Armenian apostolinen kirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Armenian apostolinen kirkko
Հայ Առաքելական Եկեղեցի
Hay Aṙak'elakan Yekeghetsi
Armenian apostolisen kirkon lippu
Armenian apostolisen kirkon lippu
Suuntautuminen orientaaliortodoksiset kirkot
Teologia monofysitismi
Hallinto episkopaalisuus
Johtaja Kaikkien armenialaisten katolikos Karekin II
Toiminta-alue Armenia, armenialaisten diaspora
Perustaja Gregorios Valontuoja
Perustettu 1. vuosisadalla
Irtautunut Konstantinopolin patriarkaatista v. 554 Toisen Dvinin kirkolliskokouksen jälkeen
Jäseniä 9 miljoonaa
Aiheesta muualla
(armeniaksi), (englanniksi) Sivusto
Katolikoksen istuin sijaitsee Etšmiadzinin katedraalissa, joka on Unescon maailmanperintökohde.
Armenialaisten pappien kulkue.

Armenian apostolinen kirkko (arm. Հայ Առաքելական Եկեղեցի, Hay Aṙak'elakan Yekeghetsi) eli Armenian ortodoksinen kirkko eli gregoriaaninen kirkko[1] on Armenian perustuslaissa määritelty valtionkirkko. Se kuuluu ns. orientaaliortodoksisiin kirkkoihin.[1] Armenian lisäksi kirkko on levinnyt armenialaisten siirtolaisten mukana muualle Lähi-itään ja sittemmin diasporaan kaikille mantereille, ja sillä on hiippakuntia näillä alueilla.

Armenian apostolista kirkkoa johtaa Armenian Vagharšapatista käsin koko Armenian korkein patriarkka ja katolikos Karekin II. Etšmiadzinin pääkatolikaatin lisäksi kirkolla on toinen katolikaatti, Kilikian katolikaatti, jonka katolikoksen istuin on Libanonin Anteliaksessa. Sillä on autonominen asema Armenian kirkon sisällä, ja sen alaisuuteen kuuluu osa diasporassa olevia hiippakuntia Lähi-idässä, Kreikassa ja Amerikoissa. Niiden lisäksi kirkolla on kaksi erillistä alueellista patriarkaattia: Jerusalemin armenialainen patriarkaatti ja Konstantinopolin armenialainen patriarkaatti Turkissa.

Kirkon messukäytännöllä on yhteyksiä enemmän läntiseen kirkkoon kuin ortodoksiseen kirkkoon. Kirkkomusiikkina on armenialainen laulumusiikki. Kirkko noudattaa läntistä gregoriaanista kalenteria mutta viettää Kristuksen syntymäjuhlaa poikkeuksellisesti loppiaisena 6. tammikuuta.

Kirkon johtajat valitaan demokraattisesti, ja jäsenet päättävät äänestämällä, ketkä papit saavat jatkaa tehtävissään. Papit saavat avioitua ennen vihkimystä.lähde?

Armeniasta tuli kuningas Tiridates III:n (armeniaksi Trdat) johdolla ensimmäinen kristitty valtio 300-luvun alussa. Armenialaisen legendan mukaan kristinusko tuli Armeniaan apostolien Taddeuksen ja Bartolomeuksen levittämänä ensimmäisellä vuosisadalla.[2] Armenian apostolisen kirkon synnyinvuotena pidetään vuotta 301, ja siten Armenia on maailman vanhin kristitty valtio, vanhempi kuin antiikin Rooma.

Kirkon varsinaisena perustajana pidetään Pyhää Gregorios Valontuojaa (k. 325). Kirkosta tuli 300-luvulla valtionkirkko, ja omakielisen Raamatun se sai seuraavalla vuosisadalla.[1] Kirkosta tuli seuraavina vuosisatoina merkittävä instituutio armenialaisten kulttuurissa.[3]

Georgian ortodoksinen kirkko irtaantui Armenian apostolisesta kirkosta 600-luvulla liittyen ortodoksiseen kirkkoon. Armenian apostolinen kirkko säilytti ehtoollisyhteyden muihin orientaaliortodoksisiin kirkkoihin.[4]

Osmanien valtakunnassa Armenian kirkko tunnustettiin vuonna 1461 itsenäiseksi kirkoksi, jolle valtio nimitti patriarkat Istanbuliin ja Jerusalemiin. Se vastasi myös muiden kristittyjen kuin ortodoksien asioista valtakunnassa. Suurissa kaupungeissa syntyi 1800-luvulla vauras armenialainen kaupallinen eliitti, jolla oli kirkossa vaikutusvaltainen asema.[5]

Vuonna 2015 kirkko kanonisoi kaikki armenialaisten kansanmurhassa kuolleet armenialaiset. Se kuinka monta henkilöä tarkalleen kanonisoitiin, ei ole selvillä, mutta luvuksi mainitaan toisinaan 1,5 miljoonaa.[6][7][8][9][10]

  1. a b c Facta2001, 1. osa, palsta 673
  2. Armenian Apostolic Church (Mother See of Holy Etchmiadzin) World Council of Churches. 1.1.1962. Viitattu 6.8.2024. (englanniksi)
  3. Armenians in Ottoman Turkey and the Armenian Genocide encyclopedia.com.
  4. Armenian Apostolic Church | History, Beliefs & Practices Encyclopædia Britannica. 16.7.2024. Viitattu 6.8.2024. (englanniksi)
  5. Lapidus 2022, s. 353–354
  6. Armenian Genocide victims canonized in Holy Etchmiadzin panarmenian.net. 23.4.2015. Viitattu 6.8.2024. (englanniksi)
  7. After 400 years, new saints for the Armenian Church Religious Information Service of Ukraine. 5.2.2015. Viitattu 6.8.2024. (englanniksi)
  8. Danielian, Gayane: Armenian Genocide Victims Canonized By Church «Ազատ Եվրոպա/Ազատություն» ռադիոկայան. 23.4.2015. Viitattu 7.8.2024. (englanniksi)
  9. Armenian church makes saints of 1.5 million genocide victims France 24. 23.4.2015. Viitattu 7.8.2024. (englanniksi)
  10. Armenian Church canonizes 1.5 million genocide victims The Times of Israel. 23.4.2015. Viitattu 7.8.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]