Xhosat
| Xhosat | |
|---|---|
| Väkiluku | 7,3 miljoonaa |
| Asuinalueet |
 Etelä-Afrikka Botswana Zimbabwe Namibia Lesotho |
| Kielet | pääsääntöisesti xhosan kieli |
| Uskonnot | kristinusko, luonnonusko |
| Sukulaiskansat | mm. zulut ja swazit |
Xhosat ovat Etelä-Afrikan tasavallassa, pääosin Itä-Kapin provinssissa elävä bantukansa. 2000-luvun alussa heitä oli noin 7,3 miljoonaa.[1]
Xhosat itse käyttävä itsestään nimitystä amaXhosa ja kielestään xhosasta nimeä isiXhosa. Vaikka xhosa kuuluukin bantukieliin, siinä on monia vaikutteita alueen alkuperäisten asukkaiden sanien ja khoikhoiden kielistä, erityisesti naksausäänteet, jollainen on muun muassa heimon itsensä nimessä esiintyvä Xh-äänne. Nykyaikana jotkut xhosat tosin puhuvat äidinkielenään afrikaansia ja englantia.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen eurooppalaisen väestön saapumista alueelle xhosat elivät sisämaassa, Keijoen tietämillä. Vuoden 1770 tienoilla xhosat kohtasivat ensimmäistä kertaa lännestä saapuneet buurit. Sekä buurit että xhosat olivat karjankasvattajia, ja kilpailu laidunmaista aiheutti erimielisyyksiä, jotka johtivat lopulta useisiin väkivaltaisiin yhteenottoihin.
Ajan mittaan 1800-luvulle tultaessa valkoisen väestön rakentaessa alueelle modernin yhteiskunnan ja voimakkaan armeijan olivat jo miltei kaikki aiemmin xhosien käsittämät maa-alueet valkoihoisten uudisraivaajien käsissä.
Vuonna 1910 muodostettiin Etelä-Afrikan unioni, jossa muilla kuin eurooppalaistaustaisilla ihmisillä ei ollut äänioikeutta. Kei-joen kahta puolta perustettiin xhosia varten itsehallinnollisia alueita, bantustaneja, Transkei vuonna 1959 ja Ciskei vuonna 1961. Monet xhosat lähtivät näiltä alueilta vierastyöläisiksi muualle, etenkin Johannesburgiin. Lähtijät olivat p'ääosin miehiä, mikä rapautti perehe-elämää ja yhteisöllisyyttä. Transkei ja Ciskei liitettiin Itä-Kapin provinssiin vuonna 1994, jolloin apartheid-järjestelmä lakkautettiin.[1]
Nykyaikana xhosia on kaikkiaan noin 7,9 miljoonaa, joista Itä-Kapin provinssissa asuu 5,4 miljoonaa, Länsi-Kapissa 1,1 miljoonaa, Gautengissa 700 000, Vapaavaltiossa 250 000 ja KwaZulu-Natalissa 220 000.
Karjantappoliike
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosina 1856–1857 xhosien joukossa levisi turmiollinen profetia, joka sai xhosat tappamaan karjaansa ja tuhoamaan maissivarastojaan. Arviolta 400 000 eläintä teurastettiin. Syntyi nälänhätä, jonka seurauksena 40 000 xhosaa kuoli ja saman verran lähti pakolaisiksi.[2]
Profetian välitti viisitoistavuotias tyttö nimeltä Nongqawuse, jolle ilmestyi kaksi miestä, jotka kertoivat viestin kuolleilta esi-isiltä. He sanoivat, että xhosien on tapettava kaikki karjansa, lopetettava peltojensa viljely sekä tuhottava vilja- ja ruokavarastonsa sekä ruoan kasvattamiseen tarvittavat työkalut työkalunsa. Syynä oli xhosien joukossa levinnyt noituus: kaikki mihin likaiset kädet olivat koskeneet, oli tuhottava. Nongqawuse kertoi tarinan huoltajalleen ja sedälleen Mhlakazalle, joka välitti sen kuninkaallisille.[3]
Profetian epäonnistuminen tulkittiin niin, että xhosat eivät olleet täyttäneet ehdotonta vaatimusta joka ainoan eläimen tappamisesta. Loputkin aiemmilta teurastuksilta välttyneet eläimet teurastettiin ja syötiin. Nälänhädän levittyä usko profetiaan loppui, mutta xhosat oolivat jo niin heikkoja, että siirtomaaisäntien oli helppo ottaa heidät valtaansa.[3]
Kuuluisia xhosia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Xhosa Encyclopedia Britannica. Viitattu 5.2.2024.
- ↑ J. B Peires: The Central Beliefs of Xhosa Cattle-killing Journal of African History. 1987. Viitattu 5.2.2024.
- ↑ a b Nongqawuse South African History Online. Viitattu 5.2.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Xhosat Wikimedia Commonsissa
- Xhosien kansanperinnettä – kerätty vuonna 1896