko pohjoisrannikon ainoa kreikkalaiskaupunki, millä hän tarkoitti todennäköisesti itsenäisiä poliksia; pohjoisrannikolla myös sijainnut Mylai oli nimittäin Zanklen eli myöhemmän Messenen alaisuudessa. Seudun muut kaupungit olivat Sisilian paikallisten heimojen tai karthagolaisten kaupunkeja.[3]

Himeran kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Himeraia (Ἱμεραία). Alue oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu noin 700 neliökilometriä, josta ydinaluetta oli noin 50 neliökilometriä.[1] Se käsitti suuren osan saaren pohjoisesta rannikkotasangosta kaupungin ympärillä sekä tasangon etelälaidalla olleet kukkulat.[2][5] Eteläpuolella kaupunkivaltion alue rajautui Gelan ja Akragaan alueisiin. Kaupunkivaltion väkiluvuksi on arvioitu 400-luvulla eaa. vähintään 20 000 henkeä, josta puolet asui kaupunkikeskuksessa ja puolet maaseudulla.[1]

Vielä 1800-luvulla Himera sijoitettiin usein virheellisesti lännemmäksi Fossa San Leonardo -joen suuhun, aivan myöhemmän Thermain kaupungin viereen. Tällöin kyseinen joki tulkittiin Himera-joeksi.[3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkaainen kausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Himera oli Sisilian koilliskulmassa sijainneen Zanklen kaupungin perustama siirtokunta. Perustaminen tapahtui vuonna 648 eaa., mikä tiedetään sillä perusteella, että Diodoros Sisilialainen sanoo tämän tapahtuneen 240 vuotta ennen kaupungin tuhoutumista. Thukydideen mukaan zanklelaisten siirtokuntalaisten, jotka olivat taustaltaan khalkislaisia, ohella Himeraa perustettaessa oli mukana myös Zanklen vastaanottamia syrakusalaisia sisällissodassa tappion kärsineitä maanpakolaisia, jotka tunnettiin nimityksellä myletidit (Myletidai). Seurauksena Himeran kulttuuri ja lait olivat joonialais-khalkislaisia, mutta sen joonialaisessa murteessa oli myös doorilaisen murteen vaikutteita. Kaupungin perustajiksi mainitaan Eukleides, Simon ja Sakon.[2][3][6]

Himeran varhaisesta historiasta tiedetään antiikin lähteistä vain vähän. Aristoteles mainitsee kaupungin olleen jossain vaiheessa Falaris-nimisen tyrannin hallussa.[7] Tunnetuin himeralainen lienee runoilija Stesikhoros (n. 630–555 eaa.), joka osallistui Aristoteleen mukaan huomattavasti kotikaupunkinsa politiikkaan. Hänen patsaansa oli Thermaissa vielä Ciceron aikana.[3][7][8][9] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Himeraios (Ἱμεραῖος), myöhemmin latinaksi Himerensis.[3] Himera löi omaa hopearahaa 500-luvulta eaa. ja pronssirahaa 400-luvulta eaa. lähtien.[1]

Kaupungin vaiheista tiedetään enemmän vasta noin vuodelta 490 eaa., jolloin se tarjosi turvapaikan Zanklen tyrannille Skytheelle, kun tämä oli ajettu pois kotikaupungistaan.[10] Pian tämän jälkeen Himeran tyranniksi nousi Terillos, joka pyrki lujittamaan valtaansa solmimalla läheisen liiton Zanklea ja Rhegionia hallinneen Anaksilaan kanssa. Terillos ei kuitenkaan voinut vastustaa Akragaan tyrannia Theronia, joka ajoi Terilloksen Himerasta.[3]

Himeran taistelu 480 eaa.

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Himeran taistelu vuonna 480 eaa. Giuseppe Sciuti, 1873.

Tämän jälkeen Terillos pyysi apua Karthagosta. Tämä johti karthagolaisten ensimmäiseen sotaretkeen Sisiliaan vuonna 480 eaa. Hamilkarin kerrotaan tuoneen saarelle 300 000 miehen armeijan. Jos tämä pitää paikkansa, suunnitelmissa oli todennäköisesti muutakin kuin pelkän Himeran valtaaminen. Toisaalta Himeran nousu oli jo ärsyttänyt karthagolaisia aiemminkin, sillä se oli vaivannut läheisiä Panormoksen ja Soloein karthagolaiskaupunkeja. Myös tästä syystä Hamilkarin ensimmäinen hyökkäys suuntautui Himeraan. Kaupungin puolustusta johti Theron, joka onnistui kestämään siihen saakka, kunnes sai apua Syrakusan tyrannilta Gelonilta. Tämän jälkeen kreikkalaiset saivat täydellisen voiton karthagolaisten kooltaan ylivoimaisesta armeijasta Himeran taistelussa. Se ajoittui samoihin aikoihin kuin Salamiin taistelu emämaassa Kreikassa, ja sai Sisilian kreikkalaisten parissa samanlaisen symbolisen aseman. Lopulta syntyi traditio, että taistelut olisi jopa käyty samana päivänä.[2][3][11]

