Erottajan paloasema
| Erottajan pelastusasema | |
|---|---|
 Erottajan pelastusasemaa. |
|
| Osoite | Korkeavuorenkatu 26 |
| Sijainti | Kaartinkaupunki, Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1891 |
| Suunnittelija | Theodor Höijer |
| Käyttäjä |
Kaivopuiston meripelastusasema Suomenlinnan pelastusasema |
| Julkisivumateriaali | tiili |
| Korkeus | 42 m |
 |
|
Erottajan pelastusasema on Helsingin vanhin käytössä oleva pelastusasema. Se sijaitsee mäen päällä Kaartinkaupungissa Korkeavuorenkadun varrella lähellä Erottajaa. Se on valmistunut vuonna 1891, ja toimi Helsingin pääpaloasemana vuoteen 1975 asti[1]. Punatiilisen paloasemarakennuksen on suunnitellut suomalainen arkkitehti Theodor Höijer. Sen torni kohoaa 42 metrin korkeuteen. Aseman alaisuuteen kuuluu myös Kaivopuiston meripelastusasema sekä Suomenlinnan pelastusasema. Aseman osoite on Korkeavuorenkatu 26. Asema oli remontissa vuonna 2011–2013. Remontin aikana aseman yksiköt olivat Jätkäsaaren pelastusasemalla. Perustason ambulanssi E HE 1322 on Jätkäsaaren pelastusasemalla. Asemalta käsin toimii myös Helsingin pelastuslaitoksen pelastussukellus.
Erottajan paloaseman torni toimi valmistuttuaan ympärivuorokautisena tähystyspaikkana koska sieltä oli hyvä näköala yli koko kaupungin ja palon havaittuaan tornissa ollut vartija hälyytti palokunnan. Jos palo osoittautui suureksi torniin kohotettiin erikoiset merkit vapaapalokuntia varten, jotta nämä olisivat tienneet missä kaupunginosassa palo oli. Puhelimet ja lennättimet korvasivat 1900-luvun alkupuolella nämä järjestelyt ja palotorni toimi sitten suosittuna näköalapaikkana aina 1930-luvun alkuun saakka, jolloin Hotelli Torni syrjäytti sen tässä tehtävässä. Ensimmäisen maailmansodan aikana torniin hankittiin venäläisen sotilasjohdon määräyksestä sumusireeni, jolla oli tarkoitus varoittaa saksalaisten mahdollisesta ilmahyökkäyksestä. Sireeni siirtyi sodan jälkeen valtion haltuun ja sitä käytettiin joitain kertoja suojeluskuntaharjoitusten yhteydessä. Tornista käsin on myös myrskyvaroitusmerkkinä näytetty punaista merkkivaloa, joka näkyi kauas merelle saakka. Tieto odotettavista myrskyistä saatiin Ilmalasta.[2]
Aseman yksiköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Yksikkötunnus | Vanha tunnus | Tyyppi |
|---|---|---|
| R HE 201 | H21 | pelastusyksikkö
Yksikössä myös vesisukellusvalmius |
| R HE 206 | H26 | nostolavayksikkö |
| R HE 207 | H27 | miehistönkuljetusyksikkö |
| R HE 2077 | H275 | huoltoyksikkö |
| Yksikkötunnus | Vanha tunnus | Tyyppi |
|---|---|---|
| E HE 1321 | H291 | perustason ambulanssi |
| E HE 1322 | H292 | perustason ambulanssi |
| E HE 1323 | H293 | perustason ambulanssi |
Kaivopuiston meripelastusaseman yksiköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- R HE 208 vene
- R HE 2082 vene
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pelastustieto 8/2004: Suomen kaunein paloasema löytyy Helsingistä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Helsingin palotorni pääkaupunkilaisten "seitsemäs ihme" siihen aikaan, jolloin se syrjäytti Nikolain kirkon tornin tähystyspaikkana, Ilta-Sanomat, 21.09.1934, nro 219, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 21.09.2024
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Erottajan paloasema Wikimedia Commonsissa
