Happomarjat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Happomarjat
Japaninhappomarja Berberis thunbergii
Japaninhappomarja Berberis thunbergii
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ranunculales
Heimo: Happomarjakasvit Berberidaceae
Suku: Happomarjat Berberis
L.
Katso myös

  Happomarjat Wikispeciesissä
  Happomarjat Commonsissa

Happomarjat (Berberis) on piikikkäiden pensaiden suku, johon kuuluu noin 450–500 lajia. Suvun jäseniä kasvatetaan aita- ja koristekasveina. Ne ovat 1–5 metriä korkeita pensaita, jotkin ovat ainavihantia, toiset pudottavat lehtensä syksyllä usein komean syysvärin jälkeen.

Suomessa viljeltiin 1600-luvulta asti ruostehappomarjaa (Berberis vulgaris) etupäässä koristekasvina, mutta sen marjoja käytettiin myös rohtona. Kasvi osoittautui kuitenkin viljan tuhosienen, mustaruosteen väli-isännäksi, ja pensaita on hävitetty tämän takia.[1] Sen sijaan suosituksi ovat tulleet hurmehappomarja (Berberis × ottawensis ’Superba’) ja japaninhappomarja (Berberis thunbergii) ja sen eriväriset (mm. puna- ja kirjavalehtiset) muunnokset.[2]

  1. Satunnaiset kasvitaudit: Mustaruoste Kasvinsuojeluseura. Arkistoitu 7.2.2015. Viitattu 15.3.2008.
  2. MeidänTalo (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.