Keuhkoputki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Keuhkoputket (bronchus) ovat henkitorvesta keuhkoihin johtavat hengitysteiden osat, jotka kuuluvat alahengitysteihin henkitorven lisäksi. Muut hengityselimet ovat keuhkot ja ylähengitystiet. Ylähengitysteihin kuuluvat nenäontelo sivuonteloineen, nielu ja kurkunpää. Henkitorvi päättyy, kun se jakautuu oikeaksi ja vasemmaksi pääkeuhkoputkeksi. Pääkeuhkoputket kulkevat vasemmasta ja oikeasta keuhkoportista yhdessä laskimoiden ja valtimoiden kanssa keuhkoihin. Keuhkoissa pääkeuhkoputket jakautuvat aina vain pienempiin keuhkoputkiin. Suurempien keuhkoputkien seinämässä on lähinnä rustokudosta, mutta aivan pienemmissä keuhkoputkissa on enää vain sileää lihaskudosta. Pienimmät keuhkoputket päättyvät alveoleihin eli keuhkorakkuloihin, joissa varsinainen kaasujen vaihto hengitysilman ja veren välillä tapahtuu. Keuhkoputkien pintaepiteeli on valekerrostunutta värekarvaepiteeliä eli hengitystie-epiteeliä, jossa on limaa liikuttavia värekarvoja eli siilioita. Värekarvojen sisällä on mikrotubuluksien muodostama rakenne, joka liikkuu liikeproteiinien avulla saaden aikaan värekarvojen liikkeen.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.