Schönbrunnin linna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Schönbrunnin linna
Schloss Schönbrunn
South view of the Schönbrunn Palace in Vienna
South view of the Schönbrunn Palace in Vienna
Sijainti Hietzing, Wien, Itävalta
Koordinaatit 48°11′05″N 16°18′44″E / 48.18479°N 16.31227°E / 48.18479; 16.31227
Rakennustyyppi palatsi
Tyylisuunta Barokki ja barokin arkkitehtuuri
Suunnittelija Johann Bernhard Fischer von Erlach ja Nikolaus von Pacassi (en)
Valmistumisvuosi
Kartta
Schönbrunnin linna
Schönbrunnin linnan suuri sali.

Schönbrunnin linna on Itävallan Wienissä vanhankaupungin ulkopuolella sijaitseva keisarillinen palatsi. Keisarinna Maria Teresia rakennutti ja korjautti Schönbrunnin linnan nykyiseen asuunsa, ja Habsburg-dynastian keisarilliset hallitsijat käyttivät sitä kesäpalatsina.

Arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päärakennus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnassa on 1 441 huonetta, joista 45 on auki yleisölle.lähde? Palatsin arkkitehtuuri on nykyään Nicolò Pacassin tekemien suunnitelmien aikaisessa muodossa, vaikka rakennuksen perusrakenne noudatteleekin edelleen Johann Bernhard Fischer von Erlachin tekemää suunnitelmaa.[1]

Rakennukseen saavutaan nykyään Sinistä porraskäytävää pitkin. Se oli alkujaan Joosef I:n metsästysmajan ruokatila, mutta Pacassi muutti sen seremonialliseksi portaikoksi. Portaikon kattofreskot on maalannut italialainen Sebastiano Ricci.[2]

Portaikosta pääsee Suureen galleriaan, joka on 43,5 metriä pitkä ja 9,5 metriä leveä. Gallerian stukkokoristeet on tehnyt Albert Bolla ja kattofreskon Gregorio Guglielmi. Sen takana on Pieni galleria, joka on samaan tapaan koristeltu, muttei kuitenkaan yhtä ylenpalttisesti, koska siellä pidettiin yksityisempiä tilaisuuksia.[1] Pienen gallerian sivuilla ovat Itä-Aasian kabinetit, joita Maria Teresia käytti pienimuotoisiin seurustelutilaisuuksiin. Ne sisustettiin 1755–1760 niin sanotuilla chinoiserie-huonekaluilla ja -esineillä.[3]

Suuresta galleriasta itäsiipeen mentäessä päädytään ensin Turnajaishuoneeseen, joka on Seremoniasalin etuhuone.[1] Nimensä se on saanut maalauksista, jotka esittävät joko naisten turnajaisia tai Maria Teresian järjestämää vaunuparaatia.[4] Turnajaishuoneen vieressä on Orien huone, jonka alkuperäinen käyttötarkoitus ei ole tiedossa.[1] Nimensä se on saanut valkoisista ja kullatuista paneeleista, joissa on useita maalauksia hevosista. Maalaukset on tehty noin vuonna 1720, ja ne kuuluvat palatsin vanhimpiin maalauksiin.[5]

Seremoniasali oli Frans I:n huoneiston toinen esihuone, mutta samalla siellä järjestettiin monia perhejuhlia, kuten kastetilaisuuksia, syntymäpäiviä ja hääjuhlia. Huoneen kullatut stukkokoristeet on tehnyt Albert Bolla. Lisäksi siellä on monia Maria Teresian tilaamia suurikokoisia maalauksia.[6]

Itäsiipeen kuuluu vaikuttava Vieux-Laque-huone, jossa on itämaisia lakattuja pähkinäpuisia paneeleja, joita ympäröivät kullatut koristerappaukset. Napoleon-huonetta Frans ja Maria Teresia käyttivät makuuhuoneena liittonsa alkuvaiheessa. Sitä koristavat brysseliläiset gobeliinit, ja nimensä se on saanut siitä, että Napoleon I yöpyi siellä luultavasti Wienin vierailuillaan 1805 ja 1809.[1]

Posliinihuone on puolestaan pieni kammio, joka on maalattu sinivalkoiseksi ja koristeltu Fransin ja hänen lastensa maalauksin. Miljoonan guldenin huoneen sisustukseen on käytetty arvokkaita koristeita. Siellä on yli 60 intialaista miniatyyrimaalausta, jotka ovat kullatuissa kehyksissä.

Itäsiivessä on myös monia yksityishuoneita, kuten arkkiherttua Franz Karlin opiskeluhuone.[1] Huoneessa on useita maalauksia, kuten Martin van Meytensin kuuluisa perhemaalaus, jossa ovat keisari Frans, Maria Teresia ja 11 heidän 16 lapsestaan.[7]

Puutarha

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schönbrunnin linnassa on myös maailman suurimmat ja kalleimmat hevosvaunukokoelmat. Linnan pihalla sijaitsee maailman vanhin eläinpuisto, Tiergarten Schönbrunn. Puistossa on lisäksi muun muassa ”roomalaiset rauniot” ja Maria Teresan aikaan palatsia vastapäätä korkealle mäelle rakennettu Gloriette-paviljonki. Puistossa on lisäksi yksi maailman vanhimmista palmuhuoneista sekä labyrintti ja sokkelo.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keisari Maksimilian II osti 1500-luvun puolivälissä Klosterneuburgin luostarilta Katterburgin tilan, jolle Schönbrunnin linna rakennettiin. Maksimilian kehitti sitä metsästysalueena ja istutti sinne riistaeläimiä. Unkarilaiset ryöstelivät Wieniä vuonna 1605, jolloin alueen rakennukset vaurioituvat pahoin. Niiden korjaustyöt aloitti Ferdinand II vuonna 1622.[8]