Klassinen kausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Himeran lyömä didrakhma, n. 480–470 eaa. Kuvituksessa kukko ja rapu.
Himeran lyömä tetradrakhma, n. 440-430/425 eaa. Kuvituksessa nelivaljakko ja Nike sekä Himera-nymfi.

Suuren voiton seurauksena Theron oli kaupungin sekä samalla Akragaan kiistaton hallitsija. Theronin huomio oli ennen kaikkea viimeksi mainitussa, ja hän jätti Himeran poikansa Thrasydaioksen hallittavaksi. Nuorukaisen kuvataan hallinneen julmasti, mikä sai kansalaiset kääntymään häntä vastaan ja pyytämään apua Syrakusan tyrannilta Hieronilta, joka oli riidoissa Theronin kanssa. Hieron ei kuitenkaan auttanut himeralaisia, vaan paljasti salaliiton Theronille. Theron otti vallan kaupungissa itselleen vuonna 476 eaa., ja surmautti suuren määrän kaupungin joonialaisista ja ajoi loput maanpakoon. Tämän jälkeen hän asutti kaupunkiin uutta doorilaista väestöä eri puolilta. Seurauksena kaupungista tuli instituutioiltaan ja politiikaltaan käytännössä yksi Sisilian doorilaiskaupungeista.[1][2][3][12]

Theronin kuoltua vuonna 472 eaa. Himera oli jälleen jonkin aikaa Thrasydaioksen vallassa. Hieron kukisti Thrasydaioksen, ja tämä menetti sekä Himeran että Akragaan. Vuonna 466 eaa. himeralaiset auttoivat puolestaan syrakusalaisia syrjäyttämään Thrasybuloksen. Tämän jälkeen, vuonna 461/460 eaa., Himerasta maanpakoon joutuneet saivat palata kaupunkiin. Diodoros kuvaa kaupungin välttäneen liialliset sisäiset ristiriidat, ja niin se sai nauttia Sisilian kaupunkien yleisestä noin puoli vuosisataa kestäneestä kukoistuskaudesta noin 460–410 eaa.[3][13] 400-luvulla eaa. kaupungin kansalaisiin kuului Olympian kisojen 472 ja 464 eaa. voittaja Ergoteles, joka oli kuitenkin muualta kotoisin.[1][3][14] Olympian kisojen voittoja kaupungilla tiedetään olleen koko antiikin ajalla ainakin kuusi.[15]

Ateenan Sisilian sotaretken aikaan vuonna 415 eaa. himeralaiset olivat ensimmäisiä, jotka tarjosivat tukeaan Ateenan hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Syrakusalle. He eivät myöskään sallineet Ateenan laivaston rantautua kaupunkiin, kun Nikias pyysi sitä. Gylippos vei sotajoukon Syrakusan avuksi Himeran kautta, ja tämä sotajoukko koostui suurelta osaltaan himeralaisista.[3][16]

Himeran taistelu 409 eaa.

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartta vuoden 409 eaa. Himeran taistelun tapahtumista.

Himera kohtasi tuhonsa Karthagon toisen Sisilian sotaretken ja seuranneen uuden Himeran taistelun myötä vuonna 409 eaa. Karthagolaisten ensisijainen tavoite oli tukea Segestaa sen naapuria Selinusta vastaan, mutta näillä oli selvästi myös suurempia suunnitelmia. Selinuksen kukistuttua Hannibal hyökkäsi Himeraan. Kaupunki oli huonosti valmistautunut, mutta onnistui tuottamaan karthagolaisille tappioita. Himera sai apua Syrakusalta, josta saapui 4 000 miestä Diokleen johdolla. Tämä alkoi kuitenkin huolia Syrakusan itsensä turvallisuuden puolesta ja vetäytyi, jonka jälkeen Himera jäi karthagolaisten armoille. Suuri joukko himeralaisia surmattiin ja Hannibal muun muassa uhrasi 3 000 kaupungin asukasta isoisänsä Hamilkarin muistolle. Kaupunki tuhottiin maan tasalle temppelit mukaan lukien ja hylättiin.[2][3][17]

