Kaukalopallo
| Kaukalopallo | |
|---|---|
 |
|
| Alkuperämaa | Ruotsi |
| Piirteet | |
| Tyyppi | mailapeli |
| Pelaajien määrä | 17–20 |
| Varusteet | maila, pallo |
| Peliaika | 3 × 20 min |
Kaukalopallo on 1970-luvulla jääpallosta kehitetty jääkiekkokaukalossa pelattava joukkuepeli. Vielä vuonna 2006 kaukalopallolla oli Suomessa 47 000 harrastajaa,[1] ja se oli pääsarjatasolla seitsemänneksi seuratuin laji.[2] Vuonna 2016 lisenssipelaajia oli noin 2 000.[3]
Lajin historia Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaukalopallo syntyi alun perin Ruotsissa 1960-luvulla, mistä se rantautui Suomeen 1970-luvulla. Laji on kehitetty jääpallosta, ja aluksi laji oli hyvin samankaltainen jääpallon kanssa. 1980-luvulla sillä oli jo kuitenkin omat sääntönsä ja varusteensa, jotka erosivat huomattavasti jääpallosta.[4][5]
Ensimmäiset lajin Suomen-mestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 1975. Laji nousi Suomessa todella kansan tietoisuuteen kuitenkin 1980-luvulla, ja ensimmäinen Suomi–Ruotsi-maaottelu pelattiin vuonna 1984.[5] Todellista kulta-aikaa lajille oli 1990-luku, kun lajin harrastajia oli Suomessa lajin tunnetuimman vaikuttajan Teuvo Ulanderin arvion mukaan yli 100 000 ja joukkueita yli 1 000.[6]
Kaukalopallon suosio on Suomessa ollut jatkuvassa laskussa 1990-luvun jälkeen. Syitä harrastajamäärien laskulle ovat muun muassa jääkiekon ja salibandyn suosioiden kasvu 1990-luvulla, lajin junioritoiminnan vähäisyys sekä lajiliittojen keskinäiset erimielisyydet, jotka ovat jatkuneet 2010-luvulle saakka.[6]
2000-luvun puolessa välissä lajin harrastajia arvioitiin olevan noin 50 000.[3] Vuonna 2019 määrä oli enää joitakin tuhansia, ja lajin suurin lajin suosio oli ikämiessarjoissa.[6]
Säännöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaukalopallossa on Suomessa yhdet säännöt, lisäksi on Kaukalopalloliigaa koskevia erillissääntöjä.
- Pelin tarkoituksena on tehdä maaleja vastustajan maaliin.
- Taklaukset on kielletty, eikä mailaakaan saa käyttää muuhun kuin pallon pelaamiseen.
- Paitsiota ei tunneta.
- Rikkeestä seuraa vapaalyönti, jäähyrangaistus tai rangaistuslaukaus.
- Pallon mennessä ulos kaukalosta palloa ei-pelanneelle joukkueelle tuomitaan rajalyönti paikasta, jossa pallo meni kaukalon ulkopuolelle, mutta jos ylitys tapahtui maaliviivan oletetun jatkeen takaa, lyönti annetaan kuitenkin viivan etupuolelta. Pallon osuessa kattorakenteisiin peliä jatketaan rajalyönnillä osumapaikan kohdalta, mutta laidan vierestä.
- Maalivahdilla on 5 sekuntia aikaa antaa pallo takaisin peliin, jos hän on sen itselleen sulkenut.
- Maalivahti ei saa ottaa haltuunsa, ohjata tai potkaista oman joukkueensa pelaajan hänelle tarkoituksellisesti pelaamaa palloa.
- Maalivahti ei saa heittää palloa suoraan yli keskiviivan, vaan pallon on osuttava joko pelaajaan tai kaukalon laitaan (ei pleksiin) ennen punaviivan ylitystä.
Pallo on halkaisijaltaan 6 senttimetriä ja sen paino on noin 60 grammaa.
Peliaika on 3 × 20 minuuttia tehokasta peliaikaa eli kello pysäytetään pelikatkoilla (miesten liiga ja 1. divisioona). Alemmissa sarjoissa peliaika on 2 × 30 minuuttia juoksevaa aikaa. Silloin kello pysäytetään vain aikalisän tai rangaistuskuljetuksen ajaksi tai jos peliin tulee pitempi viivytys esimerkiksi loukkaantumisen takia. Juoksevassa ajassakin kello pysäytetään ottelun 2 viimeisen minuutin aikana kaikkien pelikatkojen ajaksi.
