Kiipula

Kiipulasäätiö on koulutus- ja kuntoutustoimintaa harjoittava toimija, jonka päätoimipaikka sijaitsee Janakkalassa, Kanta-Hämeessä noin 6 kilometriä Turengin taajamasta kaakkoon ja Leppäkoskelta hieman pohjoiseen. Säätiö toimii yhdellätoista eri paikkakunnalla Etelä-Suomen alueella. Kiipulan kokonaisuuteen kuuluvat Kiipulan ammattiopisto, kokous-, tila- ja majoituspalvelut, Kiipula Gardens sekä kuntoutus- ja valmennuspalvelut, joista osaa toteuttaa Kiipulasäätiön tytäryhtiö Avire Oy.

Historia

Kiipula oli 1800-luvulla rustholli, johon Kustaa Kiipula (s. Torttila) tuli kotivävyksi avioiduttuaan talon tyttären Wilhelmiina (Miina) Kiipulan kanssa. Ajan tavan mukaan hän otti sukunimekseen talon ja vaimonsa nimen. Kustaa Kiipula toimi aktiivisti niin kunnallispolitiikassa kuin valtiopäivämiehenä ollessaan. Vuonna 1907 Miina ja Kustaa Kiipula menettivät viimeisen tyttärensä, Alman, joka menehtyi keuhkotautiin. Kustaan vuoro tuli vuonna 1918, mutta jo aiemmin aviopari oli keskenään sopinut, että tila testamentattaisiin Janakkalan kunnalle, jotta sinne voitaisiin perustaa keuhkotautiin kuolleiden lasten muistoksi ”Kiipulan tuberkkeliparantola ja lastenkoti”.

Samanaikaisesti 1928 oli opettaja Aili Sarkkila aloittanut Keski-Suomessa oman työnsä, varojen keräämisen, keuhkotautiparantoloista kotiin päässeiden toipilaiden hyväksi. Hän oli perustanut ”Kultatähkä-säätiön” asiaansa ajamaan. Janakkalan kunta luovuttikin juuri ennen talvisotaa Kultatähkä-säätiölle Kiipulan tilan, joka oli 1930-luvulla muodostettu yhdistämällä 1800-luvun alussa kahtia jaettu tila (Miina Kiipulan ja Vilho "Ville" Kiipulan), säätiön tarkoitusperien mukaiseen käyttöön.

Sotien jälkeen kuntoutustoimintaa kehitettiin ja Kiipulan tilalle perustettiin toipilaskoti ja aloitettiin kuntoutustoiminta. Kultatähkän Kiipulasäätiö perustettiin vuonna 1945 ja vuonna 1974 nimi muutettiin Kiipulasäätiöksi.

Ensimmäiset viisitoista vuottaan Kiipula toimi hyvin hiljaisesti. Käytännössä säätiön toimintaa ylläpidettiin tilan puutarhasta ja pelloilta saatavilla tuloilla. Tämä tulo oli kuitenkin riittävä 33-paikkaisen toipilaskodin ylläpitämiseen. Yleisesti kuitenkin tiedettiin, että tuberkuloosia sairastavien henkilöiden yhteiskunnallisessa toipumisessa olisi koulutuksella ollut suuri merkitys, mutta tuolloin eivät resurssit siihen riittäneet. Vasta vuonna 1953 annettu laki laajennetusta invalidihuollosta loi mahdollisuudet ammattikoulutukseen valtion varoin. Näin varsinaiset koulutus- ja kuntoutuskeskuksen rakennustyöt pääsivät alkamaan vuonna 1955.

