Kastekappeli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kastekappeli eli baptisterio on kristillisen kirkon osa tai erillisrakennus, jossa suoritetaan kastetoimituksia. Sen keskeinen elementti on kappelin keskellä oleva kastemalja, joka vanhimmissa kastekappeleissa on kylpyammeen tai pienen uima-altaan kokoinen, jotta siinä voitiin kastaa aikuisia upottamalla heidät kokonaan. Lapsikasteen yleistyessä kastemaljat ovat pienentyneet.[1]

Lateraanikirkon kastekappeli

Vanhin kastekappeli ajoittuu noin vuosiin 233-256 jKr. on löytynyt Syyriasta, Dura Europoksesta. Arkeologiset kaivaukset osoittavat sen sijainneen seurakuntatalon yhteydessä.[2] Vielä käytössä oleva kastekappeli on San Giovanni in Lateranon yhteydessä Roomassa. Monet myöhemmät kastekappelit on rakennettu sen mallin mukaan. Kappelin rakennutti Konstantinus Suuri vuonna 315. 300-luvun lopulle asti se oli ainoa paikka Roomassa, missä ihmisiä kastettiin, ja sielläkin vain kerran vuodessa, pääsiäisenä. 400-luvulta alkaen kristinusko yleistyi, ja kastekappeleita rakennettiin muihinkin kirkkoihin.[3]

Monet kastekappelit on pyhitetty Johannes Kastajalle, esimerkiksi Firenzen kuuluisa Battistero di San Giovanni, joka on ollut alkujaan kastekappeli.lähde?

Espoossa Tapiolan kirkon kastekappelissa on kastemaljana vesiaihe, jonka vesi virtaa jatkuvasti.[4]

  1. Markus Hiekkanen: Suomen kivikirkot keskiajalla, s. 116. Otava, 2003. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  2. Taidehistoria:baptisterio – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 5.12.2022.
  3. San Giovanni in Fonte (Baptistery), Rome Sacred Destinations.
  4. Tapiolan Seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)