Amélie Lundahl
Amélie Lundahl | |
---|---|
Amélie Lundahl 1880-luvulla |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Helga Amélie Lundahl |
Syntynyt | 26. toukokuuta 1850 Oulu, Suomen suuriruhtinaskunta |
Kuollut | 20. elokuuta 1914 (64 vuotta) Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta |
Ammatti | taiteilija |
Taiteilija | |
Ala | taidemaalari |
Aiheesta muualla | |
Helga Amélie Lundahl (26. toukokuuta 1850 Oulu, Suomen suuriruhtinaskunta – 20. elokuuta 1914 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen taidemaalari.
Varhainen elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Amélie Lundahl oli perheensä yhdestoista ja nuorin lapsi. Hänen äitinsä Katarina Charlotta o.s. Cajanus kuoli vain kolme kuukautta Amélien syntymän jälkeen. Lundahlin isä kaupunginviskaali Abraham Lundahl kuoli, kun Amélie oli kahdeksanvuotias. Vuosina 1860–1862 Amélie Lundahl kävi kaksi luokkaa Svenska fruntimmersskolan i Uleåborg -koulua. Perhe ja Lundahlien suku tunnettiin yleisemminkin taideharrastuksestaan. Amélie Lundahlin veli oli näyttelijä Arthur Lundahl, ja sisaren Cecilia Lundahlin poika oli Ilmari Kianto.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1870 Lundahl muutti Helsinkiin ja aloitti opinnot Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Piirustuskoulussa hänen opettajinaan toimivat Carl Eneas Sjöstrand, Arvid Liljelund ja Hjalmar Munsterhjelm. Heti seuraavana vuonna saadun matka-apurahan turvin hän pystyi opiskelemaan vuodet 1872–1873 Tukholman Taideteollisessa veistokoulussa. Ilmeisesti Lundahlin tavoitteena oli ollut hankkia koulutus, joka varmistaisi hänelle turvatumman ammatin kuin vapaa taiteilija. Tukholman opintojen jälkeen Lundahl jatkoi opintojaan Helsingissä ja toimi opintojen ohessa kuvataiteiden apuopettajana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1874–1876. Lundahl oli koulun ensimmäinen naisopettaja toimiessaan Arvid Liljelundin viransijaisena yhdessä toisen nuoren taiteilijan S. A. Keinäsen kanssa.[1]
Valtion matkastipendin saatuaan Lundahl matkusti vuonna 1877 Ranskaan, jossa hän asui 12 vuotta. Lundahlin tunnetuimmat työt ovat Ranskan ajalta ja erityisesti Bretagnesta. Lundahl palasi kotimaahan vuonna 1889. Hän vietti myös jonkin aikaa Victor Westerholmin perustamassa Önningebyn taiteilijasiirtokunnassa Ahvenanmaalla.
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lundahl kuoli todennäköisesti leukemiaan Helsingissä elokuussa 1914.
Teosten myyntejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lundahlin teos Tyttöjä vuodelta 1887 myytiin marraskuussa 1997 Hagelstamin huutokaupassa 200 000 markalla eli noin 35 000 eurolla.[2]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Bretagnelaistyttö, 1880
-
Kirkon ulkopuolella, 1880
-
Tyttö lehtimetsässä, varhainen 1880-luku
-
Rendez-vous, 1880-luku
-
Poikia rannalla, 1881
-
Tytön pää, Bretagne, 1882
-
Bretagnelainen tyttö (Sukkien kutoja), 1883
-
Puutarhatyttö, 1885
-
Kalastajatyttö, 1880s
-
Ennen uintia, 1885
-
Tamburiinitanssijatar, 1888
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Konttinen, Riitta: Totuus enemmän kuin kauneus: Naistaiteilija, realismi ja naturalismi 1880-luvulla. Amélie Lundahl, Maria Wiik, Helena Westermarck, Helene Schjerfbeck ja Elin Danielson. (Helsingin yliopisto) Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-11249-X
- Konttinen, Riitta: ”Lundahl, Amélie (1850–1914)”, Suomen kansallisbiografia, osa 6, s. 315, 316. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-447-9 Teoksen verkkoversio.
- Montonen, Pia Maria: Amélie Lundahl 1850–1914. (Ars Nordica 10) Oulu: Pohjoinen, 1998. ISBN 951-749-311-8
- Amélie Lundahl taiteilijamatrikkelissa
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Konttinen 1991, s. –
- ↑ Nokela, Leena (toim.): Rakkaat vanhat tavarat, s. –. Helsinki: Otava, 1998. ISBN 951-1-14302-6
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Amélie Lundahl Wikimedia Commonsissa
- Amélie Lundahl Kansallisgallerian kokoelmissa
- Lundahl, Amélie hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)