Akselerationismi
Akselerationismi on filosofinen ja poliittinen teoria kiihtyvistä (engl. acceleration ’kiihdytys’) kehityskuluista, jotka johtavat nykyisen järjestelmän ja sitä ylläpitävän hallintorakenteen yli ja aiheuttavat perustavanlaatuisen muutoksen.[1] Suomennokseksi on ehdotettu myös sanaa kiihtyvismi.[2]
Käsitteen historia ja teoreetikot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Akselerationismin käsitteen perusta on nähty Karl Marxin kirjoituksissa.[3]
Yhdysvaltalaisen Roger Zelaznyn tieteisromaanissa Lord of Light (1967) on "akselerationisteiksi" kutsuttuja vallankumouksellisia.[4] Termin toi yleiseen käyttöön akselerationismin kriitikko Benjamin Noys vuoden 2010 teoksessaan Malign Velocities: Accelerationism and Capitalism.[3][4]
Tunnettuja akselerationismin filosofeja ovat ranskalaiset marxistit Gilles Deleuze, Félix Guattari ja Jean-François Lyotard sekä englantilainen Nick Land.[4]
Tavoite ja keinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Akselerationismin mukaan nykyistä pysähtyneisyyden olotilaa ylläpitävä status quo on vaihtoehdoton, koska muutosvoimat demonisoidaan pahoiksi ja vahingollisiksi. Vaikka järjestelmä suojaa itseään muutospyrkimyksiltä, se elää samalla sisäisessä myllerryksessä, johon sillä ei ole todellista otetta. Vallitsevaa järjestelmää horjuttavat taloudelliset, teknologiset, ekologiset ja sosiaaliset kehityskulut, joista monet ovat kiihtymässä.[5]
Koska järjestelmää ei voi korjata parantelemalla sitä sisältä käsin demokraattisesti, muutos voi syntyä vain kiihdyttämällä siihen johtavia kehityskulkuja joko aktiivisesti tai sallimalla niiden tapahtua. Muutoksen tapahduttua yhteiskunta on muuttunut hyvin toisenlaiseksi aiempaan verrattuna.[6]
Suuntaukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Akselerationismi voidaan jakaa päämääriensä perusteella kolmeen suuntaukseen.[7] Koska akselerationismi on nykyaikainen ja nopeasti muuttuva teoria, sen eri suuntaukset ottavat toisistaan jatkuvasti vaikutteita.[8]
Vasemmistolainen akselerationismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vasemmistolaisessa akselerationismissa tavoitellaan jälkikapitalistista järjestelmää eli eräänlaista kommunismia. Suuntaus ammentaa marxilaisuudesta ja kriittisen teorian koulukunnasta. Vasemmistolaiset akselerationistit näkevät kapitalismin viallisena ja haitallisena järjestelmänä, joka aiheuttaa sosiaalisia ja ympäristöongelmia. Heidän mukaansa kapitalismi voidaan voittaa vain kiihdyttämällä sitä kohti pistettä, jossa teknologia tekee siitä tarpeettoman. Tähän kiihdytettävään teknologiaan kuuluvat automaatio, robotisointi, tekoäly ja uusiutuvien energianlähteiden hyödyntäminen.[9]
Joidenkin mukaan akselerationismissa on kyse kapitalismin liiallisimpien piirteiden viemisestä mahdollisimman nopeasti äärimmilleen, jolloin on odotettavissa kapitalismin vastainen reaktio. Joidenkin filosofien mukaan oleellista kapitalismin kaatamisessa on kapitalismin työkalujen ottaminen uusiokäyttöön muutoksen kiihdyttämiseksi, eikä niiden täydellinen hylkääminen.[3]
Oikeistolainen akselerationismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oikeistolaisessa akselerationismissa pyritään myös kiihdyttämään teknologista kehitystä ja kapitalismia. Siinä kapitalismia ei kuitenkaan pyritä hävittämään, vaan sen tavoitteena on vapautuminen nykyisenkaltaisesta sääntelystä. Siitä seuraisi tranhumanistinen tai posthumanistinen maailma, jossa ihminen on ottanut suuren kehitysaskeleen teknologian myötä, ylittänyt lajinsa rajalliset ominaisuudet ja saavuttanut evoluutiossaan käännekohdan. Oikeistolainen akselerationismi on individualistista ja libertaristista, ja siinä katsotaan, ettei yli-inhimillisten kykyjen tarvitse olla kaikkien saatavilla.[10]
Valkoinen akselerationismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valkoinen akselerationismi on militanttia ja äärioikeistolaista akselerationismia, jossa tavoitellaan valkoista etnonationalistista valtiota tai ylivaltiollista imperiumia. Yhteiskuntien vakautta pyritään horjuttamaan kiihdyttämällä väestöryhmien välisiä jännitteitä tai poliittista vastakkainasettelua. Systeemisen tason muutosta ei uskota voitavan saavuttaa demokraattisin keinoin, koska vallitseva järjestelmä on vienyt oppositiovoimilta demokraattiset vaikutusmahdollisuudet.[11]
Valkoisen akselerationismin tavoitteena on romahduttaa valtio kaaoksen ja väkivallan kautta ja pystyttää valtatyhjiöön natsivaltakunta. Valtion romahduttaminen anarkiaan aiheutetaan terrori-iskuilla, ja sen jälkeen kaaokseen valmistautuneet kansallissosialistit pääsevät valtaan. Aatteen kannattajat muodostavat tutkija Leena Malkin mukaan äärioikeiston sisällä hyvin pienen ryhmän.[12] Malkin mukaan akselerationistit eivät edes pyri saavuttamaan suurten joukkojen kannatusta.[13]
Akselerationismin äärioikeistolaisen version on kehittänyt yhdysvaltalainen uusnatsi James Mason.[12] Valtioneuvoston julkaisema tutkimus samaistaa akselerationismin ja siege-kulttuurin.[14] Siege-kulttuuri on saanut alkunsa Masonin kirjoituksista, erityisesti kirjasta Siege.[14] Siege kuvaa strategiaa, joka nojaa ilman johtajaa toimivien yksittäisten ihmisten ja pienten terroristisolujen tekemiin terrori-iskuihin.[14]
Äärioikeistolaista akselerationismia Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa äärioikeistolaista akselerationismia kannattava viiden hengen ryhmä paljastui vuonna 2021, mutta poliisi oli seurannut ryhmää vuodesta 2019. Ryhmän jäsenet ovat kantasuomalaisia noin 25-vuotiaita miehiä,[12] ja he asuvat Pohjois-Satakunnassa Kankaanpään seudulla.[15]
Kirjepommien lähettämisestä epäilty pirkanmaalainen maisteri oli kirjoittanut tietokirjoja akselerationismista.[16] Lahden uusnatsiterroristien motiivit pohjautuivat poliisin mukaan akselerationistiseen ideologiaan.[17]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Meretvuo, M. A.: Kaaoksen reunalla – akselerationismi ja sivilisaation kiihtyvät kehityskulut. Kiuas kustannus, 2024. ISBN 978-952-7187-41-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Meretvuo 2024, s. 7–9.
- ↑ Ylä-Mononen, Elina: Marx palaa tulevaisuuteen The Ulkopolitist. 14.10.2015. Viitattu 18.7.2023.
- ↑ a b c What is accelerationism? New Statesman. 5.8.2016. Viitattu 1.9.2024.
- ↑ a b c Andy Beckett: Accelerationism: how a fringe philosophy predicted the future we live in The Guardian. 11.5.2017. Viitattu 2.9.2024.
- ↑ Meretvuo 2024, s. 5.
- ↑ Meretvuo 2024, s. 12–15.
- ↑ Meretvuo 2024, s. 23.
- ↑ Meretvuo 2024, s. 27.
- ↑ Meretvuo 2024, s. 25.
- ↑ Meretvuo 2024, s. 25–26.
- ↑ Meretvuo 2024, s. 26–27.
- ↑ a b c Karismo, Anna: Tämän tiedämme Suomen ensimmäisestä äärioikeistolaisesta terrorismiepäilystä: poliisi seurasi miehiä lähes kaksi vuotta, tutkinta kestää kuukausia Yle Uutiset. 3.12.2021. Viitattu 3.12.2021.
- ↑ Turunen, Petri: Tutkija: Tällainen uhka Kankaanpään terroristien liike on Suomelle 8.12.2021. Ilta-Sanomat.
- ↑ a b c Leena Malkki & Daniel Sallamaa & Juha Saarinen & Sami Eerola: Ekstremistinen puhe verkossa ja uutismediassa Julkaisut.valtioneuvosto.fi. 23.3.2021. Viitattu 17.7.2023.
- ↑ Viisi vangittu terrorismirikoksesta – poliisin mukaan kyseessä on Suomen ensimmäinen äärioikeistoon liittyvä terrorismirikosepäily Yle Uutiset. 3.12.2021. Viitattu 3.12.2021.
- ↑ ”Metsässä salainen temppeli odottaa uhria” – Tiktok johti terrorismista epäillyn maisterin jäljille ja poliisin operaatioon rituaalimurhan estämiseksi Yle Uutiset. 9.11.2023. Viitattu 24.6.2024.
- ↑ Poliisi: ”Rotusotaan” valmistautuvat uusnatsit 3D-tulostivat konepistooleja ja suunnittelivat terrori-iskuja ihmisiä ja rautateitä vastaan Yle Uutiset. 20.7.2023. Viitattu 24.6.2024.