Kaupungin tuhon jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Himeran korvaajaksi perustettiin Thermai Himeraiain (Thermae Himerenses) kaupunki. Sen perustivat karthagolaiset vuonna 407 eaa., ja se sijoitettiin ilmeisesti tarkoituksella hieman eri paikkaan, jotta Himeran paikka jäisi asumattomaksi. Uusi kaupunki peri monien mielessä Himeran aseman, ja siksi antiikin lähteissä puhutaan himeralaisista ja joskus myös Himerasta ikään kuin se olisi edelleen ollut olemassa myös kaupungin todellisen tuhon jälkeen.[2][3][18][8]

Muun muassa Diodoros vaikuttaa antavan ristiriitaista tietoa sanoessaan toisaalla, ettei Himeraa koskaan rakennettu uudestaan ja että kaupunki oli edelleen asuttamaton vielä hänen aikanaan; ja toisaalla, että himeralaiset, samoin kuin selinuslaiset ja akragaslaiset, saivat palata kotikaupunkiensa paikalle Karthagon kanssa vuonna 405 eaa. tehdyn rauhan jälkeen sillä ehdolla, että alistuvat Karthagon valtaan eivätkä rakenna kaupunginmuurejaan uudelleen. Himera vaikuttaisi myös olleen olemassa jossain muodossa vuonna 397 eaa., koska kaupungin kerrotaan liittyneen tuona vuonna Dionysios I:n sotaan Karthagoa vastaan, vaikkakin se palasi takaisin liittoon Karthagon kanssa seuraavana vuonna.[19] Diodoros sanoo myös, että Agathokleen ja Karthagon vuonna 314 eaa. solmimassa rauhassa sovittiin Himeran säilyvän Karthagon vallassa.[20] Todellisuudessa kaikissa näissä tapauksissa on mitä ilmeisimmin kyse Thermaista.[1][3]

Cicero selventää asiaa mainitsemalla, että Himeran tuhon (ja Karthagon kanssa tehdyn rauhan) jälkeen hengissä selvinneet asukkaat asettuivat lähellä sijainneeseen Thermaihin.[3][8] Näin uuteen kaupunkiin asettuneet himeralaiset säilyivät olemassa kansanryhmänä, johon viitattiin edelleen ”himeralaisina”, ja heillä oli edelleen olemassa ”himeralaisten kaupunki”, joka nähtiin vanhan perillisenä. Cicero esimerkiksi mainitsee, että Scipio Africanus palautti Karthagon kukistumisen jälkeen Himerasta Karthagoon viedyt patsaat himeralaisille Thermaihin, aivan samoin kuin palautti Akragaasta ja Gelasta viedyt patsaat näihin kaupunkeihin.[8] Erikoisempaa on kuitenkin se, että nimi ”Himera” esiintyy ikään kuin olemassa olevana kaupunkina vielä Pomponius Melalla ja Pliniuksella, vaikka kaupungin tuhosta oli tuossa vaiheessa jo yli 400 vuotta.[3][21]

Himeran arkeologisia kaivauksia on suoritettu muun muassa vuosina 1963–1972.[2]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akropolis, alakaupunki ja kaupunginmuurit

Himeran akropoliin raunioita.

Himeran akropoliina eli linnavuorena toimi pohjois-eteläsuuntainen kukkula, joka sijaitsee Himera (Fiume Grande) -joen länsipuolella sen ja pienemmän Torto-joen välissä lähellä jokien suuta ja rannikkoa. Sen pinta-ala oli noin 32 hehtaaria. Alakaupunki, jonka pinta-ala oli noin 50 hehtaaria, levittäytyi ympäröivälle rannikkotasangolle.[1]

Kaupungin vanhimmat asutusjäänteet 600-luvulta eaa. ovat alhaalta tasangolta. Myöhemmin asutus levisi akropoliille, joka on ollut kokonaisuudessaan rakennettua kaupunkialuetta jo arkaaisella kaudella. Asutus vaikuttaa kuitenkin keskittyneen kukkulan pohjois- ja eteläosiin. Niitä yhdisti noin 6,2 metriä leveä katumainen aukio. Kaupungissa on ollut suunniteltu asemakaava. Sen varhaisimmat vaiheet olivat peräisin jo 600–500-luvuilta eaa., ja se uusittiin kaupungin jälleenrakennuksessa noin 580–570 eaa. Akropolis on ollut ympäröity muurein, joista on säilynyt osia erityisesti etelä- ja itäsivuilla.[1][2]

Akropoliin temppelit

Akropoliin kahden suurimman arkaaisen Athenen temppelin rauniot (sisäkkäin).

