Etorfiini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Etorfiini
Etorfiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
6,14-endoetano – 7 a (1-(R)-hydroksi-1 metyylibutyyli)-tetrahydro-nororipaviini
Tunnisteet
CAS-numero 14521-96-1
ATC-koodi N02AE90
PubChem CID 644209
DrugBank DB01497
Kemialliset tiedot
Kaava C25H33NO4 
Moolimassa 411.53 g/mol
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Metabolia ?
Puoliintumisaika ?
Ekskreetio ?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa intramuskulaarinen

Etorfiini (Immobilon tai M99) on erittäin tehokas puolisynteettinen opioidi, joka on voimakkuudeltaan arviolta 10 000 kertaa morfiinia voimakkaampaa.[1] Sitä valmistettiin ensi kerran 1960 oripaviinista (joka on käyttökelvoton myrkyllisyytensä ja vähäisen terapeuttisen tehonsa takia). Oripaviinia saadaan idänunikosta (Papaver orientale) ja kaukasianunikosta (Papaver bracteatum).[2]

Sitä käytetään vain eläinlääketieteessä suurten eläinten tainnuttamiseen. Sen vastalääkkeenä käytetään diprenorfiinia.

Etorfiini luokiteltiin huumausaineeksi vuonna 1966.[3]

  1. Bentley, KW; Hardy, DG: Novel analgesics and molecular rearrangements in the morphine-thebaine group. 3. Alcohols of the 6,14-endo-ethenotetrahydrooripavine series and derived analogs of N-allylnormorphine and -norcodeine. Journal of the American Chemical Society, 1967, 89. vsk, nro 13, s. 3281–92. PubMed:6042764 doi:10.1021/ja00989a032
  2. Opium: the king of narcotics (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. How new drugs are brought under international narcotics control by the procedure of the Single Convention on Narcotic Drugs, 1961 UNODC - Bulletin on Narcotics - 1968 Issue 2 - 008.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]