Arseenipentoksidi
| Arseenipentoksidi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | As2O5 |
| Moolimassa | 229,84 g/mol |
| Ulkomuoto | Valkoista jauhetta[1] |
| Sulamispiste | 315 °C (hajoaa)[1] |
| Tiheys | 4,32 g/cm3[1] |
| Liukoisuus veteen | 65,8 g/100 ml (20 °C)[2] |
|
|
|
Arseenipentoksidi eli arseeni(V)oksidi (As2O5) on epäorgaaninen yhdiste ja yksi arseenin oksideista. Ainetta käytetään muiden arseeniyhdisteiden valmistukseen ja puunsuoja-aineena. Arseenipentoksidista käytetään myös nimiä diarseenipentoksidi, arseenihappoanhydridi ja arseenianhydridi.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arseenipentoksidi on rakenteeltaan monimutkainen polymeerinen yhdiste. Puolet arseeniatomeista ovat sitoutuneet happiatomeihin tetraedrisesti rakenteeksi, joka vastaa kaavaa AsO4, ja puolet muodostavat happiatomien kanssa oktaedrin, joka vastaa rakennetta AsO6. Nämä tetdraedriset ja oktaedriset rakenteet jakavat keskenään jonkin kulmiensa happiatomeista ja muodostavat polymeerisen rakenteen. Ulkonäöltään yhdiste on valkoista kiinteää jauhetta, joka on hygroskooppista eli sitoo ilman kosteutta.[3][4]
Arseenipentoksidi hajoaa arseenitrioksidiksi ja hapeksi, kun sitä kuumennetaan 315 °C:n lämpötilaan. Typpi-ilmakehässä kuumennettaessa se pysyy kuitenkin stabiilina aina 740 °C:n lämpötilaan.[1][3][4][5]
- As2O5 → As2O3 + O2
Arseenipentoksidi on vahva hapetin ja kykenee hapettamaan muun muassa suolahapon kloorikaasuksi ja pelkistyy helposti hiilen avulla metalliseksi arseeniksi. Yhdiste on hapan oksidi ja muodostaa veteen liuotettuna arseenihappoa.[3][4]
- As2O5 + 3 H2O → 2 H3AsO4
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arseenipentoksidia saadaan hapettamalla arseenitrioksidia hapella paineen alaisena tai vaihtoehtoisesti typpihapolla, jolloin muodostuu arseenihappoa. Arseenihaposta saadaan arseenipentoksidia poistamalla siitä vettä 200 °C:n lämpötilassa tai fosforipentoksidin avulla.[1][3][4][5]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arseenipentoksidista valmistetaan muita arseeniyhdisteitä, joita käytetään rikkaruoho- ja hyönteismyrkkyinä, fungisideina ja väriaineina. Yleinen käyttökohde on arseenia, kuparia ja kromia sisältävät lahoamista estävät puunsuoja-aineet.[6][7][8]
Myrkyllisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Useiden muiden arseeniyhdisteiden tavoin arseenipentoksidi on erittäin myrkyllistä. Yhdiste aiheuttaa ihon, hengitysteiden ja silmien ärsytystä, hengitysvaikeuksia ja huonovointisuutta. Suurille määrille altistuminen voi johtaa kuolemaan. Arseenipentoksidin on todettu aiheuttavan syöpäkasvaimia ihmiselle eli olevan karsinogeeninen. Arseenipentoksidin myrkyllisyyden vuoksi sitä ei ole saanut käyttää puunsuoja-aineena Suomessa vuodesta 2007 lähtien.[2][7][8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 139. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
- ↑ a b Arseenipentoksidin kansainvälinen kemikaalikortti
- ↑ a b c d Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 752–753. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.3.2011). (englanniksi)
- ↑ a b c d G. O. Doak, G. Gilbert Long & Leon D. Freedman :Arsenic Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001 Teoksen verkkoversio Viitattu 9.3.2011
- ↑ a b Sabina C. Grund, Kunibert Hanusch & Hans Uwe Wolf: Arsenic and Arsenic Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2002 Teoksen verkkoversio Viitattu 9.3.2011
- ↑ Arsenic pentoxide National Institute for Occupational Safety and Health. Viitattu 9.3.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Arseenilla ja kromilla kyllästetyn puun käyttö ja hävitys Tukes. Arkistoitu 19.4.2015. Viitattu 9.3.2011.
- ↑ a b Kyllästetyn puun viimeisimmät käyttörajoitukset Kuntaliitto. Viitattu 9.3.2011.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arseenipentoksidin (kidevedellisen) käyttöturvallisuustiedote, Sigma Aldrich, viitattu 26.12.2014.