Galway
| Gaillimh (Cathair na Gaillimhe) Galway |
|
|---|---|
 vaakuna |
|
  Gaillimh |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Irlanti |
| Perustettu | 1124 |
| Hallinto | |
| – Mayor | Tom Costello |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 50,57 km² |
| Väkiluku (2011) | 75 529[1] |
Galway (iiriksi Gaillimh) on samannimisen kreivikunnan pääkaupunki Irlannin länsirannikolla. Kaupungissa asuu noin 75 500 asukasta, joten se on Irlannin tasavallan neljänneksi suurin.[1]
Kaupungissa on yliopisto, tai oikeammin yksi Irlannin kansallisen yliopiston haaraosastoista. Sen länsipuolella sijaitsevat Connemaran iirinkieliset alueet.
Galway sijaitsee Corrib-joen suulla, Galwaynlahden pohjukassa. Joen itärannalle perusti normannilaislähtöinen aatelismies Risteard de Búrca 1200-luvulla linnoituksen suojaksi ó Flaitheartan (Flaherty) klaanilta,[2] jonka miehet katsoivat olevansa näiden seutujen oikeita omistajia. Kaupungin nimi tuleekin iirin sanasta Gall, joka tarkoittaa vierasta valloittajaa – historian eri vaiheissa se on voinut viitata niin normandianranskalaiseen, englantilaiseen kuin viikinkiin.
1300-luvun lopussa kaupunki siirtyi 14 lähinnä englantilaisen tai normandianranskalaisen kauppiassuvun hallittavaksi. Nämä kauppiassuvut – Athy, Blake (de Bláca), Bodkin, Browne (de Brún), d'Arcy, Deane, Ffont, Ffrench, Joyce (Seoige), Kirwan, Lynch, Martin, Morris ja Skerrett – tulivat tunnetuiksi Galwayn heimoina,[3] ja kaupunkia kutsutaan yhä Heimojen kaupungiksi (the City of the Tribes, Cathair na dTreibheacha). Heimot joutuivat edelleenkin sotimaan Ó Flaitheartan perhettä vastaan, mutta heimojen alaisuudessa kaupunki kukoisti ja nautti käytännössä melkoisen rajattomasta itsehallinnosta. Tälle kukoistukselle tuli loppu vasta 1600-luvulla, kun heimot menettivät asemansa valittuaan maan sisäisissä levottomuuksissa väärän osapuolen. Oliver Cromwell ja Vilhelm III Oranialainen tuhosivat kaupunkia, ja kaupankäynti siirtyi Dubliniin ja Wexfordiin.[2]
1900-luvun alussa matkailijat ja opiskelijat kiinnostuivat Galwaysta ja kaupunki virkistyi uudelleen.[2]
Nykyiseen Galwayhin kuuluu alkuperäisen kaupungin lisäksi Claddagh (An Cladach), joka oli alkujaan iirinkielinen kalastajakylä Corrib-joen vastarannalla, mutta on nyt muuttunut osaksi kaupunkia. Se on tavoiteltua asuinaluetta merinäköalojen takia.[4]
Koulutus ja kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Historiallisen arkkitehtuurinsa ja runsaan musiikki-, huvi- ja teatteritarjontansa ansiosta Galway on suosittu matkailukohde. Myös iirin kielen asiaa ajetaan kaupungissa innokkaasti.[5]
Galwayssa toimii kolme korkeakoulua : National University of Ireland, Galway (NUI Galway),[6] Galway-Mayo Institute of Technology (GMIT)[7] ja Galway Technical Institute[8] Noin neljäsosa kaupungin asukkaista on opiskelijoita.[5]
Galwayssa järjestetään vuosittain elokuvafestivaali Galway Film Fleadh.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Major cities Citypopulation. Viitattu 26.1.2015.
- ↑ a b c Galway History Lonely Planet. Arkistoitu 7.3.2015. Viitattu 28.1.2015.
- ↑ Tribes of Galway - Galway City 2007. County Galway Guide. Viitattu 26.1.2015.
- ↑ Claddagh village Claddagh Tale. Arkistoitu 4.2.2015. Viitattu 28.1.2015.
- ↑ a b Introducing Galway City Lonely Planet. Viitattu 28.1.2015.
- ↑ http://www.nuigalway.ie/
- ↑ http://www.gmit.ie/about/profile
- ↑ http://www.gti.ie/about
- ↑ Galway Film Fleadh galwayfilmfleadh.com. Viitattu 22.9.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Galway Wikimedia Commonsissa
| 1980-luku |
|
|---|---|
| 1990-luku |
|
| 2000-luku | |
| 2010-luku | |
| 2020-luku |