Joukkueessa saa olla sarjasta riippuen maksimissaan 17 tai 20 kenttäpelaajaa ja kaksi maalivahtia, joista kentällä saa olla kerrallaan yksi maalivahti ja viisi kenttäpelaajaa. Joukkueella on mahdollisuus korvata maalivahti kenttäpelaajalla.
Kenttäpelaajilla pakollisia varusteita ovat kypärä, kaulasuoja, luistimet ja kaukalopallomaila.
Maalivahdin pakolliset varusteet ovat luistimet, kypärä, jossa on kasvosuojus tai maski, kaulasuoja, maalivahdin käsineet tai muut kaukalopallokäsineet ja maalivahdin säärisuojukset tai polvisuojat (leveys enintään 28 cm). Maalivahdilla on kummassakin kädessään kiinniottokäsine eli ”räpylä”, jonka kämmen tulee voida levittää täysin aukinaiseksi, jolloin sen halkaisija ei miltään kohdalta saa ylittää 28 cm. Rannekkeen enimmäisleveys on 15 cm. Maalivahdilla ei ole mailaa.
Lajiliitot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen ensimmäiset kaukalopallo-ottelut pelattiin 1960-luvun lopulla, jolloin laji kuului Suomen Palloliiton alaisuuteen. Laji siirtyi jääpallon mukana Suomen Jääpalloliittoon vuonna 1972 ja itsenäiseen Suomen Kaukalopalloliittoon vuonna 1990. Suomen-mestaruuksista on pelattu vuodesta 1975 alkaen.[7]
1990-luvun lopulla kaukalopallon lajikenttä jakautui Suomessa ja Suomen Kaukalopalloliiton rinnalle perustettiin kilpaileva Valtakunnallinen Kaukaloliikuntaliitto. Vuonna 2001 perustettiin Suomen Kaukalopallounioni yhdistämään liitot, mutta yhdentyminen kariutui vuonna 2004.[7] Suomen Kaukalopalloliiton pääpaikka oli Jyväskylä ja Suomen Kaukalopallounionin Helsinki. Miesten SM-sarja eli Kaukalopalloliiga siirtyi Suomen Kaukalopallounionin alaisuuteen vuonna 2001. Naisten SM-sarja ja miesten 1. divisioona olivat Suomen Kaukalopalloliiton alaisia sarjoja. Pääkaupunkiseudulla toimiva Suomen Kaukalopallounioni oli pelaajamäärältään näistä kahdesta liitosta suurempi, mutta vain Suomen Kaukalopalloliitolla oli juniori- ja naistoimintaa. Kaukalopalloliitot yhdistyivät 1. lokakuuta 2007. Vanha Suomen Kaukalopalloliitto lakkautettiin, toiminta siirrettiin Suomen Kaukalopallounionin sääntöjen alaisuuteen ja yhdistyneen liiton uudeksi nimeksi tuli Suomen Kaukalopalloliitto.
Kaukalopallon ja ringeten lajiliitot yhdistyivät vuoden 2012 lopulla, ja vuoden 2013 alussa aloitti toimintansa uusi Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kansallinen liikuntatutkimus 2005–2006, 19–65-vuotiaat
- ↑ Kihu, Huippu-urheilun faktapankki
- ↑ a b Pallonen, Kalle: Kaukalopallo kutistunut marginaalilajiksi – "Mutta hauskaahan tämä on ja sen takia tätä pelataan" Yle Uutiset. 19.12.2016. Viitattu 10.5.2019.
- ↑ Kaukalopalloilu Suomessa RB Oulu. Viitattu 9.5.2019.
- ↑ a b Kaukalopallon vuosikymmenet Suomessa RB Oulu. Viitattu 9.5.2019.
- ↑ a b c Uusitupa, Ismo: Mihin katosi entinen hittilaji? Edes kaukalopallon tunnetuin puuhamies Teukka Ulander ei usko uuteen nousuun: ”Kuihtui mutta ei kuollut” Helsingin Sanomat. 19.1.2019. Viitattu 9.5.2019.
- ↑ a b Kaukalopallon kilpailutoiminta 40- vuotta RB-Oulu. Viitattu 5.4.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaukalopallo Wikimedia Commonsissa
- Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto
- Kaukalopallon SM-sarja[vanhentunut linkki]
- Helsingin kaukalopallo