Kruunu (päähine)

Yhdistyneen kuningaskunnan Imperial State Crown

Ruotsin kruunu.

Venäjän kruunu

Suomen aiotulle kuninkaalle suunnitellun
kruunun näköiskappale.

Morsiuskruunu Pohjanmaalla 1800-luvun lopussa

Kruunu on keisareiden ja kuninkaiden käyttämä koristeellinen päähine, seremoniallinen arvonmerkki, joka kuvaa monarkiaa. Se on usein valmistettu jalometalleista, kuten kullasta tai hopeasta ja koristeltu jalokivin.

Venäläinen vihkiäiskruunu

Kruunun tarkoituksena oli osoittaa alamaisille, kuinka rikkaita ja mahtavia kuninkaat olivat rahvaaseen nähden. Kruunuja valmistivat usein valtakuntien taitavimmat sepät. Joskus niitä valmistettiin myös valtakunnan ulkopuolella, jos omasta valtakunnasta ei löytynyt tarpeeksi taitavaa seppää tekemään kruunua.

Kruunuja on useimmiten useita kappaleita: valtaanastumistilaisuudessa eli kruunajaisissa käytettävä historiallinen kappale sekä käyttökappaleet.

Euroopassa kruunuja vakinaisesti käyttää vain Britannian hallitsija, sen sijaan muut kuninkaat ja kuningattaret pitävät kruunuja vain esillä hallitsijaksi vihkimisen hetkellä. Muulloin kruunuja ja muita regalioita säilytetään erityisvartioinnin alaisina. Ne voivat kylläkin olla yleisesti esillä: esimerkiksi Britannian kruununkalleuksia säilytetään tarkkaan vartioituina Lontoon Towerin linnassa, ja ne ovat erittäin suosittuja nähtävyyksiä. Niitä vartioi oma erityinen vartiostonsa, Beefeaters, joilla on hallitsijan monogrammila koristettu vanhanaikainen univormu.

Morsiuskruunu

Kruunu on ollut entisaikoina morsiamen hääpuvussa merkkinä siitä, että hän menee ensimmäistä kertaa avioliittoon. Vanhoissa kirkonkirjoissa on maininta "Skrud med kronan" tai "Skrud utan krona". Kruunut olivat käytännössä uniikkikappaleita; Pohjanmaalla tunnettu morsianten pukija Kruunu-Marjaana teki muun muassa kookkaan kruunun, jonka kunniaksi on sävelletty Kruunu-Marjaanan polska (levyttänyt Konsta Jylhä). Nykyisin tällainen vanhanajan kruunu kuuluu erityisesti näytelmään Nummisuutarit.

Vihkikruunu

Ortodoksiseen avioliittoon vihkimiseen kuuluu erikseen morsiamelle ja sulhaselle oma kruunu. Pohjois-Euroopassa ne ovat yleensä jalometalleista, Suomessa etupäässä kullatusta hopeasta tehtyjä. Mallit ovat moninaisia joskin useimmat pyrkivät jäljittelemään Venäjän keisarin kruunua, koska tapa on Venäjän kirkossa kehittynyt.

Kreikassa käytetään kruunujen sijasta seppeleitä jotka talviaikana voivat olla myös mehiläisvahasta tehtyjä.

Kruunu edustaa vihkimisessä sitä taivaallista kruunua, joka odottaa uskovaisia.

Aiheesta muualla

• Uljas Apila : Brittiläiset kuningaskruunut kertovat vuosituhantisesta historiasta, Helsingin Sanomat, 12.11.1939, nro 306, s. 25, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot