Emanuel Geibel

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Emanuel Geibel
Emanuel Geibel
Emanuel Geibel
Henkilötiedot
Syntynyt1815
Kuollut1884 (68–69 vuotta)
Ammatti kirjailija, kääntäjä
Kirjailija
Äidinkielisaksa
Tuotannon kielisaksa
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Franz Emanuel August Geibel, vuodesta 1852 von Geibel[1] (1815–1884) oli saksalainen runoilija ja prosaisti. Hän oleskeli 1838–1839 Ateenassa kasvattajana venäläisessä lähettilään perheessä ja käänsi saksaksi Ernst Curtiuksen kanssa kreikkalaisia runoja, jotka ilmestyivät nimellä Klassische Studien (1840). Geibel julkaisi ensimmäiset lyyriset runonsa Gedichte 1840. Runot Zeitstimmen (1841) ovat yhteiskunnallisia. Taiteellista edistystä todistavat Geibelin Zwölf Sonette für Schleswig-Holstein (1846) ja eepos König Sigurds Brautfahrt (1846). Toinen runokokoelma Juniuslieder (1848) on taiteelliselta muodoltaan ensimmäistä paljon taidokkaampi.[2]

Kuningas Maksimilian II kutsui 1851 Geibelin Münchenin yliopistoon estetiikan kunniaprofessoriksi. Geibel luopui 1869 kaikista julkisista toimista ja vetäytyi yksityisyyteen synnyinkaupunkiinsa Lyypekkiin.[2]

Münchenin aika on Geibelin tuotannon kukoistuskausi. Tältä ajalta ovat huvinäytelmä Meister Andrea (1855), murhenäytelmä Brunhild (1858) ja runokokoelma Neue Gedichte (1856). Kokoelmassa Geibel osoittautuu aidoksi lyyrikoksi, syvätunteiseksi muodontaitajaksi. Geibelin viimeinen runokokoelma Spätherbstblätter ilmaisee jo vanhuudenheikkouden merkkejä. Münchenissä ollessaan Geibel käänsi saksaksi espanjan- ja portugalinkielistä runoutta kokoelmat Spanisches Liederbuch (1852) yhdessä Paul Heysen kanssa ja Romanzero der Spanier und Portugiesen (1860) Adolf Friedrich von Schackin kanssa ja ranskalaista runoutta kokoelman Fünf Bücher französischer Lyrik (1862) Heinrich Leutholdin kanssa. Geibelin kootut teokset ilmestyivät 1883.[2]

Suomennettu tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde[3]
  • Armaalleni, suom. Leimu (Kustavi Grotenfelt) teoksessa: Leimu: Kevät-unelmia, WSOY 1888
  • Hyvästijättö, suom. Paavo Cajander, teoksessa: Paavo Cajander: Runoelmia (Cajander), Helsinki: Kirja 1914
  • Melkein suloisempi kuin sinä, virkistävä kasteenkostea kevät, suom. teoksessa: Lounatuulia, Kirjapaja 1990 ISBN 951-621-977-2
  • Ulpukka, suom. Leimu (Kustavi Grotenfelt) teoksessa: Leimu: Kevät-unelmia, WSOY 1888

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tekijähakemisto G, (Arkistoitu – Internet Archive) Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta, päivitetty 28.1.2022, viitattu 16.2.2022
  2. ↑ a b c Geibel, Franz Emanuel August, Tietosanakirja osa 2, palsta 1384–1385, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1910
  3. ↑ Emanuel Geibel, (Arkistoitu – Internet Archive) Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta päivitetty 28.1.2022, viitattu 16.2.2022

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Emanuel_Geibel&oldid=22209895”