Kilderik I

Merovingien dynastia

Kaikkien frankkien kuninkaat Neustrian kuninkaat Austrasian kuninkaat Faramund 410–426 Clodio 426–447 Merovech 447–458 Kilderik I 458–481 Klodvig I 481–511   Kildebert I 511–558   Klotar I 511–561   Klodomir 511–524   Teoderik I 511–534     Teodebert I 534–548     Teodebald 548–555 Klotar I 558–561   Karibert I 561–567   Kilperik I 561–584     Klotar II 584–629   Guntram 561–592     Kildebert II 592–595     Teoderik II 595–613     Sigebert II 613   Sigebert I 561–575     Kildebert II 575–595     Teodebert II 595–612     Teoderik II 612–613     Sigebert II 613 Klotar II 613–629   Dagobert I 623–629 Dagobert I 629–639   Karibert II 629–632     Kilperik 632   Klodvig II 639–657     Klotar III 657–673     Teoderik III 673     Kilderik II 673–675     Teoderik III 675–691   Sigebert III 634–656      Kildebert Adoptivus      656–661     Klotar III 661–662      Kilderik II 662–675      Klodvig III 675–676      Dagobert II 676–679 Teoderik III 679–691 Klodvig IV 691–695 Kildebert III 695–711 Dagobert III 711–715 Kilperik II 715–720   Klotar IV 717–719 Teoderik IV 721–737 Kilderik III 743–751

Kilderik I (Childeric, noin 436–481 Tournai), oli saalilaisten frankkien kuningas vuodesta 457 vuoteen 481. Todennäköisesti hän oli kuningas Merovechin poika. Hänen puolisonsa oli Thüringenin Basine ja heidän poikansa Klodvig.

Taustaa

Kilderik I:n kuva sormuksessa

Hunnien armeija ryösti tämän prinssin mukaansa jo lapsuudessa ja kuin ihmeen kautta hän pääsi pakenemaan frankkisotilaan avustuksella. Tarinoiden ja niitä käyttäneiden lähteiden mukaan hän ei ollut oikea kuningas todellisuudessa ennen kuin hänet oli kerran syrjäytetty ja hän oli uudelleen noussut valtaan.

Tulo valtaan

Historiallisesti lienee kuitenkin todennäköisempää, että Kilderik nousi valtaan isänsä kuoltua noin vuonna 467 tai 458. Kilderik asettui perinteisen soturiseurueensa kanssa Tournaihin, saalilaisten frankkien pääkaupunkiin. Saalilaiset frankit olivat roomalaisten foederateja eli liittolaisia, ja olivat Rooman valtakunnan kanssa tekemänsä sopimuksen mukaan asettuneet Belgica Secundaan, joka sijaitsi Maas- ja Somme-jokien välimaastossa.

Valta ja sen käyttö

Kilderik oli roomalaisille tärkeä liittolainen, ja hän auttoi Soissonsissa kasarmiaan ja hallintoaan pitänyttä roomalaista sotapäällikköä Aegidiusta torjumaan visigootit lähellä Orléansia vuonna 463. Näiden tarkoituksena oli laajentaa valta-aluettaan Loire-joen suuntaisesti. Aegidiuksen kuoleman jälkeen hän liittoutui roomalaisen kuvernööri Pauluksen kanssa luoden yhteiset gallialais-roomalaiset ja frankkien joukot, jotka voittivat gootit vuonna 469 saivat runsaan ryöstösaaliin.

Viholliset palasivat takaisin Angersiin, mutta Kilderik tuli paikalle seuraavana päivänä ja seurauksena oli taistelu. Paulus sai taistelussa surmansa ja Kilderik valloitti kaupungin. Kun hän näin oli vapauttanut kaupungin, hän lähti seuraamaan saksien sotajoukkoja Loiren Atlanttiin laskevaan suistoon saakka. Siellä Kilderik surmasi vihollisensa. Gregorius Toursilaisen mukaan hän pysäytti myös Italiaa valloittamaan menossa olleen alemannien sotajoukon.

Varhaiskeskiajan ja myöhäisantiikin ei-roomalaisista hallitsijoista on tietoja hyvin rajoitetusti. Näin on myös frankkihallitsijoiden kohdalla: faktoja on vähän, tarinoita enemmän. Tarinoiden mukaan frankit ajoivat Kilderikin maanpakoon, koska tämä oli naistenmiehenä vietellyt heidän vaimonsa. Maanpaossa hän oli Thüringenissä, jonka kuninkaan Basinsin ja kuningattaren Basinen vieraana hän oli. Palattuaan takaisin maanpaosta olisi hän tarun mukaan ottanut puolisokseen kesti-isäntänsä puolison. Tämä Gregorius Toursilaisen kirjan Historia Francorumin kertoma tarina on kuitenkin täysin legendaarinen.

Totta kuitenkin on. että Kilderik I kuoli 481 ja haudattiin pääkaupunkiinsa Tournaihin, ja, että häneltä jäi poika Klodvig, josta tuli saalilaisten frankkien kuningas.

Kilderikin hauta

Kun 27. toukokuuta vuonna 1653 muurari Adrien Quinquin työskenteli Tournain Saint-Brice -kirkon jälleenrakennustyömaalla, hän löysi merovinkiaikaisen haudan, joka sisälsi erilaisia esineitä: kultarahoja sisältävän nahkapussin, kultaisen rannerenkaan, muutaman rautaesineen, useita granaatein koristeltuja kultaesineitä, joiden joukossa 300 mehiläistä. Yksi esineistä oli sormus, ja siinä oli kirjoitus

CHILDERICI REGIS.

Näin hauta voitiin tunnistaa Kilderik I:n haudaksi.

Espanjan Alankomaiden tuolloinen kuvernööri Leopold William innostui löydöstä Brysselissä ja sai Jean-Jacques Chifflet'n julkaisemaan tiedot latinaksi 1755 teoksena: Anastasis Childerici I Francorum regis, sive thesaurus sepulchralis Tornaci Neviorum effossus et commentario illustratus. Samalla Leopod William siirsi löydöt Wieniin Habsburgeille, jotka puolestaan lahjoittivat ne Ranskan kuninkaalle Ludvig XIV:lle. Tämä ei kuitenkaan osannut arvostaa lahjaa, vaan ne hautautuivat Louvren kirjastoon, jonka kokoelmista tuli Ranskan kansalliskirjasto vallankumouksen myötä. Napoleon kuitenkin innostui Kilderikin haudan löydöistä ja teki mehiläisestä keisarikunnan tunnuksen Ranskan liljan (fleur-de-lys) sijasta.

Yöllä 5–6. marraskuuta 1831 Kilderikin lähes 80 kiloa painava kulta-aarre ryöstettiin kirjastosta ja sulatettiin. Joitakin yksittäisiä osia säilyi, koska niitä oli kätketty Seine-jokeen. Näihin kuului muun muassa kaksi mehiläistä. Nykypäiviin on kuitenkin säästynyt löytöhetken hyvää dokumentaatiota esineistä sekä myös Habsburgeille tehtyjä jäljennöksiä.

Katso myös

• Luettelo frankkien kuninkaista

Lähteet

• Leblanc-Ginet, Henri; Les Rois de France. (1997).
• Settipani, Christian; La préhistoire des Capétiens, (1993.
• Tableau Généalogique des Rois de France. (1975).
• Wenzler, Claude; Généalogie des Rois de France. (1994).

• Kertomus Kilderikin mehiläisistä [1]