Koulutustoiminnan kehitys

Kiipulan kouluista ensimmäisenä pääsi työnsä aloittamaan vuonna 1955 konttorityökoulu. Koulun käyttöön oli valmistunut 120 paikkainen koulurakennus. Seuraavana vuonna käynnistyi puutarhakoulu, joka oli kaksivuotinen ja silloisen maataloushallituksen alainen. Vuoden 1958 elokuussa pääsi aloittamaan kolmivuotinen puhelin- ja radioalan ammattikoulu. Koulu oli aluksi tarkoitettu vain keuhkoinvalideille ja heidän koulutuksensa on jatkunutkin koko koulun olemassaolon ajan. Kuitenkaan kaikilla kohdehenkilöihin kuuluvilla ei ollut mahdollista pitkään ja jopa kalliiseen koulutukseen. Tähän kehitettiin avuksi erilainen kurssitoiminta.

1960-luvulla alkanut aikuisille suunnattu kurssitoiminta on kasvanut käsittämään ammatillisen jatkokoulutuksen sekä erilaiset työkykyyn liittyvät kurssit, joita on mitä moninaisin valikoima. Kiipula on vuosien varrella laajentanut toimintaansa keuhkovammaisten toipilaskodista laaja-alaiseksi koulutuskeskukseksi ja myös työikäisen väestön koulutukseen.

Vuonna 2000 Kiipulan erilliset oppilaitokset yhdistettiin Kiipulan ammattiopistoksi. Vuonna 2007 Kiipulan aikuiskoulutuskeskus yhdistyi Kiipulan ammattiopistoon. Perttulan erityisammattikoulu yhdistyi Kiipulan ammattiopistoon vuoden 2009 alussa.

Sidosryhmät

Vuonna 1955 säätiön tukijoiksi tulivat Janakkalan kunnan lisäksi Kansaneläkelaitos ja Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys, joka on nykyiseltä nimeltään Filha ry.

Kiipulasäätiö kuuluu työllistäjänä Janakkalan kunnan suurimpiin työnantajiin, ja sillä on palveluksessa yli 400 työntekijää. Koulutus- ja kuntoutuskeskuksen vuotuinen liikevaihto on noin 28 miljoonaa euroa.

Säätiön hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii professori Elina Kontu ja hallituksen puheenjohtajana hallintojohtaja Antti Mähönen. Kiipulasäätiön toimitusjohtaja on Jukka Kujala.

Kiipulassa on päivittäin noin 1 000 opiskelijaa ja kuntoutujaa. Vuosittain se merkitsee noin 189 000 asiakasvuorokautta.

Kiipulan ammattiopisto

Kiipulan ammattiopisto tarjoaa ammatillista erityisopetusta yhdeksällä paikkakunnalla. Tarjolla on ammatillisia perustutkintoja sekä valmentavaa koulutusta.

Kuntoutus

Avire Oy on Kiipulasäätiön tytäryhtiö, joka tuottaa ja kehittää kuntoutuspalveluja asiakkaidensa työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi ja elämänhallinnan tukemiseksi. Avire Oy järjestää sekä ammatillista kuntoutusta että terveydentilaa ja hyvinvointia edistävää kuntoutusta. Erilaisia kuntoutusvaihtoehtoja ovat esimerkiksi Kiila- ja Tules-kuntoutus. Lisäksi Avire Oy tarjoaa työhyvinvointipalveluita.

Lääkinnällinen kuntoutus

Tules-kurssit

TULES-kurssi eli Tukiranka- ja niveloireisten kurssit on suunnattu työikäisille henkilöille, joilla on jo lääkärin toteama työ- ja toimintakykyä alentava tuki- ja liikuntaelinsairaus. Tämän lisäksi on niska-hartiaoireisten kursseja, jotka on tarkoitettu kaikille niille, jolla on ollut pitkäaikaisia, työ- ja stressitilanteissa pahenevia, kiputiloja niskahartiaseudulla.

Kiila-kurssit

KIILA-kuntoutus on tarkoitettu parantamaan ja tukemaan työkykyä sekä edistämään työntekijän tai yrittäjän pysymistä työelämässä.

Katso myös

• Ammatillinen erityisopetus

Aiheesta muualla

• Kiipulan kotisivut
• Avire Oy
• Nina Keski-Korpela: Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus aloittaa yt-neuvottelut (23.11.2015) (yle.fi )