Alkumuna
Alkumuna on useiden kansojen vanhoissa luomistaruissa maailman alku ja synnyttäjä. Joissain kertomuksissa maailma syntyy, kun alkumuna pirstoutuu. Joissain kertomuksissa luojajumala kuoriutuu munasta. Suomessa alkumuna tunnetaan Kalevalasta. Läntisillä suomalais-ugrilaisilla kansoilla alkumunamyytti esiintyy usein sellaisenaan, mutta itäisillä sukukansoilla se on sekoittunut sukeltajamyyttiin, joka lienee alkuperäisempi[1]. Esimerkiksi komien ja marien luomismyyteissä on tapahtunut sekoittumista[1].
Mytologioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalais-ugrilainen mytologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkumuna tunnetaan itämerensuomalaisten piiristä ainakin Suomesta, Karjalasta, Inkeristä ja Virosta. Kalevalassa kerrotaan kuinka sotka teki pesän Ilmattaren polvelle ja laski kuusi kultaista ja yhden rautaisen munan[2]. Ilmattaren liikauttaessa jalkaansa munat särkyivät mereen ja niistä syntyivät maa, taivas, tähdet ja aurinko[2]. Alkuperäisissä runoissa sotka kuitenkin munii Veen emosen sijasta itse Väinämöisen polvelle joka on Joukahaisen suistamana joutunut mereen. Myös virolaisessa, karjalaisessa ja saamelaisessa perinteessä maailman on uskottu syntyneen vesilinnun tai kotkan munasta[3][1].
Inkerissä kerätyissä runoissa alkumunan laski pääskynen kolmelle eriväriselle mättäälle, joista tuuli suistaa ne mereen. Pääskynen pyytää seppää takomaan rautaisen haravan, jolla onkia särkyneet munan osat merestä. Ne kootaan taivaalle auringoksi, kuuksi, tähdiksi sekä pilviksi. Joissain runoissa mättäitä on yksi, tai niiden sijasta pääskynen munii veneen mastoon.
-
Päähän polven laskeuvi, Sotkan sijaan kotka Vanhasta Kalevalasta, Joseph Alanen
-
Kotka ja taivaankappaleet Alasen maalaamana vuodelta 1919–1920
-
Kotka Väinämöisen polvella vuodelta 1859, Robert Wilhelm Ekman
Muita mytologioita ja kansoja, joiden luomiskertomuksessa alkumuna esiintyy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kreikan pelasgit: Alkuolento, jumalatar Eurynome muni alkumunan. Siitä tulivat aurinko, kuu, tähdet ja Maa.[2]
- Kreikan orfilaisuus: Hopeisesta alkumunasta kuoriutui kaikkien elämänsiementen kantaja.[2]
- Balttilainen mytologia: Alkumuna räjähti ja sen keltuaisesta tuli maa, valkuaisesta vesi ja kuoresta taivas taivaankappaleineen.[2]
- Tiibetin bön: Kaksi jumaluutta yhdistyi aikojen alussa, ja he tuottivat kolme munaa. Kultainen muna tuotti miehisen elämännuolen, turkoosi muna tuotti naisellisen elämännuolen, ja valkoisesta munasta tuli kultainen värttinä.[2]
- Kiina: Jättimäisestä alkumunasta kuoriutui jättimäinen alkuolento Pangu, joka erotti kaaokseen jinin ja jangin ilmentymiin.[4]
- Intia: Luojajumalat Prajapati ja Brahman syntyivät joissain tarinoissa alkumunasta.[2]
- Borneon dajakit: Kaksi lintua kellui alkumeressä ja tuotti kaksi munaa, joista tuli taivaat ja Maa.[2]
- Egypti: Aurinkojumala syntyi alkukummusta, joka oli alkumeren kaaoksessa.[2]
- Afrikan dogonit: Alkumunaa koeteltiin maailmankaikkeuden seitsemässä suuressa sekoituksessa, jolloin se tuotti äitijumalan neljä lasta.[2]
- Afrikan mandet: Aikojen alussa Luoja sijoitti alkumunaan erilaisia siemeniä, joista syntyivät muun muassa ihmiset.[4]
- Malin bambarat: Alkumuna kiipesi puuhun ja putosi.[2]
- Kalifornian cupeñot: Alkumuna leijui alkukaaoksessa, aukeni ja ulos tulivat luojat Kojootti ja Villikissa.[2]
- Alaskan kodiakit: Korppi teki kuplan, jossa mies ja nainen tulivat alas taivaista ja josta he tekivät maailman.[2]
- Tyynenmeren Banksinsaaret: Äitikivi halkeasi ja luoja Quat veljineen tuli ulos.[2]
- Samoalaiset: Luoja Tagaloa-Langi eli alkumunassa, ja kun se rikkoutui, mereen pudonneista kuorenkappaleista tuli Samoansaaret.[2]
- Tahitilaiset: Luoja Taaroa syntyi alkumunasta, jonka kuoresta syntyi taivas.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Leeming, David Adams: Creation Myths of the World : An Encyclopedia. Santa Barbara, Calif: ABC-CLIO, 2010. ISBN 9781598841749
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Limerov, Pavel: SOME MOTIFS IN KOMI LEGENDS ABOUT THE CREATION OF THE WORLD. Folklore, Määritä ajankohta! Department of Folklore, Institute of Language, Literature, and History Komi Science Centre, Russian Academy of Sciences.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Leeming 2010, s. 12–13.
- ↑ Finno-Ugric religion - Mythology, Animism, Shamanism | Britannica www.britannica.com. Viitattu 11.8.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Leeming 2010, s. 313–314.