Akropoliin koilliskulmassa oli Athenelle omistettu pyhäkköalue, jolta on löydetty neljän eri temppelin rauniot. Temppelit olivat esidoorilaista mallia, eikä niissä ollut peristasista. Pyhäkköalue oli ympäröity temenos-muurilla.[1][2]

Vanhin temppeli oli rakennettu arkaaisella kaudella pian kaupungin perustamisen jälkeen. Sen koko oli noin 15,7 x 6 metriä. Sen läheltä on löydetty votiivilahjakätkö, jossa oli suuri joukko esineitä. Vanhan temppelin perustusten päälle rakennettiin uusi suurempi temppeli myöhemmällä arkaaisella kaudella 500-luvun puolessa välissä eaa. Uuden temppelin koko oli noin 30,7 x 10,6 metriä. Temppeli oli käytössä kaupungin ja temppelin tuhoutumiseen vuonna 409 eaa. saakka. Siitä on säilynyt perustusten lisäksi suuri joukko terrakotasta tehtyjä koristeosia. Temppelin alttari oli tavan mukaan sen itäpuolella. Sen koko oli noin 13,1 x 5,6 metriä.[2]

Kolmas temppeli sijaitsi pyhäkköalueen pohjoislaidalla. Sen koko oli noin 14,3 x 7,1 metriä.[2] Neljäs suunnilleen samankokoinen temppeli on löydetty alueen eteläosasta.

Voiton temppeli

Voiton temppelin raunioita.

Voiton temppelinä tunnettu temppeli sijaitsi rannikkotasangolla heti akropoliin pohjoispuolella lähellä Himera-jokea. Se oli omistettu Athenelle ja rakennettiin oletettavasti karthagolaisista saadun voiton kunnaksi vuoden 480 eaa. jälkeen tai viimeistään kun Theron otti vallan kaupungissa vuonna 476 eaa. Temppeli edusti doorilaista tyyliä ja siinä oli 6 x 14 pylvästä. Temppelin pohjan koko oli 55,9 x 22,4 metriä, ja se oli rakennettu neliportaiselle perustukselle. Temppelissä oli naos eli cella sekä pronaos ja opisthodomos.[1][2]

Muut löydöt

Kaupungin hautausmailta on löydetty terrakotasta tehtyjä sarkofageja ja erilaisia hautalahjoja. Kaupungista tehdyt esinelöydöt ovat Palermon arkeologisessa museossa (Museo Archeologico Regionale Antonio Salinas) sekä arkeologisen alueen yhteydessä olevassa museossa (Museo Pirro Marconi).[2][22]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”24 Himera”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”HIMERA Sicily”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Smith, William: ”Himera”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Himera Pleiades. Viitattu 22.10.2018.
  5. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 6.62.2, 8.58.2; Herodotos: Historiateos 7.165–; Pindaros: Olympia 12.26–27.
  6. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 6.5; Strabon: Geografia 6; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 13.62.
  7. ↑ a b Aristoteles: Retoriikka 2.20.
  8. ↑ a b c d Cicero: In Verrem 2.35, 4.33.
  9. ↑ Silius Italicus: Punica 14.232; Pausanias: Kreikan kuvaus 3.19.13.; Suda: Στησίχορος.
  10. ↑ Herodotos: Historiateos 6.24.
  11. ↑ Herodotos: Historiateos 7.165–7.167; Diodoros Sisilailainen: Historian kirjasto 11.20–23, 13.62.1–4; Pindaros: Pythia 1.152.
  12. ↑ Herodotos: Historiateos 7.165; Thukydides: Peloponnesolaissota 7.58.2–3; Pindaros: Olympia 12; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 11.48–49.
  13. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 11.49, 11.53, 11.68, 11.76.
  14. ↑ Pindaros: Olympia 12; Pausanias: Kreikan kuvaus 6.4.11.
  15. ↑ The Olympic Victors From Ancient Olympia to Athens of 1896. Foundation of the Hellenic World. Viitattu 22.10.2018.
  16. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 6.62, 7.1, 7.58; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 13.4, 13.12.
  17. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 11.49.4; 13.59–62, 13.79.7–8, 114.1; Ksenofon: Hellenika 1.1.37; Strabon: Geografia 6.
  18. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 13.79.
  19. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 11.49, 13.114, 14.47, 14.56.
  20. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 19.71.
  21. ↑ Pomponius Mela 2.7.16; Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.8.
  22. ↑ Termini Imerese (PA), Museo Pirro Marconi Museoguide.it. Viitattu 22.10.2018.[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Himera&oldid=22779355”