Boucle du Mouhoun
| Boucle du Mouhoun | |
|---|---|
 Mouhounjoki Dédougoun luona. |
|
 Sijainti |
|
| Valtio | Burkina Faso |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Dédougou |
| Pinta-ala | 34 497 km² |
| Väkiluku (2006) | 1 460 048 |
Boucle du Mouhoun on hallintoalue Burkina Fason luoteisosassa[1]. Sen pääkaupunki on Dédougou[2]. Alueella on vuoden 2006 väestönlaskennan mukaan 1 460 048 asukasta[3]. Pinta-ala on 34 497 neliökilometriä[4].
Maantiede, ilmasto ja luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alue käsittää 12 % Burkina Fason pinta-alasta. Se rajoittuu idässä Nordin ja Centre-Ouestin ja etelässä Sud-Ouestin ja Hauts Bassinsin alueisiin sekä lännessä ja pohjoisessa Maliin.[4] Alueesta yli 70 % on alle 300 metriä korkeaa tasankoa, jonka yläpuolella kohoaa kalliorinteitä ja kukkuloita. Korkein kohta on Konkoliko (621 metriä merenpinnasta).[5] Vesistöjä ovat Mouhoun eli Musta-Volta ja sen sivujoet[6].
Ilmasto on sudanilais-sahelilainen. Vuotuinen sademäärä on pohjoisessa 500–700 ja etelässä 1000–1400 millimetriä. Vuodenaikoja on kaksi. Monsuunin tuoma sadekausi kestää pohjoisessa kolmesta viiteen ja etelässä kuudesta kahdeksaan kuukautta. Kuivaa kautta leimaa harmattan-tuuli. Lämpötilat vaihtelevat sadekauden 24–28 asteesta helmi-huhtikuun yli 40 asteeseen.[6]
Kasvillisuus on pohjoisessa pensasaroa ja etelässä metsä- ja puusavannia sekä galleriametsiä. Eläimistöön kuuluvat virtahevot, puhvelit, norsut, pahkasiat, hyeenat, leijonat ja leopardit.[6]
Hallinnollinen jako ja asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2001 perustettu alue jakautuu Balén, Banwan, Kossin, Mouhounin, Nayalan ja Souroun provinsseihin. Se käsittää 47 departementtia, kuusi kaupunkikuntaa, 41 maalaiskuntaa ja 1 042 kylää.[7] Kaupunkeja ovat provinssien keskukset Boromo, Dédougou, Nouna, Solenzo, Toma ja Tougan[8].
Alueella asuu 10,3 % Burkina Fason väestöstä. Kaupunkiväestön osuus on 8,5 %, mikä on huomattavasti alle maan keskiarvon (22,7 %).[3]
Boucle du Mouhounissa asuu paljon mandelaisia kansoja[1]. Yleisimmät kielet ovat moore (27,7 %), bwamu (14,8 %), samo eli san (14,6 %), marka eli dafing (9,2 %), fulani (6,5 %), djula (6,1 %), bobo (2,5 %), nuni (2,3 %) ja dogon (1,6 %). Djulaa puhutaan varsinkin kaupungeissa (28,0 %).[9] Muslimeja on 62,2 %, katolisia 17,7 %, animisteja 15,0 % ja protestantteja 4,5 %[10].
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väestöstä 90 % harjoittaa maanviljelyä ja karjanhoitoa. Boucle du Mouhoun tunnetaan Burkina Fason ”vilja- ja puuvilla-aittana”. Tärkeimmät viljelykasvit ovat maissi, durra, hirssi, lehmänpapu, maapapu ja bataatti. Myytäväksi kasvatetaan puuvillan ohella maapähkinää, soijaa ja seesamia. Varsinkin Souroun laaksossa harjoitettava puutarhaviljely tuottaa muun muassa kaalia, sipulia, tomaattia, munakoisoa ja herneitä. Kotieläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, hevoset, aasit, siat ja siipikarja.[11]
Muita elinkeinoja ovat käsityöammatit, kaupankäynti ja liikenne. Alueella toimii Pouran teollinen kultakaivos.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Monographie de la region de la Boucle du Mouhoun ceped.org. 2009. Arkistoitu 18.11.2017. Viitattu 27.6.2018.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Monographie, s. 21.
- ↑ Monographie, s. 151.
- ↑ a b Monographie, s. 28.
- ↑ a b Monographie, s. 12.
- ↑ Monographie, s. 23.
- ↑ a b c Monographie, s. 24.
- ↑ Monographie, s. 25.
- ↑ Monographie, s. 25, 28.
- ↑ Monographie, s. 40–41.
- ↑ Monographie, s. 37.
- ↑ a b La region de la Boucle du Mouhoun regions-francophones.com. Arkistoitu 19.2.2018. Viitattu 27.6.2018.