Ferdinandin kuoltua 1637 Katterburg siirtyi hänen leskelleen Eleonora Gonzagalle. Alueen nimeksi tuli 1642 Schönbrunn (”kaunis lähde”), kun sinne rakennettiin uusi kolmikerroksinen Château de plaisance.[8]

Osmanit hyökkäsivät Wieniin 1683. Vaikka turkkilaiset lopulta voitettiin, he aiheuttivat suurta tuhoa kaupungin ympäristössä. Schönbrunnkin kärsi pahoin. Leopold I aloitti suuret jälleenrakennustyöt ja antoi Italiassa oppinsa saaneelle arkkitehdille Johann Bernhard Fischer von Erlachille työn suunnitella Schönbrunniin kruununperijä Joosefille asuinpaikka.[8]

Schönbrunnin uuden linnan rakennustyöt aloitettiin 1696. Fischer von Erlach oli itse valvomassa töiden etenemistä. Keskiosa oli asuinkunnossa 1700, mutta rakennustyöt keskeytyivät seuraavana vuonna Espanjan perimyssodan takia ja uudelleen 1711 Joosefin yllättävän kuoleman takia. Leskikuningatar Wilhelmina Amalia muutti keskeneräiseen palatsiin.[1]

Kun Maria Teresiasta tuli 1740 Itävallan hallitsija, hän valitsi Schönbrunnin pysyväksi asuinpaikakseen. Tästä seurasi palatsin uusi rakennusvaihe. Ensin vuosina 1742–1743 tehtiin kiireellisiä korjauksia rappeutumassa oleviin rakennuksiin ja sen jälkeen toteutettiin laajamittaisia muutostöitä kolmessa vaiheessa, 1743–1749, 1753–1763 ja 1764–1780. Ensimmäiset kaksi vaihetta tehtiin pitkälti arkkitehti Nicolò Pacassin suunnitelmien pohjalta. Kolmannen vaiheen suurimmat muutokset kohdistuivat puistoon ja olivat arkkitehti Johann Ferdinand Hetzendorf von Hohenbergin suunnittelemia.[1]

Ranskan keisari Napoleon yöpyi Schönbrunnissa Itävaltaa vastaan käytyjen sotien aikana. Siellä allekirjoitettiin vuonna 1809 Schönbrunnin rauhansopimus, joka päätti viidennen liittokunnan sodan. Schönbrunnissa asui myös Napoleonin ja Marie-Louisen poika, Rooman kuningas Napoleon II, joka eli arestissa ja kuoli hieman yli 20-vuotiaana.

Maria Teresian seuraajat Joosef II ja Leopold II eivät osoittaneet kiinnostusta Schönbrunnia kohtaan. Siitä tuli kuitenkin Frans I:n kesäasunto, ja Frans Joosef I asui siellä suurimman osan elämästään. Hän oli myös vastuussa palatsin viimeisistä merkittävistä arkkitehtonisista muutoksista. Hän restauroi vanhan rokokoosisustuksen ja teki myös muita muutoksia vuonna 1870.[1]

Schönbrunn siirtyi 1917 Itävallan valtion omistukseen, ja sitä on sen jälkeen korjattu useita kertoja. Palatsi ja puutarha vaurioituivat pahoin toisessa maailmansodassa helmikuun 1945 pommituksissa. Palatsialueen rakennuksia korjattiin koko 1950-luvun.[9]

Schönbrunnin palatsi ja puutarhat on valittu Unescon Maailmanperintöluetteloon vuonna 1996.[10]

360 asteen panoraamakuva Schönbrunnin linnan etupihalta

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Advisory Body Evaluation (pdf) 10/1996. World Heritage Centre. Viitattu 18.8.2017. (englanniksi)
  • Kaupunkikirjat Wien, Helsinki Kirjat 2004.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i Advisory Body Evaluation, s. 10.
  2. ↑ The Blue Staircase Schloß Schönbrunn Kultur- und Betriebsges.m.b.H. Viitattu 19.8.2017. (englanniksi)
  3. ↑ East Asian Cabinets Schloß Schönbrunn Kultur- und Betriebsges.m.b.H. Arkistoitu 19.8.2017. Viitattu 19.8.2017. (englanniksi)
  4. ↑ Carousel Room Schloß Schönbrunn Kultur- und Betriebsges.m.b.H. Viitattu 19.8.2017. (englanniksi)
  5. ↑ Stallions Room Schloß Schönbrunn Kultur- und Betriebsges.m.b.H. Viitattu 19.8.2017. (englanniksi)
  6. ↑ Hall of Ceremonies Schloß Schönbrunn Kultur- und Betriebsges.m.b.H. Viitattu 19.8.2017. (englanniksi)
  7. ↑ Study and Salon of Franz Karl Schloß Schönbrunn Kultur- und Betriebsges.m.b.H. Viitattu 19.8.2017. (englanniksi)
  8. ↑ a b c Advisory Body Evaluation, s. 9.
  9. ↑ Advisory Body Evaluation, s. 12.
  10. ↑ Palace and Gardens of Schönbrunn UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 19.8.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unescon maailmanperintökohteet Itävallassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Schönbrunnin_linna&oldid=21754308”